Kolumnit

Kynä ja äänestyslippu – parhaat aseet torjua hämärää vaa­li­vai­kut­ta­mis­ta

Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen.
Kolumnit 27.1.2019 9:00
Kyösti Karvonen

 

Viron esimerkin innoittamana Suomessakin haikailtiin vielä jokin aika sitten siirtymistä sähköiseen äänestykseen.

Ei haikailla enää. Kynällä täytettävä paperinen äänestyslappu on itse vaalitapahtuman ja ääntenlaskennan kannalta tärkein turvatekijä sitä vastaan, ettei myöskään tulevia vaaleja päästä manipuloimaan.

Vaalitapahtuman peukalointi on kuitenkin vain yksi osa vaalivaikuttamista, josta puhutaan ja jonka torjuntaan valmistaudutaan Suomessa vakavissaan nyt ensimmäistä kertaa.

Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi ollaan monta mieltä, mutta nuo vaalit tekivät demokratioille myös palveluksen: kaikenlainen hämärä vaikuttaminen äänestäjiin ja vaaleihin on alettu ottaa vakavasti.

Tuloksia ja tietoa vaikuttamisyrityksistä on saatu. Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö kertoi vuoden lopulla, että vaikutusyritykset olivat marraskuun välivaaleissa vähäisiä. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan valtiopäivävaaleissa havaittiin äärioikeiston ja Venäjän yrityksiä tahrata Ruotsin mainetta esimerkiksi vaalivilppihuhuilla.

Ranskassa Venäjä-taustaiset hakkerit ja botit julkistivat vuonna 2017 Emmanuel Macronin kampanjan sähköposteja ja uittivat sekaan valeuutisia. Vaikutusyritykset epäonnistuivat. Yksi syy siihen oli, etteivät tiedotusvälineet julkaisseet vuodatettua törkyä.

Valeuutiset painoivat paljon, kun Britanniassa niukka enemmistö äänesti vuonna 2016 EU-eron puolesta. Sinnekin on perustettu kansallinen turvallisuusyksikkö kitkemään valeuutisia.

EU:lla on valeuutisia paljastava yksikkö. Naton siipien suojissa Riiassa toimii strateginen viestinnän keskus. Helsingissä toimii Euroopan hybridikeskus, jossa on jäseninä EU- ja Nato-maita.

Olisi yllätys, jos Suomessa nähtäisiin eduskuntavaaleissa ainakaan suuren luokan vaikuttamisyrityksiä.

Mahdotonta se ei ole. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi äsken vaalivaikuttamisseminaarissa, että vaikuttamisen uhka on kasvanut Suomessa.

Kun EU:n komissio järjesti verkkoäänestyksen kellojen viisarien siirtämisestä, kyselyyn tuli yksin Suomessa tuhansia vastauksia boteista. Botti on tietokoneohjelma, joka toimii annettujen ohjeiden mukaan ilman ihmisen myötävaikutustakin.

Myös Suomen viranomaiset ottavat vaalivaikuttamisen vakavasti. Oikeusministeriö on järjestänyt puolueille aiheesta tilaisuuksia, ja viranomaiset toteuttavat laajan viestintäkampanjan ennen vaaleja. Jos vaalitietojärjestelmään tulisi palvelunestohyökkäys, tulokset koottaisiin käsipelillä.

Vaalivaikuttaminen on todennäköisesti paljon suurempi uhka toukokuun lopussa pidettävissä europarlamenttivaaleissa. EU-maissa on käytössä erilaisia vaalijärjestelmiä, jotka eivät ole niin varmoja kuin Suomessa.

Lisäksi suuremmat jäsenmaat ovat vaaleja häiritsemään haluaville pieniä jäsenmaita kiinnostavampia kohteita. Yhdysvaltoihin ja Aasiaan verrattuna Euroopassa on kuitenkin se etu, että tietosuoja on paljon niitä parempi.

Suomessa on tapana ylpeillä, että korkea koulutus, vähäinen korruptio, luottamus viranomaisiin ja medialukutaito ovat hyvä rokotus myös hämärävaikuttamista vastaan.

Näin tietysti varmaan on, mutta vain tiettyyn mittaan. Väärää tietoa on valitettavasti meilläkin helpompi uskoa kuin oikeaa.

Amerikkalainen tutkimusyhtiö Gartner arvioi viime kesänä, että vuoteen 2022 mennessä kehittyneissä maissa enemmän ihmisiä kuluttaa väärää kuin oikeaa tietoa. Tuo ennuste tuskin toteutuu Suomessa, mutta väärä tieto käy kaupaksi meilläkin.

Tulevissa vaaleissa kiinnostavaa ja tärkeää on ensinnäkin vaalitulos. Olipa tulos mikä tahansa, järjestelmän ja demokratian uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ettei vaaleihin päästä puuttumaan hämärillä keinoilla.

