Kolumnit

Kasvatuksella ja koulutuksella kohti kestävämpää kehitystä

Kolumnit 9.9.2019 13:00
Seppo Saloranta

Vierailin hiljattain yksivuotiaan lapsen luona ja havahduin: tämä pienokainen tulee elinajan-odotteen mukaan elämään vielä vuonna 2100. Hän tulee näkemään ja kokemaan ihmiskuntaa ravistelevat digitaalisuuden ja ennen muuta ilmastonmuutoksen rajut vaikutukset.

 Seppo Saloranta. 

Vaikka paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on tehty monia myönteisiä toimenpiteitä, ilmastonmuutos etenee vääjäämättä.

Suuret kestävän kehityksen ongelmat vaativat poliittisia ratkaisuja, joiden aikaansaaminen ja toteuttaminen on haastavaa. Pariisin ilmastosopimukseen ovat sitoutuneet lähes kaikki maailman valtiot. Niiden tekemiä kansallisia sitoumuksia toimenpiteistä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi.

Ranskassa saatiin aikaan tärkeitä kansallisia päätöksiä, mutta keltaliivien voimakkaiden protestien jälkeen niistä luovuttiin.

Suomen hallituksella on edessään omien ilmastotavoitteidensa konkretisointi. Odotettavissa on taatusti vastustusta tahoilta, joiden elämään päätökset vaikuttavat.

Ihmiset ovat tietoisia ympäristöongelmista ja niihin johtavista tekijöistä – mutta eivät valmiita sopeutumaan vaadittaviin elämäntapamuutoksiin.

Tapaamani pienokainen tulee näkemään maapallolla tapahtuvia ekologisia ja sosiaalisia katastrofeja, jotka tulevat vaikuttamaan globaalissa maailmassa myös hänen elämäänsä. Miten huolehditaan ihmisille tarvittavat valmiudet kohdata ja sopeutua näihin haasteisiin?

YK:n ja UNESCO:n piirissä on todettu, että kasvatus ja koulutus ovat ratkaisevan tärkeitä muutoksen aikaansaamiseksi ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemiseksi.

Vallitsevan tilanteen muuttaminen edellyttää maailmanlaajuista panostamista kasvatukseen ja koulutuspolitiikkaan; pitkällä aikavälillä se muuttaa yksilöitä ja yhteiskuntia yhä kestävämpään suuntaan.

Opetussuunnitelmauudistusten tarkoituksena on aina noin kymmenen vuoden välein päivittää kouluopetusta vastaamaan oppilaiden tulevaisuuden tarpeisiin. Uusinta opetussuunnitelmatyötä on määrittänyt keskeinen tulevaisuuden haaste: ymmärrys kestävämmän elämäntavan välttämättömyydestä.

Uudistettu perusopetussuunnitelma on ollut voimassa nyt muutaman vuoden. Mitä muutoksia kouluissa on tapahtunut ja mistä aiheista puhutaan? Uudistuksen taustalla olleet koulutuspoliittiset tavoitteet ovat jääneet julkisessa keskustelussa taustalle, kun huomio on keskittynyt muun muassa pulpetittomiin luokkatiloihin, opetusteknologiaan, tyyppikirjoituksen poistumiseen tai sanalliseen arviointiin.

Kestävää kehitystä edistävä koulutuspoliittinen tavoite on kirjattu hyvin perusopetussuunnitelmaan, mutta julkisessa keskustelussa ja koulujen arjessa tavoite on sen tärkeyteen nähden esillä heikosti.

Usein ajatellaan suppeasti, että kasvatuksella pyritään vain henkilökohtaiseen ympäristövastuullisuuteen, esimerkiksi oman kodin energian kulutuksen vähentämiseen tai hyötyjätteiden lajitteluun. Kestävän kehityksen kasvatuksen tavoitteena on kansalainen, jolla on tarvittavat tiedot ja taidot sekä asenteet ja arvot edistää kestävää kehitystä.

Suurtenkin muutosten aikaansaaminen lähtee tavallisista ihmisistä, jotka arkielämän toimiensa lisäksi edistävät kestävää kehitystä työtehtävässään, päättäjänä tai äänestäjänä. Yhteiskunnassa laajaa vaikuttavuutta saadaan aikaan, kun päättäjät ja virkamiehet laativat kansalaisia velvoittavia lakeja ja määräyksiä ohjaten niiden toteutumista esimerkiksi veroilla tai tekemällä ympäristöä suojelevan toiminnan helpoksi ja houkuttelevaksi.

Koulutuksella ja kasvatuksella on luonnollisesti oma merkittävä vaikutuksensa päättäjien ja virkamiesten ajattelun kehittymisessä.

Kestävä kehitystä pidetään vaikeana ja monimutkaisena käsitteenä. Sitä se onkin, sillä asiat ovat monimutkaisia. Kuitenkaan se ei oikeuta kasvattajia nostamaan käsiään pystyyn.

YK:n uusi kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 ja sen 17 strategista tavoitetta linkittyvät opetussuunnitelmaan auttaen kasvattajia hahmottamaan kestävän kehityksen erilaisia sisältöjä.

