Kolumnit

Kitinää irtoaa, mutta irtoaako vaihtoehtoa?

Kolumnit 7.10.2014 0:00
Timo Myllykoski

”Huomenna syödään sitten rössypottuja”, äiti sanoo ja odottaa lapseltaan hyväksyvää kiitosta.

Lapsi katsoo äitiään kummeksuen. Katseessa on kysymysmerkkejä.

”Eikä”, vaikertaa lapsi. ”En halua.”

”No mitä sitten? Ehdota sinä mitä ruokaa huomenna laitetaan”, äiti pyytää.

Lapsi on hiljaa ja miettii. Aikansa mietittyään lapsi keksii mielestään kelvon vastauksen ja vaihtoehdon.

”Jotain muuta, jotain hyvää.”

Fennovoiman ydinvoimalahanke on kuin lautasellinen rössypottuja. Se ravitsisi, voimistaisi ja kasvattaisi – jos se vain kelpaisi. Kaikkia ydinvoimala ei kuitenkaan miellytä kuten ei veripalttukaan.

”Eikä, en halua”, moni vaikertaa vastalauseena ajatukselle ydinvoimalasta Pyhäjoella.

”No mitä sitten? Mitä keksitään tilalle, jos ydinvoimalasta kieltäydytään? Mistä saadaan alueelle samat taloudelliset vaikutukset, jotka ydinvoimala toisi”, on oikeutettu kysymys.

Tässä vaiheessa yleisin vastaus on samaa tasoa kuin rössypottuja vieroksuvalla lapsella: ”Jotain muuta.”

Jotain muuta on vaikea konkretisoida usean miljardin hankkeeksi laajoine oheisvaikutuksineen. Väite, että jollain muullakin saadaan yhtä paljon työpaikkoja sekä toimeentulon ja hyvinvoinnin kasvua on samanlaista huulten lärpyttelyä kuin väite, ettei pidä rössypotuista, vaikka ei ole niitä koskaan maistanutkaan.

Vastuuton kitinä on helppoa, vastuullinen vaihtoehtojen esittäminen harvinaisen vaikeaa.

Sosiaalisessa mediassa vain yltyy ydinvoimalan vastustajien yksipuolinen säksätys Fennovoiman hankkeen järjettömyydestä. Juttuja, joissa hanketta epäillään, jaetaan ähäkuttia hokien ja omilla kärkevillä saatesanoilla höystäen.

Hattua nostan sille vastustajalle, joka samalla klikkauksella jakaa oman esityksensä korvaavasta vaihtoehdosta. Esityksen jostakin muusta, joka tuo Pyhäjoelle, Raahen seutukuntaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Suomeen ja lopulta koko maahan samanlaiset vaikutukset kuin ydinvoimalahanke.

Voi hyvin olla, että hattu saa jäädä kaupan hyllylle.

Pyhäjoelle ja sen lähikunnille Fennovoiman hanke on paljon muutakin kuin sähkön tuottamista. Se on mahdollisuus pysyä hengissä, kasvaa ja kehittyä. Se on mahdollisuus, josta ei yksinkertaisesti ole varaa kieltäytyä. Ei ainakaan ennen kuin joku tuo vaihtoehdoksi toisen saman tasoisen mahdollisuuden.

Varsin vähälle huomiolle on jäänyt se, että Fennovoiman hanke on jo tuonut etenkin palvelualan odottamia välillisiä vaikutuksia alueelle. Fennovoima, ja myös useita kuulemistilaisuuksia Pyhäjoella järjestänyt työ- ja elinkeinoministeriö, ovat tarvinneet jo vuosien ajan kuljetuksia, kahvituksia, ruokaa, majoitusta ja jopa järjestyksenvalvojia. Todellisuudessa nämä esimerkit ovat vain pintaraapaisu niistä tilauksista ja ostoista, jotka juontavat tarpeensa ydinvoimalahankkeesta.

Ydinvoimalahanke ei ole pullollaan pelkkää positiivista, sellaista on turha väittääkään. Se on kuin lautasellinen rössypottuja: Ravitsevaa ja täysin syömäkelpoista, vaikka ajatus veripaltusta saattaa puistattaakin.

Raahen seudun yrityspalveluiden elinkeinojohtaja Risto Pietilä kiteytti vastikään tilanteen varsin osuvasti. Hän sanoi, että oltiinpa ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, alkaessaan Hanhikiven niemelle suunniteltava työmaa nostaa alueen huikeaan kasvuun.

Tässä toivossa seutukunnassa ja maakunnassa on elettävä. Muuhun ei ole toistaiseksi varaa.

”Miksi sinä et haluaisi rössypottuja”, äiti kysyy lapseltaan.

Lapsi ei katso enää äitiään kohti. Häntä ihan vähän hävettää vastata. Lopulta lapsi kuitenkin rohkaisee mielensä ja vastaa.

”Kaverit ovat sanoneet, että se ei ole hyvää.”

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Suomen energiajärjestelmän suunnitelmien perusteita ei ole hienoviritetty vuosikymmeniin kokonaisnäkemyksen suhteen. Poliittisen päätöksenteon kohteena se ehti olla ensimmäisen kerran 1945, kun Isohaaran voimalaitos rakennettiin Kemiin. Homma on muuten mennyt teollisuuden sanelun ehdoilla. Seuraavan kerran poliittinen päätöskoneisto tuli mukaan Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden luvitusprosessissa 1970-luvun puolivälissä.

