Kolumnit

Kauppakeskus on aikamme kuvastin

Kolumnit 1.11.2019 20:00
Jenni Karimäki

Harva saattoi olla huomaamatta, että Helsingin Pasilaan avattiin taannoin uusi kauppakeskus. Media seurasi herkeämättä, kun kansa päästettiin porttien takaa valloittamaan uusi markkinatalouden monumentti. Keskustelu aiheen tiimoilta virisi jo ennen avajaisia, kun etenkin englanninkielinen nimistö nostatti arvostelua.

Se, miten kauppakeskuksessa tiivistyvät ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun monet ulottuvuudet – kansainvälisyys, kansallistunne, kulutus – kertoo osaltaan, että elämme vahvan identiteettipolitiikan aikakautta. Kauppakeskus on näköjään yksi aikamme kuvastin, jota vasten omia valintoja ja minäkuvaa peilataan.

Suomessa ennen näkemättömät liikkeet, ketjut ja ravintolat tarjoavat osalle toivottua vaihtelua totuttuun valikoimaan. Uutta ja vähän outoa lähdetään katsomaan, vaikka matkankin takaa. Vierailu kauppakeskuksessa on hetken irtautuminen arjesta. Julkisena tilana se sallii oleskelun, vaikka perusolettamana ja myymälävastaavien ja ravintolapäälliköiden hartaana toiveena on, että kävijä raottaa kukkaron nyörejään eikä vain aisti tunnelmaa.

Toisille se on jälleen yksi uusi kulutusjuhlan areena symboloi sitä, mikä yhteiskunnassamme on vialla. Markkinatalouden kulutuskeskeisyys, joka ei tartu asiaankuuluvalla vakavuudella päällämme leijuvaan ilmastokatastrofiin, vaan yllyttää kuluttamaan luonnonvaroja kestämättömällä tavalla.

Samat vaateliikkeet, joiden halpa, muutaman viikon välein vaihtuva mallisto on toisille ilon aihe, ovat toisille ympäristökriisin inkarnaatio. Sekalaiset ja epäsiistit vaatevuoret, jotka päätyivät iltapäivälehtien otsikoihin, luovat kiistattoman kontrastin suhteessa ajankohtaiseen keskusteluun päästövähennystavoitteista.

Kauppakeskusten rakentaminen julkisenliikenteen solmukohtiin on ymmärrettäviä, mutta herättää myös kysymyksen, onko ostosreissu ympäristönäkökulmasta oikeutetumpi, jos sen tekee junalla oman auton sijaan. Tokkopa junamatka kauppaan ja takaisin kuittaa kahden euron lähes kertakäyttöisen t-paidan hiilijalanjälkeä. Toisaalta jossain aiheesta kirjoitetuista kymmenistä artikkeleista ja kolumneista, todettiin, ettei ole oikein arvioida kanssaihmisen tarvetta esimerkiksi uuteen vaatteeseen sen perusteella, mistä hän hankintansa tekee ja mihin hintaan. Jos on viisi euroa rahaa ja tarvitsee paidan, on hyvä, että sellaisen saa hankittua.

Kauppakeskusten ympärille kietoutuvassa kulutuskeskustelussa päädytäänkin herkästi tilanteeseen, jossa vain halpaa muotia tarjoavien ketjujen asiakkuus on tuomittavaa. Ei ylikulutus kuitenkaan liene sen arvokkaampaa tai ympäristön kannalta suotavampaa, jos sen tekee merkkiliikkeessä marketin sijaan. Violetin kangaskassin kantaminen perinteikkään suomalaisen tavarataloketjun logolla varustettuna osoittaa kantajansa käyttäneen tavallisen ihmisen vuosipalkan verran rahaa ostoksiin. Lieneekö kaikki sekään ollut välttämätöntä?

