Ihmiselämä näyttää noudattavan usein samaa kaavaa: ensin omaksutaan jokin asia, sitten kapinoidaan sitä vastaan. Kun kapinointi hellittää, voi asiaa katsoa rauhassa tarkemmin ja neutraalimmin.
Näin minulle kävi suhtautumisessani isänmaallisuuteen.
Nuorempana isänmaallisuus oli identiteetissäni keskipenkillä. Luin Tuntemattoman sotilaan kymmenen kertaa ennen lukiota ja tein armeijan täysillä. Myöhemmin isänmaallisuuteni sekoittui kovaan nationalismiin vaivatta ja perussuomalaisten puhe innosti.
Kun sittemmin tajusin, että perussuomalaisten isänmaallisuus rakentuu paljolti eriarvoistamisen varaan, isänmaallisuudesta meni maku.
Seurasi kova krapula, joka kulminoitui ärtyisyyteen ja kyynisyyteen isänmaallisuutta kohtaan. Pidin Suomen valtiota täysin keksittynä ja sen puolesta tappamista ja kuolemista täysin järjettömänä. Siirryin reservistä sivariin. Suomi 100 -juhlavuosi vei loputkin: koko suomalaisuudessa tuntui olevan kyse menneiden haikailusta ja jäykästä pönöttämisestä.
Ja silti tästä kaikesta huolimatta viime itsenäisyyspäivänä kuunnellessani Paula Vesalan laulamaa Finlandiaa, en voinut kieltää vatsanpohjassani vellovaa lämmintä oloa, selittämätöntä yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tänä vuonna isänmaallinen murrosikäni on selvästi päättymässä. Erotan selkeämmin sen, mikä isänmaallisuudessa on huonoa ja mikä hyvää.
En pysty palaamaan vanhaan ja sulkemaan silmiäni isänmaallisuuden nurjilta puolilta: luuloilta, joiden mukaan tämä osa maapalloa on kiistatta vain meidän omaisuuttamme. Typerältä uholta, josta huokuu perusteeton luulo paremmuudestamme. Ja vihamielisyydeltä, jota kohdistamme muihin.
Mutta en myöskään kiistä isänmaallisuuden etuja. Yhteiseen henkiseen pääomaan uskoneet suomalaiset rakensivat tänne sadassa vuodessa maailman onnistuneimman valtion. Maamme historia, luonto, kieli ja kulttuuri antavat kiinnekohtia, joiden avulla hakea paikkaa rajattomassa kosmoksessa.
Jos suomalaiset ovat keksitty lauma, se on silti lauma, johon kuulun erittäin mielelläni.
Kaikkein selvimmin ajattelun muutos näkyy suhtautumisessa sotaveteraaneihin. Ennen pidin heitä joko aivopestyinä poloisina tai sotahulluina fanaatikkoina. Nyt ymmärrän paremmin, että moni heistä oli todella epäitsekäs ja rohkea lähtiessään sotaan.
Erityisen ajankohtaiseksi asian tekee ilmastonmuutos. Kuten talvisodassa, meitä vastaan nousee niin suuri uhka, että sen voittaminen tuntuu mahdottomalta. Ja silti marraskuussa 1939 niin moni suomalainen lähti, vaikka moni tiesi, ettei palaa koskaan.
Ehkä kaikkein tärkein veteraanien perintö ei ollutkaan hyvinvointivaltio tai itsenäisyys. Ehkä se oli sen näyttäminen, että kun tilanne sitä vaatii, ihmisessä on rohkeutta käydä täysin voittamattomalta tuntuvaakin vihollista vastaan – ja selvitä.
MAINOS
Kommentoi ()
" perussuomalaisten isänmaallisuus rakentuu paljolti eriarvoistamisen varaan"
Perussuomalaisia tämä Iikka jaksaa loputtomiin arvostella, mutta eipä juuri ole vastasanaa sanonut esim porvarihallituksen touhuista. Jos eriarvoistumisesta puhutaan, niin PS on hiekanjyvä verrattuna porvarihallituksen tekosiin, joka on tässä suhteessa lähinnä Saharan autiomaa.
Olisit tullut sieltä sieni-pilvikuplasta ulos aiemmin niin ei olisi tarvinnut käydä noin pitkää maailmanympärysmatkaa eri ääripäiden välillä. Suurin osa suomalaisista taitaa kuitenkin ymmärtää asioissa kolikon molemmat puolet jo viimeistään yläasteen päättyessä. Siksihän me suomalaiset olemme melko hiljaista ja rauhaa rakastavaa kansaa. Mietimme asiat kahdesti emmekä näe asioita mustavalkoisina. Siksi ei tarvitse lähteä huutelemaan ja mellakoimaan kylille kuten eräissä kiihkeissä, Iikankin ihannoimissa maissa on tapana. Toki, kun tänne saapuu vieraista kulttuureista porukkaa, joilla on täysin ääripään ajatusmaailma niin suhtautumisessa naisiin ja lapsiin, kuin lainkuuliaisuuteen ja moraaliin, herättää se väkisinkin vihan ja omankädenoikeutuksen tunteen sinivalkoisessa suomalaisnupissa.
Itse olen ainakin arvostanut veteraaneja jo päiväkodista saakka, mutta en silti ole koskaan ymmärtänyt niitä "isänmaallisia" leijonakorumiehiä nakkikoppijonossa uhoamassa. Omasta mielestäni olen isänmaallinen. Pidän huolta vanhuksista ja pyrin auttamaan heikompiosaisia tässä maassa. Ei tämä ole sen kummempaa.
Tyyppi pitää veteraaneja rasisteina. Kiitos vaan veteraanien puolesta.