Oulun kaupungin tuoreen ympäristöohjelman keskeisenä tavoitteena on hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Se on erittäin vaativa haaste, mihin pääseminen vaatii kaupungilta taloudellisia panostuksia.

Koululaitoksella on merkittävä rooli valmentaa tulevat veronmaksajat ja päättäjät sopeutumaan näihin panostuksiin, jotta luonnon elinkelpoisuus säilyy.

Koulun tehtävänä on aina ollut välittää perusvalmiuksia ja arvoja seuraavalle sukupolvelle.

Olemme nyt tilanteessa, jossa tulevaisuuden yhteiskunnan jäsenten kouluttaminen edellyttää oppilaitoksilta aiempaa vahvempaa ja määrätietoisempaa panostusta kestävän kehityksen kasvatukseen.

Seppo Saloranta on kasvatustieteen tohtori ja toimii kestävän kehityksen asiantuntijana Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluissa.

MAINOS

Kommentoi

Hienoa Seppo! Väikkäriprojektikin tuottaa tulosta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On hyvä, että on oivallettu kasvatuksen ja koulutuksen tärkeys ja niiden ensiarvoinen merkitys lapsen ja nuorten sekä myös aikuisten sopeuttamiseksi muuttuviin ilmastollisiin olosuhteisiin.

Tietokonepelit vievät liikaa koululaisten ajasta, heidän ajankäyttöön täytyy ohjata järkevämpään suuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kolumini. Hyvin kirjoitettu ja mielenkiinnon herättävä avaus. Niinpä - sen ne lapset kokevat minkä me heille jätämme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

vaan kysymys on politiikasta. Tietoa on ollut jo pitkään. Kepulaiset on syyllisiä. Kommarit on sun taskuilla lisäksi. Näin se meni ja piipuista maksetaan mutta maaseutu saa rahaa kun likaa. Mitä tuota faktaa kiertelemään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastosta huolehtiminen on tärkeää mutta se on osattava asettaa oikeaan mittakaavaan. Valitettavasti eniten siitä saarnaavat ne, joilla ei ole kokonaisuuden hahmottamiseen ja kriittiseen ajatteluun riittävää kykyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisikö koulun kasvattaa ensi sijassa ihmiseksi ja sitten kouluttaa taitoa ja tietoa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmiseksi kasvamiseen tarvitaan tietoja ja taitoja - myös kestävästä tulevaisuudesta ja siitä, miten sitä voidaan tavoitella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21:55
Limingan Niittomiehiltä rohkaiseva esitys salibandyn Divarissa sarjakärkeä vastaan, vaikka jatkoajalla tulikin kirpaiseva tappio
21:41
Mikko Niemelä, 29, on noussut luottorooliin loukkaantumisten kurittamassa Kärppä-puolustuksessa – kellottaa uusia ennätyksiä ja tarjoilee namupasseja
21:12
Stadion Snowcross keräsi 160 kuljettajaa ja ärhäköitä kelkkoja Raksilaan
21:07
Ronaldon käsittämätön maaliputki jatkuu aina vain – vain kaksi pelaajaa pystynyt samaan aiemmin, kaikkien aikojen ennätys enää yhden ottelun päässä
20:44
Henkilöauto suistui katolleen ojaan Kiimingintiellä – kukaan ei loukkaantunut
20:35
Puistonpenkit peittyvät veteen Helsingissä – MTV paikalla helsinkiläispariskunnan kodissa, jota tulvavesi lähenee
20:26
Tuuli voimistumassa osassa maata vaarallisen voimakkaaksi, puita kaatunut ja sähköjä katkennut
181
Vihreät lupaa korvata maaseudulla bensan hinnan korotukset – "Jos ei joukkoliikennettä, jollain tavalla pitää kompensoida"
74
Näkökulma: Suomi ostaa kymmenen miljardin euron palovakuutuksen, jonka pitää olla voimassa pitkälle 2060-luvulle – nämä ovat hävittäjäehdokkaiden näkymät
67
Vihreiden puheenjohtajan uudet ilmastoesitykset: 16-vuotiaille äänioikeus ja hallituksen kanssa samaan pöytään päättämään ilmastotoimista
56
Vorot iskivät Oulun Verkkokauppa.comiin ja veivät huomattavan määrän elektroniikkaa – poliisi kertoi tuntomerkkejä paikalta poistuneesta henkilöstä
30
Lastenpsykiatriaan ohjataan yhä enemmän psyykkisestä häiriöstä kärsiviä lapsia ja nuoria – Oulun yliopiston professori: "Potilaiden määrä on selkeästi lähtenyt kasvuun"
30
Presidentti Niinistö ulkoministeri Haaviston esitutkinnasta Ylellä: "Voi olla hänen itsensä kannalta kiusallinen tilanne"
25
Elina Lepomäki ei haasta Orpoa, mutta saattaa pyrkiä kokoomuksen varapuheenjohtajaksi – "Oppositiotyössä aletaan niittää tulosta, siitä ei ole kahta sanaa"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

252 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mikset ole osakkeen omistaja?

Olenhan minä salkunomistaja ja osingoilla on mukava elellä. Lue lisää...
wiisas neitsyt

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image