Myös kauppakeskuksen nimestä ja tehdyistä kielivalinnoista käyty keskustelu kytkeytyi yhteen aikamme keskeisistä ristiriitaulottuvuuksista: kansallisen ja kansainvälisen rajapintaan. Onko englanninkielisten nimien käyttö osoitus huonosta kansallisesta itsetunnosta, kansallistunteen puutteesta vai avoimesta suhtautumisesta alati globalisoituvaan maailmaan? Anglo-amerikkalaisen kielialueen paikannimistöstä ammentamista on perusteltu sillä, että suomalaisuus on kansainvälistä. On tärkeää, että nimistö avautuu myös suomea äidinkielenään puhumattomille.

Suomi ei ole enää yksinäinen, kansainvälisten vaikutteiden tavoittamaton saareke, vaan arkikieleemme on vakiintunut monia lainasanoja useista eri kielistä. Varsin moni lienee tilannut kahvilassa lattea ja sanonut käyneensä marketissa.

Nimistöstä käyty kielikeskustelu tuntui kuitenkin tarjoavan sallitun areenan kansallistunteelle, jonka ilmaiseminen muissa kuin kieleen liittyvissä yhteyksissä tuntuu monista hankalalle.

Jos suomalaisuuden puolustaminen rajat ylittäviltä vaikutteilta tuntuu muutoin tarpeettomalta, on suomen kielen heikkenevän aseman puolesta oikeutettua nousta vastarintaan.

Kasvava ja yhä ylitsepääsemättömämpi identiteettipohjainen polarisaatio ulottaa otteensa arkipäiväisen elämän osa-alueille, kun kiista opiskelijaravintoloiden ruokatarjonnasta ylittää uutiskynnyksen ja nostattaa poliitikot barrikadeille tai kun kauppakeskuksen nimistöstä ja olemassaolon oikeutuksesta käydään kiivasta polemiikkia.

Yksittäinen päätös tai valinta eskaloituu suomalaista elämäntapaa koskevaksi pohdinnaksi. Kysymykseksi siitä, mikä on yrityksen tai kuluttajan oikeus, vastuu ja velvollisuus. Minäkuvan yhteiskunnallinen asemoiminen projisoituukin helposti vaikkapa kauppakeskuksen ympärillä käydyn keskustelun tarjoaman prisman läpi.

Jenni Karimäki on yliopistonlehtori ja erikoistutkija Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Niin tuo polarisaatio. Se ei olekaan arktinen huoli vaan se oli naamioitu akselille Trump sanotaan rump ja Putin sanotaan puuttini kauppapolitiikkaan ja tullimaksuihin. Kiinaa ei mainittu, mutta sallithan tämän pika analyysin se tarkoittaa johdanto. Saisko ton kirjoituksesi saamenkielellä, sillä pohjoinen ulottovuus se Baltic on olemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin voihan tuon kaiken selittää ja typistää monellakin tavalla. Mittakaava ja city slangi on vain jotenkin erkoisuuden tavoittelua. Näin äkkiä luettuna joutavaa ja itsestään selvää skeidaa. Usko vaan kyllä suomalaiset osaa ajatella itsekin, etkä tällä kirjoituksella oikeastaan anna toivoa tai näkökulmaa v 2020 vaan toimit tuomarina. Ei enää panoksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20.11.
Postin työriitaan ei saatu keskiviikkona ratkaisua – PAU: keskeiset asiat yhä ratkaisematta
20.11.
Voitot kiersivät ravilegenda Pekka Korpea juhlakilpailussa – toisen juhlalähdön voittoon ajoi poika Janne Korpi
20.11.
Tähtitodistaja: Trump vaati Ukrainalta vastapalvelusta vierailusta Valkoiseen taloon
20.11.
Uutissuomalainen: Omistajaohjausministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista
20.11.
Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky
20.11.
Kaleva Live: 22-Pistepirkon Oulun-keikka keskiviikkona Tilaajille
20.11.
Pudasjärven lentokentän vuokrakiistan taustalla lukion ilmailulinjan oppitunnit – Suviseurojen järjestäjät odottavat oikeuden päätöstä lentokentän käytöstä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kovapalkkaisimmat ammattityöntekijät kuuluu ammattiliittoon. Nytkin itselleni maksetaan 25% enemmän kuin TES määrää. Amm... Lue lisää...
FAKTAA.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image