Kolumnit

Kuka puolustaisi Ruotsia

Kolumnit 8.11.2013 0:07
Jukka Tarkka

Kylmän sodan aikaan suomalaiset olivat pinteessä. Länsimaiset tarkkailijat kyselivät huolissaan,  pystyisikö Suomi todella puolustautumaan neuvostohyökkäystä vastaan. Neuvostoliittolaiset taas arvioivat avoimesti, että Suomi ei ikinä pystyisi torjumaan lännen hyökkäystä, ja tarvitsi siksi yya-sopimuksen mukaista sotilaallista apua.

Suomalaiset tiesivät, että läntinen huoli oli aiheellinen ja Neuvostoliiton tilannearvion ensimmäinen osa piti paikkansa. Silti piti vaan väittää, että puolustustahto on luja ja -kyky riittää, eikä apua tarvita
Oli jokseenkin varmaa, että kukaan ei uskonut.
 
Nyt Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan johto on samassa ahdingossa. Sen puolustuspäätös vuodelta 2009 keskittyy kansainväliseen kriisinhallintaan, luopuu yleisestä asevelvollisuudesta, perustaa palkka-armeijan  ja suuntaa aluepuolustukseen 50 000 sotilasta,  joista hädin tuskin puolet olisi ensi linjassa taistelevaa voimaa.

Ruotsalaiset joutuvat vastaamaan jokaiseen vakavaan kysymykseen ja härnäävään kompapuheeseen, että Ruotsin kansalliseen puolustukseen riittää se voima, jonka se tämän konseptin mukaan saa liikekannalle. Kukaan heistä ja heidän kuulijoistaan ei usko siihen, mutta lumepuheeseen virka-asemansa perusteella pakotetut esiintyvät niin kuin muka pitäisivät sitä totena.  

Se nähtiin viimeksi kun Ruotsin puolustusvoimain komentaja kenraali Sverker Göranson esitelmöi Helsingissä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kokouksessa. Häneltä kysyttiin, kuka nykyisin oikein puolustaa Ruotsia. Hän vastasi: ”me”, ja pystyi vielä sen jälkeenkin esiintymään sivistyneen ja älykkään upseerin tavoin.

Ruotsin nykyinen puolustuspolitiikka on sotilaspoliittisen peruslogiikan vastainen. Jossakin täytyy olla ulkopuolisilta huomaamatta jäänyt puuttuva osa, joka  auttaisi kokoamaan tämän arvoituksellisen palapelin järkevällä tavalla.

Ruotsalaiset eivät ole tyhmiä, taitavat pikemminkin olla niin fiksuja, että pystyvät estämään meitä ulkopuolisia huomaamasta, mitä merkittävää he ovat jättäneet sanomatta.

Arvoituksen avaimeksi ei riitä se, että Göranson myönsi puolustuspäätöksen korostavan sentään vähän liikaa kansainvälistä kriisinhallintaa.  ”Joudumme keskittymään uudelleen omaan maahamme ja sen ympäristöön”, sanoi hän. Sen ymmärtää, mutta asevelvollisuuteen perustuvan puolustusrakenteen purkamisen jälkeen sitä ei sitten enää ole, ja kattavaan kansalliseen puolustukseen pystyvää ammattiarmeijaa ei voi hetkessä luoda edes rahalla.  

Ruotsin puolustusratkaisun ymmärtämistä voisi edes vähän helpottaa historiallisen jatkumon tarjoama vihje. Kylmän sodan aikana puolueettomuutensa melkein uskonnoksi kohottanut Ruotsi hurjasteli kuitenkin samaan aikaan salavuoteessa Naton kanssa. Se oli länsiliiton eteen työnnetty tukikohta Neuvostoliiton aseellista uhkaa vastaan.