Takavuosina Neuvostoliitto yritti vaikuttaa presidentinvaaliin julkaisemalla Pravdassa Ahti Karjalaisen valintaa tukeneen uutisen. Pilapiirtäjä Kari käänsi yrityksen nauruksi piirtämällä Pravdan erään poliitikon käsiin, väärin päin. Vaikutusyritys kuivui kokoon.

Tämän päivän vaalivaikuttaminen on erilaista, salakavalaa. Siksi se on myös paljon vaarallisempaa.

Kirjoittaja on Kalevan päätoimittaja. 

MAINOS

Kommentoi

Yhdysvallat ei vaan yritä vaikuttaa,vaan vaikuttaa enempi ja vähempi jokapuolella. Miten tässä artikkelissa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan noissa paperilipuissakin se pieni ongelma, että se joka ne laskee, päättää myös turnajaisten tuloksen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinpä. Mieleen jäi, kun historua professori Markku Kuisma tuumasi kerran TV:sä, että Pietarin trollit ovat vielä harrastelijoita verrattuna Hollywoodiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se suurin vaalivaikuttaja on kuitenkin USA joka yrittää sekaantua kaikkien muiden maiden asioihin. Venäjän vaalivaikuttaminen on aika vähäistä USAn valtavaan hybridisotakoneistoon verrattuna. Suomessakin julkaistaan medioissa välillä taustoja tarkistamatta jenkeistä peräisin olevia valeuutisia ja sitten kun totuus paljastuu, sitä ei edes oikaista vaan koko asia lakaistaan maton alle. Aina kun joku paljastaa USAsta epämiellyttäviä totuuksia liittyen vakoiluun ja hybridivaikuttamiseen, he joutuvat pakenemaan etteivät joudu vankilaan totuuden puhumisesta, kuten Snowden ja Assange.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

#vaalivaikuttaminen on vaikuttamista kun äänestää vaaleissa, käyttäen sitä kynää ja äänestyslippua

#vaalihäirintä on vaikuttamista epäasiallisin perustein, vaalitapahtuman peukalointia kuten #trollitilit, valeuutiset, kyber tms häirintä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

että absoluuttinen totuus ja julkinen tulkinta "totuudesta" voivat olla täysin ristiriidassa keskenään. Hyvä koulutus ja kriittinen suhtautuminen poliittisiin tulkintoihin ja esivaltaan ovat edelleen paras lääke "vaaralliselle" vaikuttamiselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

mutta muistan hyvin maaseudun vaalikuljetukset, kun ymmärtämättömiä mummoja ja vaareja kuljetettiin hevos- ja auto-/traktorikyydillä muistilappu kädessä äänestysuurnille "vaikuttamaan".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se hyvä kun pääkirjoituksessa muistutetaan ja vaalitaan Venäjän pelkoa ja syyllisyyttä, sitä me tarvitsemme, jotta pelkäämme isoa ja pelottavaa petoa joka suu ammollaan odottaa vain hetkeä ahmaista meidät. Ihan kuin sadusta kolme porsasta.

