Kolumnit

Kuusamo on his­to­rial­li­ses­ti osa Kemin Lappia ja Lapinmaata

Kolumnit 1.6.2010 0:00
Ylä-Kotola Mauri
Matkailuelinkeinon piirissä on käyty laajaa keskustelua siitä, pitäisikö Kuusamo mieltää osana Lappia. Kun Lapin matkailua ollaan kehittämässä päiväajan moottorikelkka- ja ilta-ajan baarimatkailusta kohti laajempia asiakasryhmiä palvelevaa kulttuurimatkailua eurooppalaisten kaupunkilomakohteiden vaihtoehdoksi, tätäkin kysymystä voi tarkastella historiallisessa viitekehyksessä.

Guossán, kuten Kuusamon nimi pohjoissaameksi kuuluu, oli jo kivikaudella asutettu alue Koillismaalla. Ennen vuotta 1673 koko Lappi kuului Kemin seurakuntaan

Vuonna 1673 seurakunta jaettiin siten, että länsipuoli Lapista jäi Kemin seurakuntaan ja itäosa Lapista Inarista Kuusamoon kuului Kemin Lapin seurakuntaan. Vasta kun Samuel Julenius vuonna 1692 sai nimityksen Kemin Lapin seurakunnan kirkkoherraksi, käytettiin Kemin Lapin seurakunnasta ensimmäisen kerran nimitystä Kuusamon Lapin seurakunta.

Hallinnollisesti Kuusamo oli osa Kemin Lappia ja yhdessä Tornion Lapin kanssa osa Ruotsin kuninkaan Lapinmaata.

Lapinmaan vouti oli Västerbottenin maaherran alainen. Kemin Lapin kylät maksoivat pitkään veroa paitsi Ruotsille myös Venäjälle ja Inari lisäksi Tanskalle. Lapin kansainvälisyys korostui verotuksenkin kautta ennen Suomen kansallisvaltiota ja ennen hevosen ja junan, nyttemmin lentokoneen tuomia suomalaisia Lapin maahanmuuttajia, jotka nopeasti alkoivat tuntea olonsa niin kotoisaksi, että alkoivat viimeistään toisessa polvessa kuvitella olevansa lappilaisia.

Oulun yliopiston juhlavuonna 2008 ilmestyi korkeatasoinen suomennos Petrus Nicolaus Mathesiuksen (1711-1772) teoksesta Dissertatio geographica de Ostrobotnia vuodelta 1734 Uppsalan yliopistosta. Sain teoksen lahjaksi Oulun yliopiston teatterikomppanialta, joka Lapin yliopiston 30-vuotisjuhlassa esitti mieleenpainuvasti näytelmän Professores Lauri Lajusen, Maija Kallisen, Jouko Vahtolan ja Timo Sirosen miehityksellä. Hämmästyttävällä tavalla 1700-luvun yliopistoelämä oli täsmälleen samanlaista kuin oman aikamme yliopisto.

Petrus Mathesius tarkastelee teoksessa muun muassa Kemin pitäjää. Mathesius kertoo, että Kemin pitäjä on professori Olof Rudbeck vanhemman mielipiteen mukaan nimetty Kimmerian mukaan Kimmeriläisten alueeksi, joka pohjoispuoleltaan on rajanaapuri Ruijan kanssa.

Viittaus kimmeriläisiin on erikoinen. Kimmeriläiset olivat muinainen kansa, joka eli nykyisen Ukrainan ja Venäjän alueella noin 700 eKr. Kimmeriläiset olivat alkujaan Keski-Aasian aroilla liikkuva sotaisa paimentolaiskansa, jotka muun muassa Homeros mainitsee. Myöhemmässä oman aikamme fantasiakirjallisuudessa Conan Barbaari on kimmeriläinen - siis kemiläinen, jos Olof Rudbeckia on uskominen.

Kemin pitäjä miellyttää asukkaitaan kaikkialla tasaisuudellaan. Mathesiuksen mukaan pitäjässä on vain yksi vuori, Viiri, lähellä Rovaniemeä. Lähistön asukkaat ovat kertoneet Mathesiukselle, että sen povessa on hopeaa, mutta hän toteaa lähdekriittisesti, ettei tiedä miten varmasti sitä todella on.

