Kolumnit

Kuka määrittelee ihmisen kuoleman jälkeen?

Kolumnit 8.6.2019 8:00
Daniel Wallenius

Tänään te kirjoitatte nekrologin, sanoi uutistyön opettajamme syksyllä 2010 ja sai meidät parikymppiset keltanokat ymmälleen. 

Daniel Wallenius. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen

Muistokirjoitukseksihan se nopeasti osoittautui, se olisi ollut meille kaikille tuttu termi. Usein niitä kirjoittavat edesmenneiden läheiset ja työtoverit. Joskus urakan löytää edestään toimittajan työssä, kun jälkensä maailmaan jättäneestä henkilöstä käytettävä aikamuoto muuttuu preesensistä imperfektiksi.

Elämänvaiheet tiivistetysti, merkittävät saavutukset ja vaikutukset historian kulkuun, niistä on nekrologit tehty. Yksinkertaistettuna se on kirjoitus siitä, millaisena ympäröivä maailma näki ihmisen.

Joka kerta mietin: miten nämä ihmiset näkivät itsensä?

Vaikkanekrologit julkaistaan vasta, kun elämä on päättynyt, ei ole suuri salaisuus, että niitä tehdään joissain tapauksissa valmiiksi ennalta.

Oman käsityksensä elämästä, muistoista ja tapahtumista voi tietysti välittää maailmalle julkaisemalla omaelämäkerran tai muistelmat, mutta entä jos aikaa ei ole? Jos lääkäri yhtenä päivänä kertoo, että maallinen vaellus kestää enää kuukausia.

Entä, jos ihminen kirjoittaisikin lähestyvän kuoleman edessä muistokirjoituksensa itse, tallettaisi sen pöytälaatikkoon ja laittaisi päälle "saa julkaista vasta kuolemani jälkeen" -lapun?

Voisiko niin edes tehdä?

Nämä nekrologit voisivat olla hyvin erilaisia.

Osa niistä liikuttaisi. Esimerkiksi silloin, jos vaikean konfliktin rauhansopimuksen kätilönä ylistetty henkilö pitäisikin suurimpana saavutuksenaan kahden upean ja menestyneen lapsen kasvattamista. Tai jos huippujääkiekkoilija uskaltautuisi paljastamaan, että halusi oikeasti pelata pesäpalloa, mutta pelkäsi porukan kovan jätkän leiman menettämistä.

Osa tarinoista taas nostaisi kyyneleet silmiin ihan muista syistä. Hirveitä rikoksia tehnyt ja ihmiselämiä tuhonnut henkilö voisi kirkkain silmin kertoa, ettei tehnyt eläissään mitään väärää. Sellaisia nekrologeja toki kirjoitetaan nytkin, sillä historia muistaa aina voittajien tarinat.

Eläessämme meillä on omilla teoillamme mahdollisuus vaikuttaa siihen, luokitellaanko meidät hyviksi vai pahoiksi. Sekin mahdollisuus on rajallinen, koska oman käytöksen tai tekojen vaikutuksia muihin on aina mahdoton tietää.

Muistokirjoitukset ovat tyylilajina sellaisia, että vainaja pyritään yleensä esittämään positiivisessa valossa, vaikka negatiivisiakin meriittejä olisi. Pohjimmiltaan kyse ei olekaan siitä, kuka saa kirjoittaa kauniita sanoja, vaan siitä, kenellä on oikeus määritellä ihminen hänen kuolemansa jälkeen.

Tarvitseeko ihmiselle itselleen edes antaa sellaista oikeutta, vai tekeekö kuolema hänestä ja hänen saavutuksistaan yhteistä omaisuutta?

Ja onko tämä sitä usein etsittyä kuoleman jälkeistä elämää?

MAINOS

Kommentoi

totta on sekin, että kuormitamme liikaa. Pitäisikö olla sopimus kuolevaisuudesta. Avioliitto vaikkka tärkeä on ei enää kanna mitään vastuuta aivan kuin ei synnyttäminen. Huoratkaa naiset ja miehet. Te peritte maan, mutta ette yhteiskuntaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

De mortuis nil nisi bene (kuolleista ei muuta kuin hyvää).
Niinpä🤔

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lainaan Edgar C siitä, että ihmisen päätarkoitus on kehittyä ja tehdä hyvää. Siis niin vaikea kuin ikinä, kun pitäisi vielä rakkaus soveltaa joka paikhan. Tuo Jeesus oppi ei istu syntiseen sieluun. Lähden uudelle kierrokselle. Hyvät teot ei kiinnosta, ei ainakaan suomalaista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Me itse rakennamme omaa elämää. Sillä ei ole isossa kuvassa miten se tapahtuu. Pitää ymmärtää ihmisen pienuus. Kysymykseen, kuka on synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Ei pitäisi hankkia tuomarin viittaa tai laatumittaria. Ihminen heikko otus. Väkivaltaa on myös henkinen väkivalta. Ylivalta tai mielivalta ihan miten vaan. Olla itsensä yläpuolella toisia kuulematta tai arvostamatta. Entä taivaspaikan ostaminen. Tässä tullut haudannut useita. Minusta jokaisen tulisi miettiä dielun elämää. Tämän kun ratkaiset niin näet asiat vielä paremmin. Sitten oletkin hukassa karman lakia ei voi välttää. Unet tai elämän kpkemus pn sinun kimppakavereita. Alat eroittamaan ja näkemään asioita eri tavalla. Uskon asia on aina uskon asia. Mutta selitäpä nämä kaikki 5000 v sitten tapahtuneet asiat. Tiede tulee vastaan mutta ei anna avainta pidemmälle. Onko profeetat vielä in ja sinä out.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmisestä voisi kertoa hänen eläessään, muistokirjoituksen ovat vähän vanhanaikainen ja usein tekopyhä tapa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Vai puolustat erilaisia ihmisiä etkä ole niitä tuijottanut?? Ainakin Lesta-Sipilä ei ole kuulunut tähän joukkoon. Olipa ... Lue lisää...
jerme

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image