Mitenhän ne Eu-vaalit aikoinaa meni? Istuva presidentti olisi varmaan hengensä antanut jotta vaalitulos olis ollut hänen mieleisensä ja olihan se. Jälkeenpäin hän ilmoitti oleensa valmis eroamaan mikäli tulos olisi ollut negatiivinen. Presidenttiys on instituutio jonkan pitäisi edustaa koko kansaa, silloin ei ollut ,onko näin nyt. Valtamedian ja pääpolitikkojen kyky vaikuttaa ja sumentaa kansan tajua on Suomessa arkipäivää ennen ja nyt. Tämä on todellista vaikuttamista, trollamista ja sekoittamista jos mikä. Gallupit ovat oma lukunsa niillä vaikutetaan tarkoituksellisesti ja ohjataan äänetyskäyttäytymistä haluttuun suuntaan. Miksi emme puhu ja kirjoita näistä? Emme tietenkään, samalla kun hyökätään naapuria vastaan tehdään turvallisuuspolitiikkaa myös tälläkin foorumilla, mitens muutenkaan? Rahalla on tietenkin suuri vaikutus, ne joilla sitä on, on myös valtaa.Vaikka kuinka kansalla olisi medialukutaitoa disinformaatiota on maamme pullollaan ihan omasta takaa, turhaan kurkistella rajojen taa. Niin ja eurosta ei sitten annettu äänestää ollenkaan, oli vaara että kansa äänestää toisin kuin politiikot ajattelivat, niikuin olisi tehtykin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kansan demokraattisesti vapaissa vaaleissa valitsemilla edustajilla (presidentti, kansanedustajat) on oikeus ja velvollisuus tuoda esiin mielipiteensä kansakuntaa ja valtiota koskettavissa tärkeissä asioissa. Tätä ei pidä sekoittaa hämärämiesten harjoittamaan anonyymiin valheiden, huhujen ja trollausten levittämiseen. Galluppeja puolestaan tekevät erilaiset tutkimuslaitokset tilastomatemaattisten mallien avulla - otoskoosta ja virhemarginaalista riippuen saadaan tuloksia, jotka kertovat jotain poliittisten voimasuhteiden tilanteesta. Varsinainen ratkaiseva gallupkysely on tietysti sitten vaalipäivänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin, mutta mielipiteetkin voivat perustua hyvin epätarkkaan ja valikoituneeseen tietoon, joka voi olla luonteeltaan harhaanjohtavaa. Toisin sanoen ainakin minulle on äärettömän tärkeä tietää, perustuuko ehdokkaan mielipide tosiasioihin, puolitotuudellisiin väittämiin vai erilaisiin arvoihin ja ihanteisiin, jotka ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta joiden sisällöstä tuskin koskaan ollaan yhtä mieltä. Nyt monet ehdokkaat huutavat tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden perään, mutta eivät koskaan vaivaudu määrittelemään, mitä he esim. tasa-arvolla tarkoittavat. Eli mitä opimme tästä: sen, että politiikka ei voi perustua vain mielipiteisiin, vaan enemmän tosiasioihin ja pragmaattiseen järkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viime Viron eduskuntavaalien jälkeen tapasin tietoturva-asiantuntijan. Keskustelu meni vaaleihin. Juteltiin, että Viron venäläiset äänestävät keskustapuoluetta. Asiantuntija totesi toivottavasti Venäjän venäläiset eivät äänestäneet Viron vaaleissa, sillä niin hatara on tietoturva Virossa. En uskonut tätä juttua ollenkaan. Mutta nyt nämä viimeiset vuodet ovat muuttaneet käsitykseni asiasta ja Viron nettiäänestyksestä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ottakaa oma mustekynä äänestyskoppiin mukaan. Niissä on ollut monesti pelkkä lyijykynä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on paras ehdotus. Olen tehnyt juuri näin jo kauan aikaa, käyttämällä tavallista kuulakärkikynää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

13:31
Syötkö luomua näyttääksesi hienostuneelta, varakkaalta ja epäitsekkäältä – Tutkija: "Ihmiset tuntuivat jotenkin kovaäänisesti tuovan esiin luomun suosimistaan"
13:28
Seitsemän Labourin kansanedustajaa eroaa protestiksi Corbynille – Brexit ja antisemitismisyytökset jakavat puoluetta
13:28
Ranska ei halua ottaa vastaan Syyriassa vangittuja Isis-taistelijoita – Trump uhkaa vapauttaa vangit
13:19
Ensimmäinen EU-vaaliennuste: Vanhoille valtapuolueille tulossa tappio – äärioikeiston kannatus kasvaa
11:59
Seiska: Valtio osallistuu sittenkin Matti Nykäsen hautajaiskuluihin
11:43
Mies sai sakkoja väkivaltaan yllyttäneestä Facebook-kirjoittelusta  – hovi ei koventanut rangaistusta syyttäjän vaatimuksesta huolimatta
11:38
Seefeldin MM-kisojen ohjelma – katso milloin Itävallassa hiihdetään ja hypätään mäkeä
75
Keskustelu filippiiniläishoitajista kiehahti – Ulkoministeri Soini syyttää hoitoalan liittojohtajia herjaamisesta
68
Koillismaan hirvikanta romahti – "Hirviä on ammuttu yksinkertaisesti liian paljon"
38
Remontti laittoi OYSin liikennejärjestelyt uusiksi, jalankulkijat kävelevät autojen keskellä – "Pitääkö jonkun vakavasti loukkaantua ennen kuin tähän havahdutaan?"
27
STY: Suomella mahdollisuus triplata tuulivoimakapasiteettinsa nopeasti – suurin osa suunnitelluista hankkeista on Pohjois-Pohjanmaalla
22
Isännöintialalla epäillään kartellia – kartelliepäily tutkitaan hiljaisuudessa, jottei todistusaineistoa tuhottaisi
17
Ulkoministeri Soini matkustaa Roomaan ja Vatikaaniin – saa mahdollisuuden tervehtiä Paavia
13
Intialainen 19-vuotias Himanshu Vohra tuli Ouluun treenaamaan putkiasennusta keskelle pakkasia – "Intiassa kukaan ei mene kymmentä kilometriä pyörällä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Maan länsiosassa sekä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suomalaiset SS-sotilaat

229 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kuinka moni uskaltaa väittää, ettei ole miettinyt tuonpuoleista?

Turha miettiä tuonpuoleista, kun kuolema korjaa niin tietoisuus sammuu. Jotkut luulee että kuolema on vain vitsi ja elät... Lue lisää...
Kuolema on lopulline...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image