Sitä varten ei tarvittu liittoa, salasuhde riitti. Ruotsi kehitti logistisen valmiuden ottaa vastaan Naton taistelujoukkoja. Se rakensi Naton kanssa yhteensopivan ennakkovaroitus- ja ilmavalvontajärjestelmän. Se luovutti lännelle täydelliset puolustussuunnitelmansa, ja varautui mittavaan yhteistyöhön sodan oloissa. Yhdysvaltain ydinasesateenvarjo oli Ruotsin turvana. 

Ruotsin alue oli kylmän sodan aikana lännen puolustuksen ydinaluetta. Yhdysvallat sieti  ruotsalaisten ylvästelyn puolueettomuudella, sillä sai tämän pasifistisen savuverhon suojassa sotilaallisen otteen Itämeren länsirantaan. Entäpä jos tämä rakenne on syntynyt uudelleen?

  Venäjän sotilaallinen ryhdistäytyminen lisää länsiliittouma paineita Itämeren alueella. Naton puolustusvastuu ulottuu Suomenlahden eteläpuolella Narvan tasalle. Natoon kokonaan kuuluvan Baltian selustassa ja sivustassa on pelkkää liittoutumattomuutta. Puolustusoperaatioita suunnittelevat kenraalit saisivat hengenahdistusta jo vähemmästäkin kuin Itämeren nykytilanne.

Itämeren ilma- ja meripuolustus kiinnostaa länttä, vaikka Ruotsi temppuilee  liittoutumattomuudellaan, kuten Suomikin.

Rajusta puolustuspäätöksestä huolimatta Ruotsin ilmavoimilla tulee ilmeisesti edelleen olemaan satakunta ensilinjan hävittäjäkonetta ja laivastolla puolen kymmentä sukellusvenettä. Se ei ole ihan vähän Itämeren kokoisella alueella. Suomen ilmavoimat ja rannikkopuolustus ovat ilmeisesti vielä nykyisellään siedettävällä tasolla.

On turha kuvitella, että Itämeren länsiranta  ja Suomenlahden pohjoisranta olisivat valkoista aluetta Naton kartoilla, koska ne eivät ole sitä Venäjänkään suunnitelmissa. Ainakin niin kauan kun Itämeren reunavaltioiden ilmavoimat ja meripuolustus ovat teknisesti toimintakunnossa.

Ruotsin turvallisuuspolitiikan historia houkuttelee kolpakkostrategiaan. Entäpä jos sen aluepuolustuksen alasajo on tasapainotettu uudistamalla Naton kanssa aikanaan salaa luotu yhteistyösuhde. Ruotsin sotilaallinen ja poliittinenkin kriisinkestokyky vahvistuisi melkoisesti jos sen hienostuneimpien asejärjestelmien pitkän aikavälin takaajana olisi Naton painoarvo ja Yhdysvaltain teknologia.

Se olisi johdonmukaista, mutta tämän luokan salaisuus ei voi pysyä pitkään piilossa. Neuvottelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä olisi luonteva tapa päästää tämä luuranko kaapista. Muuten se rymistelee sieltä ulos omin voimin.