Mathesiuksen mukaan Tervolan kappeli on rakennettu vuonna 1675. Rovaniemen kirkko on rakennettu puusta vuonna 1632. Kemijärvellä on kuningas Kaarle IX:n hallitessa rakennettu kirkko. Puolet tänne kokoontuvista koostuvat Mathesiuksen mukaan Kuusamon Lapin lappalaisista.

Mathesiuksen mukaan kemiläisten maatalous ei ole kesannolla, mutta kuitenkin heikosti tuottavaa hiekan runsauden ja pakkasen raakuuden vuoksi. Lohenkalastuksessa saaliit ovat pienentyneet.

Mathesiuksen mukaan tälle voi olla teologinen syy, mutta maallinen syy on se, että vedenkorkeus joensuussa vähenee vuosittain. Veden väheneminen karkottaa lohet. Kemiläisten lisäksi muilla ei ole lohenkalastuslupaa, mutta muinaisina aikoina Sigtunan kaupungin asukkailla oli sama lupa.

Onkin arveltu, että muinaisina aikoina ruotsalaisen Sigtunan kaupungin porvarit olisivat alkaneet asua Kemin pitäjän joella, mistä johtuen Kemissä edelleen on Mathesiuksen mukaan Sigtunan kylä.

Sigtunalaiset porvarit perustivat 1100-luvulla kauppa-aseman Kemijokisuulle.

Perimätiedon mukaan tämä Sihtuna oli Kemijoen länsirannalla nykyisessä Liedakkalan kylässä. Paikka muuttui Sihtunasta Liedakkalaksi, kun saksalaiset valtasivat 1200-luvulla kauppa-aseman Liedecke-nimisen porvarin johdolla. Toinen Sihtuuna rakentui kuitenkin Tervolaan.

Kuusamo on historiallisesti osa Kemin Lappia ja Lapinmaata. Lapin brändin kehittämisessä tulevaisuudessa suuret kysymykset ovat kuitenkin Moskovan Lapin eli Kuolan niemimaan matkailun kehittäminen globalisaation edetessä. Tällöin Kemin Lapin alue on luonteva silta Moskovan Lappiin, Muurmannin tielle.

Utsjoen kirkkoherra Jakob Fellmann oli Kuolan Lapin matkailun pioneeri vuonna 1829. Suomalaisten osuus Kuolan niemimaan kävijöinä väheni Suomen irtauduttua Venäjästä. Tarton rauhansopimuksen annettua Suomelle Petsamon paikallisten asukkaiden vastustuksesta huolimatta Lapin matkailu sai uutta ilmettä.

Vaikka Petsamon asema Suomen Lapin siltana Jäämerelle jäi iloiselle 1920-luvulle, jota 1930-luvun lama ja 1940-luvun sota myöhemmin varjostivat, muistot jäivät elämään. Milloin Petsamosta tulee taas suosittu matkailukohde suomalaisille, jää nähtäväksi.


Kirjoittaja on Lapin yliopiston rehtori.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

6:22
Yön uutiskooste – Savon Sanomat: Siilinjärvi vaatii Attendolta selvitystä kuuden vanhuksen kuolemasta
6:00
Vanhuksen väkivaltaisuuteen vastataan osaamisella – taitava hoitaja osaa lukea muistisairaan käytöstä ja ennakoida tilanteita Lukijalta
6:00
Yrittäjyys on Suomen moottori Kaupallinen yhteistyö
6:00
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
6:00
Saako kala maksaa enemmän kuin liha? – "Kotimaisen kalan kulutuksen kasvua jarruttaa etenkin kalan saatavuus" Tilaajille
19.2.
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
19.2.
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
13
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
3
Raahen Laivan kultakaivoksella alkamassa yt-neuvottelut, neuvottelujen piirissä alle 50 henkilöä
3
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
3
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
3
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
2
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
1
Remontti laittoi OYSin liikennejärjestelyt uusiksi, jalankulkijat kävelevät autojen keskellä – "Pitääkö jonkun vakavasti loukkaantua ennen kuin tähän havahdutaan?"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image