Kolumnit

Kielitaito laajentaa tilaa liikkua työ­mark­ki­noil­la, mutta Suomessa kielitaito on heikkenemässä

Kolumnit 6.11.2019 7:00
Kaisa Kepsu

Suomalaiset pitävät itseään kielitaitoisena kansana, mutta todellisuudessa tuo taito on heikkenemässä. Kouluissa kielten opiskelun suosio on laskenut ja kielivaranto on kapea. Englannin osaamista harvemmin kyseenalaistetaan, mutta muiden kielten kohdalla motivaatio näyttää olevan hukassa. Etenkin ruotsi herättää vahvoja tunteita.

On monia syitä osata useita kieliä. Yksi ilmeisimmistä on, että elämme muuttoliikkeiden maailmassa. Tänä päivänä liikutaan ja muutetaan paljon, sekä maan sisällä että ulkomaille. Vuoden 2016 tilastojen mukaan puolet suomalaisista on muuttanut pois syntymäpaikkakunnaltaan.

Suuren Ruotsiin-muuton huippuvuosista on tullut kuluneeksi 50 vuotta. Kymmenet tuhannet lähtivät silloin vuosittain työn ja paremman elintason perään Ruotsin teollisuuskeskuksiin, kaikkiaan noin 400 000 suomalaista 1950–1970-lukujen aikana.

Siirtolaisuus oli samalla osa kaupungistumiskehitystä. Liikkeelle lähdettiin erityisesti Pohjois-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maaseudulta, jonka pientilat eivät enää elättäneet suuria ikäluokkia. Monille paikkakunnille muuttoliike merkitsi suurta menetystä, esimerkiksi Pudasjärveltä lähes viidesosa asukkaista lähti Ruotsiin.

Suuri muutto hyödytti molempia maita. Suomessa painittiin työttömyyden ja yleisen näköalattomuuden kanssa, Ruotsissa kaivattiin työtekijöitä pyörittämään voimakkaasti kasvavan talouden pyöriä. Siirtolaisuus toimi varaventtiilinä, joka tasasi elintaso- ja työllisyyseroja maidemme välillä.

Puoli vuosisataa sitten kieli- ja ammattitaito eivät olleet muuton edellytyksiä, sillä tehtaissa tarvittiin käsiä. Tänä päivänä tilanne on toinen: nyt liikkuvat etenkin osaajat. Ruotsi on edelleen suomalaisten suosituin kohde, vaikka enää ei puhuta massamuutosta.

Viime vuosina Pohjanlahden taakse ovat suunnanneet etenkin Suomen ruotsinkieliset, jotka ovat vahvasti yliedustettuja muuttovirroissa Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin. Ajatuspaja Magman raportit Hjärnflykt eller inte? (2016 ja 2019) osoittavat, että lähes 20 000 suomenruotsalaista on muuttanut 2000-luvulla Ruotsiin. Se on yli kuusi prosenttia kaikista ruotsinkielisistä. Ei ole mikään ihme, että Ruotsi vetää. Sen talouskehitys on ollut suotuisaa, kun Suomessa tarvottiin pitkään paikallaan. Ruotsin elintaso on korkeampi, ja siellä on tarjolla paljon kiinnostavia työ- ja opiskelumahdollisuuksia.

Etenkin Tukholma houkuttelee. Monet muuttajat kaipaavat suurkaupungin elämäntyyliä – ”jotakin isompaa”. Ruotsinkielisten muuttoliike on siten osa urbanisaatiota, jota ei ole syytä ymmärtää pelkkänä siirtolaisuutena. Kyse on ilmiöstä, jota voi hyvin verrata Suomen sisäiseen muuttoon.

Miksi Ruotsi ei houkuttele suomenkielisiä? Vastaus liittyy todennäköisesti kielitaidon puutteeseen.

Suomen ja Ruotsin yhteys on luonteva ja yhteiskunnat samankaltaisia. Ruotsi on Suomen toiseksi suurin vientimaa, ja taloutemme ovat muiden pohjoismaiden kanssa hioutuneet tiiviiksi työmarkkina-alueeksi. Mutta ruotsia ei osata – tai koeta osattavan – tarpeeksi hyvin, jotta tosissaan tartuttaisiin lähinaapurimme tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Helposti unohdetaan, että suomen kielen osaaminen on myös etu Ruotsissa. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund on todennut, että molempien kielien taitajilla on kova kysyntä Ruotsin työmarkkinoilla. Suomea tarvitaan sekä kauppayhteyksien hoitamiseen että Ruotsin suuren suomenkielisen väestön palvelutarpeeseen.

