Kolumnit

Korruptiota ja gangs­te­ri­mais­ta käytöstä

Kolumnit 7.12.2007 0:00
Markku Kuisma
Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa. Se on hienoa. Jos 1950-luvulla olisi tutkittu samaa asiaa, Suomi ei olisi sijoittunut kärkeen.

Näin tiivistää väitteensä nuori historioitsija, tohtori Niklas Jensen-Eriksen, jolla on väitteensä tueksi vahvoja todisteita. Niitä hän esittelee tuoreessa kirjassaan Läpimurto, joka alaotsikkonsa mukaisesti käsittelee suomalaista metsäteollisuutta talouskasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa 1950-luvulta ensimmäiseen öljykriisin 1973.

Lahjonta ei kuulunut tavallisen suomalaisen jokapäiväiseen elämään tai arkipäiväiseen liiketoimintaan, toisin kuin monissa maissa yhä edelleen. Sen sijaan politiikassa liikkui rahaa, joka ei päivänvaloa kestänyt. Keskenään verisesti kilpailleet puolueet, niiden sisäiset ryhmäkunnat ja ammattiliitot tarvitsivat rahoitusta, jota tunnetusti saatiin muun ohella Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain tiedustelupalveluilta ja muista arkaluontoisista lähteistä.

Suurteollisuus oli yksi puoluetoiminnan keskeisimpiä rahoittajia. Siitä ei julkisuudessa puhuttu, mutta ulkopuoliset kyllä arvailivat, että markkoja liikkui runsaasti yhtiöiltä ja elinkeinoelämän järjestöiltä puolueille.

Kysymys ei ollut pikkusummista. Pelkästään Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton tutkimus- ja valistustoiminnan määrärahat eli niin sanottu "poliittinen budjetti" oli parhaimmillaan 1950-luvulla suurempi kuin liiton varsinainen budjetti. Tuolloin liitto keräsi jäseniltään - siis maan johtavilta metsäfirmoilta - vuosittain 40-60 miljoonaa vanhaa markkaa, millä summalla saattoi palkata esimerkiksi satakunta keskipalkkaista puoluetoimitsijaa.

Yksi poliittisen erityisrahoituksen kohde oli Pohjois-Suomi, jossa korpikommunismi oli vahvoilla. Tämän uhan torjuntaan teollisuus oli valmis avaamaan kukkaronnyörejään. Suurinta tukea teollisuudelta sai Oulun ja Lapin lääneissä maalaisliitto, jolla oli esittää parhaat näytöt kyvyistään hillitä kansandemokraattien etenemistä.

Samoista kommunismin patoamisen syistä teollisuus otti myös sosiaalidemokraatit tuettavikseen, tosin paljon pienemmin panoksin kuin porvarilliset puolueet. Jälkimmäisistä eniten rahaa metsäteollisuudelta sai kokoomus, mutta ei ruotsalaista kansanpuoluettakaan unohdettu. Puunjalostusteollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja J.O. Söderhjelm oli suurelle yleisölle tunnetumpi ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikkona, joka itse asiassa toteutti suurten metsäyhtiöiden edunvalvontatehtäväänsä myös pitkäaikaisena kansanedustajana ja moninkertaisena ministerinä.

Söderhjelmin ohella suoraa henkilökohtaista rahoitustukea metsäfirmoilta saivat sellaiset "teollisuutta lähellä olevat" kansanedustajat kuin Päiviö Hetemäki ja T. A. Wiherheimo. Molemmat herrat toimivat myös ministereinä, ja molemmilla oli korkea siviilitoimi talouselämän järjestöissä, Hetemäellä puunjalostajien työnantajaliitossa ja sittemmin STK:n johdossa, Wiherheimolla Keskuskauppakamarin johtajana.

Kirjan kiinnostavimpiin henkilöhahmoihin kuuluu legendaarinen puoluesihteeri Arvo Korsimo, joka osasi käyttää maalaisliiton keskeistä avainasemaa sekä puolueensa että Urho Kekkosen kuningastien rahoittamiseksi.