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistina.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Eiköhän se suomi ole niin pieni sotilasmahti ettei kannata kovin syvällisesti pohtia näitä mahdollisesti tulevia liittoutumisia
Paras muistaa tuntemattoman sotamies Honkajoen iltarukous: ja varjele noita suomen herroja etteivät löisi uudelleen
päätään karjalan mäntyyn!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kolumni. Mutta Suomen turvallisuuspoliittinen keskustelu on sillä tasolla, että mieleen tulee Oxenstiernan viisaus "Et tiedä poikani kuinka vähän järjellä maailmaa hallitaan". Anneli Jäätteenmäki esim. jokin aika sitten Uuden Suomen blogissaan nosti Irlannin ja Sveitsin Suomen turvallisuuspolitiikan esimerkiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erinomaisen sattuva oivallus tuo "salasuhde". (Se on eri asia kuin rakkaussuhde).
Ruotsalaiset ja poliitikot tietenkin etunenässä ovat osoittaneet sekä moraali- että politiikka-asioissa monenlaista "kaksineuvoisuutta" , notkeaa tilanteen ja ajan tajua. Ruotsi on pyrkinyt ja myös osannut ottaa oman etunsa ja hyödyt irti tilanteesta kuin tilanteesta. Tähän on auttanut mm. sijainti. Esim. toisen maailmansodan aikana Ruotsilla oli malmivarojensa ja metalliteollisuutensa ansiosta ilmiselvä salasuhde Natsi-Saksan sotateollisuuden kanssa. Ruotsi oli tosiasiallisesti Saksan tärkein ja luotettavin tuki sotavarusteluissa. Tätä asiaa ruotsalaiset eivät ymmärrettävästi juuri muistele, mutta jotkut kyllä aina silloin tällöin herjaavat suomalaisia samasta asiasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko Ruotsille edullista, että kun se itse on liittynyt Natoon, niin Suomi pysyisi "puolueettomana". Tällähän Ruotsi turvaisi omasta näkökulmastaan sen, että sen lähialueelle ei syntyisi Nato - Venäjä vastakkainasettelua.Eli Suomi tomisi puskurivyöhykkeenä paitsi Venäjälle, niin myös Ruotsille. Mitä se merkitsisi Suomelle ? No se lienee sivuasia Ruotsin kansallisen edun kannalta. Näinhän oli jo talvisodan aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämänkin pohdiskelun perusteella on ilmeistä, että Ruotsi liittyy lähivuosina Natoon. Mitä Suomi sitten tekee?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

18:00
Kuinka Oulun ensimmäisen kuvernöörin kahvipannu päätyi Kiiminkiin: Vasta tarina tekee esineestä erityisen Tilaajille
18:00
Toisen roska on toisen aarre Pohjois-Pohjanmaan museossa
17:39
Poliisi perustelee toimia Turkki-mielenosoituksessa sillä, että aiemmin rikottiin lähetystön ikkunat – Sisäministeri Ohisalo pyytää poliisilta selvitystä
16:52
Rattijuoppo ja useiden autojen sivupeilit hajottanut nuori mies työllistivät poliisia Kajaanissa
16:47
Kajaanilaismies hermostui ravintolassa ja kaatoi toisen miehen katuun, uhri sai sairaalahoitoa vaativia vammoja
16:36
Nelikymppinen mies uhkasi aseella kolmea muuta Kajaanissa – aseen poisottaminen johti käsirysyyn
16:15
Tallinkin Silja Europa -laivalta löytyi yöllä kaksi suomalaista kuollutta nuorta – Viron poliisi ei tällä hetkellä epäile rikosta
185
Hallitus haluaa velvoittaa kiinteistönomistajat hankkimaan lisää sähköautojen latauspisteitä – myös autottomat voivat joutua maksajiksi
38
Jalankulkijoille annettu syksyn ensimmäinen liukastumisvaroitus Oulussa, kulkuväylät voivat olla erittäin liukkaita
33
Puheenaihe: Ovatko varusmiesten yhteistuvat tarpeellisia?
30
Opetusministeri Li Andersson haluaa poistaa kotihoidon tuen yli 3-vuotiailta sisaruksilta – Käyttäisi miljoonat varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen
19
Sadat tuhannet seniorit saavat kutsun influenssarokotetutkimukseen – "Tutkittavassa rokotteessa vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä"
17
Britannia pyysi EU:lta lykkäystä brexitille kirjeellä, jota Boris Johnson ei allekirjoittanut – Lähetti toisen kirjeen, jolla perui ensimmäisen
15
Haukiputaalle poliisin konttiputkaan viety henkilö sytytti putkassa tulipalon, palo laukaisi tilan sprinklerin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Maataloustuet.

Jos haluamme pitää kotimaisen maataloustuotannon omavaraisena, tarvitsevat maanviljelijät maataloustukea. Maanviljelijöi... Lue lisää...
Realismia

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image