Muuttoliikettä Suomen ja Ruotsin välillä vauhdittavat ja pitävät yllä aikaisemmin syntyneet verkostot. Sukulaisia ja tuttuja asuu eri puolella Ruotsia, heiltä kuullaan uusimmat tiedot ja saadaan mahdollisesti ajatus seurata perässä. Niin kutsuttu ketjumuutto suomenkielisestä Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta tosin näyttää hiljentyneen.

Hyvä ruotsin kielen taito helpottaa myös muuttamista maan sisällä. Eurobarometrin (2006) mukaan suomalaiset liikkuvat alueellisesti ja vaihtavat työpaikkaa usein verrattuna muihin EU-maihin. Muutossa voi joutua eri kielelliseen ympäristöön kuin missä on kasvanut. Ruotsin taito laajentaa työmarkkinoita ja auttaa sopeutumaan vaikkapa Pohjanmaan rannikkoseudulle, jossa on paikoin pulaa työvoimasta. Toisaalta kaksi kolmasosaa asuvat vielä syntymämaakunnassaan, missä ei välttämättä törmää muihin kieliin.

Kielten opiskelu on osa sivistystämme ja resurssi sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Edellytykset ruotsin taidon kohentumiseen ovat olemassa. Ajatuspaja e2:n tutkimuksen (2017) mukaan 69 prosenttia suomalaisista haluaisi osata ruotsia paremmin. On siis panostettava opetukseen ja nostettava kielten arvostusta. Tämän päivän varaventtiiliä, pohjoismaisia työ- ja opiskelumarkkinoita käyttävät suotta vain suomenruotsalaiset, kun tilaisuuksia olisi myös suomenkielisille. Kouluruotsilla pääse yllättävän pitkälle.

Kaisa Kepsu on tutkija Ajatuspaja Magmassa.

MAINOS

Kommentoi

Mielestäni jutun asiat on järkeviä ja todenmukaisia. Ruotsinkielen taito ja englanninkin taito on hiipumassa. Englannin taitoa tarvitsee kaikkialla ja jos haluaa matkustaa niin englannilla pärjää melkein kaikkialla. Ruotsin kieltäkin olisi hyvä osata sitä tarvitsee suomessakin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen lisäksi on hyvä osata Suomessa Ruotsia sekä Englantia esim. asiakaspalvelutilanteissa mm. Vaasassa ja Helsingissä päivittäin Suomen kielen lisäksi tulee asiakkaita, jotka puhuvat pelkästään Ruotsia tai Englantia. On siis tärkeätä esimerkiksi jos työskentelee kaupoissa osata muitakin kieliä kuin Suomea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaiset eivät ole minun mielestäni kielitaitoista kansaa, koska nykynuoriso ajattelee englanninkielestäkin paljon, että en tarvitse sitä tulevassa ammatissani eikä mun tarvitse osata sitä muuteenkaan arjen askareissa, mutta väittäisin että jossain kohtaa se tulee nenän eteen kun olisi kannattanut olla nenä kiinni englannin kirjassa. Ruotsia nuoret luulevat tarvitsevansa vielä vähemmän. Tottahan se on, että ruotsin kieltä me tarvitsemme vähemmän mutta Suomessa on myös todella paljon kaupunkeja jossa Ruotsin kieli on todella yleistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos kourallinen ihmisiä saattaa ehkä joskus elämänsä jossain vaiheessa muuttaa Ruotsiin, ei voi todellakaan olla syynä tämän käytännössä turhan kielen pakkosyöttämiksi yli viidelle miljoonalle suomalaiselle. Pakkoruotsi pitäisi poistaa ja laittaa se korkeintaan valinnaiseksi oppiaineeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kouluruotsi vielä nykyisillä aikuisilla riittää, mutta tulevilla aikuisilla ei välttämättä enää riitäkään. Koulumaailmassa ruotsin asemaa murretaan ihan tietoisesti. Aina sattuu ruotsin tunnit niille päiville, jolloin on eniten arkipyhiä, ja jos ei ole arkipyhiä niin järjestetään Halloween-juhlaa, ystävänpäivätanssia, siivouspäivää ja retkiä. Ruotsin aloittaminen kuutosella saattaa olla hyväksi niille, joita kuitenkin opettaa ihan oikea ruotsinopettaja, eikä luokanopettaja mahdollisesti varsin heikolla lähtötasollaan ja ehkä jopa vastahakoisesti. Nyt tosin näyttää, että aikaistamisella vain vähennetään ruotsin osaamista, koska nyt yläkoulussa monella on vain yksi vuosiviikkotunti opetusta eikä joka lukuvuosi edes sitä. Ja siihen kun laskee päälle nuo ystävänpäivädiskot, niin ei siinä kieltä paljon ehdi oppia. Kaikki eivät lukioon mennessä muista edes ruotsin persoonapronomineja ja he ovatkin sitten viimeistään yliopistossa pulassa kielitaitonsa vuoksi. Lisäksi osan oppilaista vanhemmat tuntuvat huvikseen syöttävän huonoa asennetta ruotsia kohtaan, jolloin etenkin yläkoulussa opettajan aikaa menee aivan liikaa asennekasvatukseen. Vasta aikuiseksi tultuaan he sitten päivittelevät, miten eivät osaa ruotsia ja vastaavat kyselyihin haluavansa osata ruotsia paremmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos tarkoitus mennä ulkomaille töitä etsimään, niin saksa olisi ruotsia hyödyllisempi. Jotkut harvinaisemmat kielet voivat myös auttaa - tällä hetkellä kuuma kieli on hollanti - mutta siihen liitty aina riski, että kyiseisen maan talous sakkaa. Ranskaa ei pidä unohtaa. Espanja ja italia ovat turhia - kumpaakin puhun eikä siitä ole työnhaun kannalta mitään etua. Slaavikielillä saattaa myös päästä töihin, jos on jotain muuta kovaa osaamista antaa, mutta palkka on sitten mitätön.