PERSUT oli hallituksessa, kun porukat tänne tuli. Eli miten kannatus voi nousta.
Hyvä että toit myös puoluepoliittisen ulottuvuuden tarinassasi esille. Ettei tollommallekaan jäänyt epäselväksi mikä oli villakoiran ydin.
Tyypilllinen tarina: ensin järkevä ja periaatteellinen, sitten tutustutaan "pilveen" nuorena, muututaan idealistiksi, koulu jää kesken ja ainoa mahdollisuus hankkia elanto julkisuushakuisena koomikkona.
Tässä kirjoituksessa on niin paljon väärin, etten jaksa edes aloittaa...
Ei tosiaan kannata kirjoittaa paljon väärin , vaikka aloitit kuitenkin?
Niinhän se vaikuttaisi olevan tämän julkaisun myötä.
Iikka nyt vaan on julkisuushakuinen koomikko joka syvällä sisimmissään haluaa olla poliitikko. Politiikko joka puhuu suuria mutta joka myisi maamme korkeimmasta tarjouksesta ja muuttaisi tämän jälkeen muualle ja pyrkisi tekemään saman toistamiseen yhä uudelleen kunnes on tehnyt hattutempun jonka jälkeen hän polttaisi tienaamansa rahat sillä yhdellä tavalla.
Eroaako hän muista politiikoista? Ei. Lähinnä hän on kirjoittanut vain tittelinsä väärin eikä ole hakenut virallisesti eduskuntaan taikka kunnanvaltuustoon. Se on kuitenkin Iikan oma asia elääkä hän valheessaan vaiko ei ja kuinka pitkään.
Siinähän sitä onkin yks huutelija joka uskoo persujen politiikkaan?
Tyhjiä lupauksia persuiltakin pelkkää sanahelinää vaan kannatuksen takia..
Erittin hyvä kirjoitus. Olen täy -
samaa mieltä.
Olipa ihmeen hyvä analyysi noin nuoreksi mieheksi. Ei ole enää yltiöisänmaallinen, nationalisti, ei myöskään vaikuta yltiöpäiseltä koko maailman sosiaalitoimiston Suomeen vaatijalta. Oikein tasapainoiset puheet on nuorella miehellä. Hyvä hyvä!
Paitsi että tämä kaveri on juurikin koko maailman sosiaalitoimisto-idealismin kiihkeä ja äänekäs kannattaja. Ihan nimellä googlaamalla selviää muutamassa minuutissa
Juuri näin.
Iikka "koomikko" googlettamalla selviää mistä on kyse.
Kovasti epäilen keksityksi tätä hänen historiaansa jota hän hokee vähän väliä vakuuttaakseen tietävänsä miltä aidantoisella puolella tuntuu olla.
Paljon on koristellut ajatuksiaan niin että se uppoaisi suureen osaan väkeä, kuulostaa kovasti poliitikolta.
Puetaan asiat kauniiseen pakettiin.
Iikka edelleen haikailee poliittista uraa selvästi tulkintani mukaan. Iikka todennäköisimmin myisi tämän maan hetkessä jos olisi johdossa ja kuulisi pienen huhun että joku aikoo mahrollisesti hyökätä tänne. Heti olisi osakkeensa myynyt ja muuttanut pois. Saa nähdä koska hän tajuaa petkuttavansa itseään tuolla "koomikko" termillä ja muuttaa sen muotoon "politiikko". Hyvä hän on kuitenkin mainostamaan itseään. Kuten politiikon kuulukin.
Tuuliviiri vallaton ajattelee
Miten voi opintonsa keskeyttänyt fysiikan opiskelija päästä tällaiseen asemaan ihan huulenheitolla? Useamman kerran on keikoilla fysiikkaankin liittyvissä jutuissa ollut faktat hukassa mutta tärkeintähän näillä onkin hyvä läppä.
Paistaako tässäkin vielä keskenkasvuisuus läpi? Aikaisemmin kirjoittaja juoksi ympäristön muokkaaman mielipiteen mukana persuissa ja nyt mennään sitten suvaitsevaisuuden mukana päätä pahkaa maailmalle. Mahtaisiko lopulta tulla ennen vanhuutta se oma ajattelu matkaan?
Miksi kaikki muut maat maailmassa saavat olla ylpeitä omistaan, mutta meidän pitäisi hävetä omaa kulttuuriamme ja omaa maatamme. Luovutamme sen muille ojennetuin käsin?
Kaikkien suomalaisten arvoihin täytyy kuulua joka tapauksessa Oulun seudulta ja jokaisesta kaupungista pois nämä lapsiinsekaantujat aivan ensimmäisenä.Ja samaa kyytiä Linja-auto kaapparit yms........lisäksi täytyy selvittää maahan tulkeilta ja jatkossa tulevilta miksi niin monelta hukassa henkilöllisyys paperit ja miksi henkkareita voi olla useammat.........hälytyskellot täytyy soida etukäteen että pystytään ehkäisemään nämä suuremmat tragediat.Jälkeen päin ei voida olla muuta kuin taas kerran pahoillaan.....
Ihan tolokuttomasta ukosta tolokun ukoksi.
Iikka, eivät kaikki miehet vapaaehtoisesti sotaan lähteneet. Pakko oli, ja rintamakarkuruudesta rangaistiin. Että se siitä ylevyydestä - vaikka tätä puolta asioista harvemmin halutaan tuoda esiin. Tavallisen kansan osa on aina ollut sotia, haluttiin tai ei.
Lapsen joukkoraiskausjutussa kirjoittajaa harmitti Twitterissä se, että persut saavat lisää ääniä vaaleissa, ei varsinainen teko. Hieno mies.