Energiapolitiikka on siis ollut tähän asti reagointia yksittäisten osatekijäiden suhteen. Kokonaiskuva puuttuu. Asiaan vaatii muutosta yrityselämän rahoittama professorien joukko. 2000-luvun energiapolitiikan pitäisi peustua pitkäjänteiseen suunnitteluun ja tutkimustietoon. Tavoitteeet pitäisi naulata kiinni ensimmäisenä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sattuipa sopivasti. Juuri eilen esimerkiksi Vihreät esitteli eduskunnassa vaihtoehtonsa ydinvoimalle, että sikäli kirjoitus on jo "vanha". Ai, ei huvita perehtyä vai, koska esitys on huono ja vihreät on väärää mieltä jo valmiiksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kolumni on huikean hyvä ja vertaus on osuva. Tosin vastustajat jatkavat kitisemistä ja olkiukkojen heittelyä, eikä sitä kaivattua vastaavalla tavalla seutukunnan talouteen vaikuttavaa vaihtoehtoa tulla esittämään. Vain ne vanhat lorut uusiutuvista ja vaihtoehtoisista energioista, joihin vaaditaan julman paljon veroeuroja. Kokonaisvaltaiseen energia-ajatteluun kykenemättömät ydinvoiman vastustajat huitovat Rosinansa selässsä tuulimyllyjä ja kivihiiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minusta taas vertaus oli kaikkea muuta kuin osuva. Rössypottu, toisin kuin ydinjäte ei kuulu vaarallisimpiin ihmiskunnan tuottamiin materiaaleihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittajalla on näköjään ydinvoimakiimassaan jäänyt huomaamatta, että vaihtoehtoja on paljon ja niitä on esitetty vaikka kuinka useasti. Resurssitehokkuus, uusiutuvat- ja lähienergialähteet ja elämäntavan kestävyys, niihin se viisas energiapolitiikka turvaa. Mutta ankeilevat ydinvoimahullut eivät laske oikeaksi sähköksi muuta kuin ydinsähkön, vaikka ratkaisu vaatisi kokonaisvaltaisempaa ajattelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Elämäntavan kestävyys" ei tarkoita yhtään mitään, ydinenergia ei lopu ennustettavan tulevaisuuden aikana (tuhansiin vuosiin). "Kokonaisvaltainen ajattelu" on täsmälleen se "ei rössypottuja". "Resurssitehokkuus" tarkoittaa "kalliimpaa". Kalliimpia taloja, kalliimpaa asua syrjäseudulla, kalliimpaa yrittää, kalliimpaa pitää teollisuutta Suomessa. Kysymys onkin, miksi? Miksi haluat vängällä tehdä energiasta kallista?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkimusten mukaan suurin osa kotitalouksien energiankulutuksesta menee asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Asutaan energiatehokkasti joukkoliikenteen palvelujen piirissä ja syödään lähellä tuotettua ja ympäristöystävällistä kasvispainotteista ruokaa. Siinä se tarkoitus "Elämäntavan kestävyydelle" noin lyhyesti. Ja resurssitehokuus tarkoittaa, että muokataan toimintamalleja niin, että energia kuluuu vain siihen mihin pitää ja ne prosessit ovat tehokkaita. Säästö korvaa osan tehostamisen kuluista, mutta varsinainen säästö tulee kasvihuoneilmiön hallinnan kautta. Hallitsemattomana se kasvihuoneilmiön kiihtyminen vasta kalliiksi tulee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika jännä ajattelumalli, että joku rakennushanke olisi sinällään jo alueellinen mahdollisuus ja sikäli verovaroin tuettava asia. Mietitäänkö yhtään, mistähän ne rakentajat tänne saapuvat? Ainakin kaikille muille työmaille suurin osa työläisistä hankitaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Eli vähintäänkin Virosta, isommille työmaille haetaan varmaan kohta jo konttilaivalla porukkaa Kiinasta. Ja samaan aikaan kotimainen raskas teollisuus säästää energiaa ja vie tuotantoaan ulkomaille, joten se energian kulutus ei välttämättä kasvakaan. Vaikka ydinvoiman periaatteellinen kannattaja olenkin, en tosiaankaan tahdo että sitä rakennetaan vain kuvitteellisten, väliaikaisten työllisyysvaikutusten vuoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja muuta sähköntuotantoo ei tueta verovaroin ku ydinvoimaa?? Mitä EI tueta?? Jopa se viherpiipertäien sähö tuotetaan tukien...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:07
Kreikka järjesti myöhäisillan ottelussa yllätyksen – voitto Liechtensteinista riittää Suomelle EM-kisapaikkaan
15.10.
Kun yksi meni sisään, Teemu Pukki päätti tehdä toisen maalin samalla tavalla – Huuhkajat on nyt voiton päässä EM-kisapaikasta Tilaajille
15.10.
Mika Nurmela hehkui tyytyväisyyttä Huuhkajien voiton jälkeen, mutta kiisti tuhonneensa päävalmentaja Kanervan lippalakin
15.10.
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
15.10.
Oulun Kiviniemeen tulee pätkä uutta raidetta, jota pitkin malmijunat ajavat Kainuusta suoraan etelään – Heikkilänkankaalle rakennetaan kilometrin pituinen sivuraide
15.10.
Kärppien ja Skellefteån kohtaaminen ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa – katso kuvia ottelusta
15.10.
Säveltäjäkonkari Kaj Chydenius: "Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image