Korsimo oli Jensen-Eriksenin mukaan "puoluerahoituksen valonaran maailman hämärimpiä ja taitavimpia pelaajia", joka ei kai jättänyt avaamatta yhtään ovea tavoitteensa edistämiseksi. Hän hankki vaalirahoitusta yhtä aikaa KGB:ltä ja suomalaisilta suurkapitalisteilta, myymällä arvonimiä ja tuontilisenssejä ja koplaamalla poliittisia ratkaisuja rahoituslupauksiin.

Varsinaista jättikoplausta Korsimo koetti kesällä 1957. Puoluesihteeri teki Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton Söderhjelmille ehdotuksen, josta ei kannattaisi kieltäytyä: yhtiöt maksaisivat 100 miljoonaa vanhaa markkaa vaalitukea maalaisliitolle, joka puolestaan järjestäisi valmisteilla olleen tärkeän vientimaksulain metsäteollisuuden kannalta hyväksyttävällä tavalla! Kaupanpäällisiksi Korsimo lupasi teollisuudelle ministeripaikan uuteen hallitukseen.

En ole koskaan kohdannut näin gangsterimaista käytöstä, hämmentynyt Söderhelm kirjasi muistiinpanoihinsa. Metsäteollisuus kieltäytyikin kunniasta. Se ei halunnut "ostaa ystäviä", liiton puheenjohtaja Olli Paloheimo muotoili, vaan tukea avokätisesti niitä, jotka olivat ystäviä entuudestaan.

Malttinsa menettäneen Korsimon tyydyttäminen oli muistakin syistä hankalaa. Pyydetty summa oli yhtä suuri kuin metsäyhtiöiltä kahden vuoden aikana kerätty vaalirahoitus kokonaisuudessaan. Muut puolueet olisi pitänyt jättää kokonaan tukea vaille tai haalia lisärahaa yhtiöiltä, jotka muutenkin napisivat maksujen suuruudesta.

Korsimo ei siis jättipottiaan saanut, mutta tavanomainen teollisuuden rahoitus jatkui edelleen. Eduskunta puolestaan hyväksyi vientimaksulain metsäyhtiöiden ankarasti vastustamassa muodossa. Ja lain vahvisti viivytyksittä presidentti Kekkonen, joka ei metsäfirmoja hyvällä ajatellut. Edellisvuoden presidentinvaaleissa enin osa suurteollisuuden poliittisesta rahoituksesta oli kanavoitu Sakari Tuomiojalle, Kekkosen ja Korsimon päinvastaisista ponnisteluista piittaamatta.

"Teollisuus on kaikin tavoin toiminut juuri valittua tasavallan presidenttiä vastaan, eikä siltä taholta ole mitään hyvää odotettavissa", STK:n varapuheenjohtajan oli alistuneena todettava keväällä 1956. Tästä aallonpohjasta suhteet kahden voimatekijän välillä eivät voineet kuin parantua. Siihenkin tarvittiin rahaa, kuten Jensen-Eriksen Läpimurrossaan herkullisesti kuvaa.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

22.11.
Kärppien voittoputki venyi jo yhdeksään – Lukko hallitsi peliä, mutta Kärpät onnistui maalinteossa
22.11.
Kärpät otti vierasvoiton Lukosta - katso ottelukooste
22.11.
Kuvagalleria: Lumo toi iloa ja valoa marraskuiseen pimeyteen, tältä valofestivaalin teokset näyttävät
22.11.
Kaksi suomalaista mäkihypyn maailmancupin kauden avauskilpailuun – Eetu Nousiainen ja Andreas Alamommo selvittivät tiensä karsinnasta kilpailuun
22.11.
Junttilan tehoilta takasi Kärpille yhdeksännen perättäisen voiton – Rybarille kauden kolmas nollapeli
22.11.
Kalevan entinen päätoimittaja Markku Mantila palaa Vaasaan Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajaksi – "En olisi muuten tullutkaan näihin hommiin, jos en luottaisi tulevaan"
22.11.
Kärpät tekee 0-2 maalin Lukkoa vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kaikissa tilanteissa, nyt ja tulevaisuudessa, AY-liike rakentaa Suomea paremmaksi ja toimii suomalaisten yhteiseksi hyvä... Lue lisää...
Yhdessä enemmän

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.11.

Fingerpori

23.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image