Ei ruotsi hyödytön ole, se on portti norjaan. Norja kannattaa opetella heti, kun ruotsi on erittäin hyvin hallussa. Ei se paljon eroa ja ruotsilla pärjää norjassa, murteitahan ne ovat. Tanska on sitten jo selvästi eri kielensä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta, Ruotsillakin pärjää jo hyvin, mutta kun ruotsin osaa sitä voi lähteä työstämään saksan kieleen. Moni kielisuus on ihailtavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsi on täysin turha kieli opiskeltavaksi pakollisena. Työelämässä ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla ja tasoitusta ei tällöin tarvitse antaa. Saksa, Ranska, Espanja, kiina, Venäjä hyödyllisempiä Ruotsin sijaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otsikko antoi toivoa oikeasta asiasta kielitaidosta, mutta sisältö olikin raikas hengähdys 50-luvulta. Voisiko selvittää näille propagandapaja Magman Ruotsi-faneille, että on muutakin kielitaitoa kuin ruotsi ja jokaiseen kielikysymykseen ei tarvitse ruotsia liittää. Osalle täysin turha kieli, jolla ei ole mitään oikeaa käyttöä elämässä. Voitaisiinko antaa ihmisten keskittyä niiden kielten opiskeluun mitkä itseä kiinnostavat ja riippakieli ruotsisn pakollisuudesta luovuttaisiin kaikilla asteilla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsia kannaisi osata, se on selvä. Heillä menee monella alueella niin hyvin, että olisi opittavaa. Hiilijalanjälki per henkilö puolet pienempi kuin Suomessa. Hyviä diskuteeraajia ja vienti-ihmisiä. Miksihän suomalaiset eivät halua kopioida noita taitoja. Suomalaiset kehuvat suomalaista koulua. Olisiko koulutus paremmalla pohjalla Ruotsissa? Mitä siellä tehdään eri tavalla kuin Suomessa? Ei kehuta liikaa itseään, vaan tehdään iso remmi päällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saksan osaamisesta on minulla ollut matkaillessa paljon enemmän hyötyä kuin ruotsista. Englannilla ja saksalla pärjää Euroopassa lähes kaikkialla muualla paitsi Ranskassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vapaalla kielivalinnalla opiskelijoiden motivaatio opiskella kieli paranee ja osaaminen monipuolistuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta, motivaatio lisääntyy enemmän niihin asioihin mistä itse henkilökohtaisesti on kiinnostunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kai Suomen koululaitoksen tehtävä ole kouluttaa väkeä,Ruotsin tarpeisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on juurikin niin.
Kieli vapaaksi aineeksi ja kurssit voitaisiin maksattaa tuolla naapurimaassa, kun tämä kerran on heitä varten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20.11.
Postin työriitaan ei saatu keskiviikkona ratkaisua – PAU: keskeiset asiat yhä ratkaisematta
20.11.
Voitot kiersivät ravilegenda Pekka Korpea juhlakilpailussa – toisen juhlalähdön voittoon ajoi poika Janne Korpi
20.11.
Tähtitodistaja: Trump vaati Ukrainalta vastapalvelusta vierailusta Valkoiseen taloon
20.11.
Uutissuomalainen: Omistajaohjausministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista
20.11.
Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky
20.11.
Kaleva Live: 22-Pistepirkon Oulun-keikka keskiviikkona Tilaajille
20.11.
Pudasjärven lentokentän vuokrakiistan taustalla lukion ilmailulinjan oppitunnit – Suviseurojen järjestäjät odottavat oikeuden päätöstä lentokentän käytöstä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kovapalkkaisimmat ammattityöntekijät kuuluu ammattiliittoon. Nytkin itselleni maksetaan 25% enemmän kuin TES määrää. Amm... Lue lisää...
FAKTAA.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image