Kolumnit

Kaikkitietävä ihminen kiduttaa ja rakastaa eläimiä

Kolumnit 22.10.2019 20:00
Karina Jutila

Reppuselkäinen mies käveli tiellä ja näki peltojen laidassa surkean laihan hevosen. ”Arvattavasti sillä oli ajettu talvitukkeja, ankarin kuormin ja vähin eväin, ja ujutettu se aivan loppuun, luuskaksi. Se oli kiinnitetty sylen pituiseen nuoraan, ja kuloinen maankamara sen ympäriltä oli kaluttu mustalle muralle.”

Kirjailija Pentti Haanpää kertoo, miten köyhä kulkija ostaa hevosen, kaivaa repustaan aseen ja ampuu eläimen siihen paikkaan. Tappaminen on kauneinta, mitä mies pystyy kidutetulle tekemään.

Ihmisen ja eläimen suhde on ollut aina hankala. Molemmat ovat luontokappaleita, mutta ajatteluntaito on antanut ihmiselle etumatkaa ja mahdollisuuden alistaa sitä, joka ei puhu.

Eläimen kiusaaminen ja kiduttaminen on väärin. Viisas ihminen kohtelee hyvin sitä, joka antaa ravintoa, seuraa ja voimaa. Tietävä ihminen tekee enemmän. Hän tunnistaa mehiläisen ja kastemadon roolin pallollamme ja arvostaa luonnossa niitäkin, joita silmä ei erota.

Eläinten inhimillistämisestä on tullut some-ajan harrastus. Kaltaiseni jakavat kuvia lemmikeistä ja arvailevat niiden ajatuksia. Kissanpentujen lisäksi myötätuntoa saavat teollisuusalueella sinnittelevät ketunpoikaset ja ilta-auringon kaunistama peura, vasa vierellään. Äiti ja lapsi.

Ihailemme villieläinhoitaja Markku Harjua, joka tarjoaa Urho-hirvelle turvaa ja pullosta maitoa. Miehen olohuoneeseen mahtuvat molemmat, pelastaja ja pelastettu.

Arvokasta työtä tekevät myös karjankasvattajat, jotka jaksavat ympäri vuoden herätä aikaisin ja kantaa huolta eläimistään. Agrologi, emäntä Seija Kairinen kuvaa Twitterissä maitotilan arkea ja pyhää. Hän kertoo poikimisista, lypsyrobotin reistailusta ja siitä, miltä kova julkinen puhe eläimiä hoitavasta tuntuu.

Kulttuuriantropologi Riitta-Marja Leinonen Oulun yliopistosta on tutkinut muistitietoon perustuen ihmisen ja hevosen välistä kumppanuutta sotavuosina. Hevonen – ja erityisesti suomenhevonen – oli työkaveri, palvelija, perheenjäsen ja rintamalla ihmishenkien pelastaja. ”Hiljaisuus syntyi, kun hevonen kotipihasta lähti tuntemattomalle taipaleelle ja sinne sen kohtalo määräsi kaatumaankin kuin sotilaan.”

Hävitys ja kuolema korostivat kumppanuutta. ”Nähtyään kaksi tallillista hevosia kuolevan kranaattitulessa eräs hevosmies sanoi niiden olevan osa heistä ja osa sitä elämää, jota armoton sota tuhosi.”

Tänä päivänä luontokokemukset ovat osalle meistä tavallisia, osalle eksoottisia. Kainuun karhukojuilla seurataan, millaisia mesikämmenet ovat metsässä, kaukana eläintarhojen teräksestä ja betonista. Jo metsän tuoksut ja eläinten jälkien näkeminen voivat olla elämyksiä, jotka herättävät miettimään paitsi luonnon kauneutta myös ihmisen velkaa ja vastuuta.

Villieläimet ovat etäällä, mutta kotieläimet entistä lähempänä. Tämä on huomattu eläinkaupoissa ja alan tavarataivaissa. Häkkihiirille ostetaan turhakkeita ja koiralle neljäs fleksi, koska uusi kausiväri on tullut hyllyyn. Eläintä rakastetaan tavaroilla, vaikka ruoka ja rapsutus riittäisivät.

Toimittaja Yrsa Stenius oli koiraihminen, jolle lemmikki oli perheenjäsen ja kolumnien aihe. ”Tietysti ihminen voi lannistaa koiran, koska hänellä on valta määrätä sen elinoloista. Mutta ne, jotka todella rakastavat koiraansa, eivät piittaa tästä vallasta vaan kunnioittavat eläimen luoksepääsemättömyyttä ja omaa erikoislaatua.” Steniukselle koira oli parasta ihmisessä.

Digiajan ihminen osaa kuvata lemmikin, mutta Haanpää osasi kuvailla siipirikon kurjen kamppailun jäätyvällä suolla niin, että lukija pystyy edelleen – liki sata vuotta myöhemmin – näkemään tapahtumat mielessään.

Riipaiseva tarina ei jätä epäilystäkään sille, etteikö kurjen elämä ole kuvauksen arvoinen. Samalla kirjailija muistuttaa, miten kova kohtalo lohduton yksinäisyys on.

Ihmisen ja eläimen välisen epätasapainon takana on näkemys, että eläin tuntee vähemmän kuin ihminen. Ikään kuin kipu olisi osalle luontokappaleista normaalimpaa, ja mielihyvää kokisi erityisesti ihminen. Ajatus on itsekäs.

Eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio Helsingin yliopistosta kertoo Kotiliedessä, että eläimen osoittama rakkaus on aitoa. Hän vahvistaa oksitosiinitutkimukseen viitaten, että rakkauden ja kiintymyksen tunteet ylittävät lajirajat.

Leinosen tutkimuksessa sodan kokeneet kuvasivat hevosen voimakkaasti tuntevaksi eläimeksi. Sen sanottiin itkevän, iloitsevan, vihaavan, pelkäävän, olevan onnellinen ja tuntevan häpeää.

Sodan kauhujen keskellä läheisestä ihmisestä eroaminen oli hevoselle vaikeaa. ”Eläin vaistosi, että taasen oli lähtö edessä. Setä kertoi: Mustan silmistä vuoti vesi virtanaan, se itki. Ja vedet ne tuli minunkin silmistäni, lisäsi setä lopuksi.”

Karina Jutila on yhteiskuntatieteiden tohtori ja e2 Tutkimuksen johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Kiitos hyvästä kirjoituksesta.

Ihmettelen usein ihmisen itsekkyyttä, ylimielisyyttä ja itsensä kohottamista muiden eläinlajien yläpuolelle.

Ihmiset ottavat itselleen lemmikkejä itsekkäistä syistä. On niin mukava kun kotota odottaa vaikkapa häntäänsä heiluttava koira. Se on iloinen, että "lauma" on taas koossa ja sen pitkä yksinäinen päivä päättyy.
Pikaiset pissatukset ihan siinä pihan laidalla...
Pian omistaja taas rientää omiin menoihinsa ja jättää koiran jälleen yksin.
Mitä elämää tämä on yhdellekään koiralle? Jos koira osaisi puhua, haluaisiko se oikeasti tämmöistä elämää? Vai ansaitsisiko se paremman kodin, jossa sitä ei jatkuvasti pakotettaisi olemaan yksin ja sitä lenkitettäisiin riittävästi?

Pakotamme painavat emakot makaamaan viikkotolkulla rautahäkeissä, paikoillaan. Emme välitä siitä tuskasta mitä paikallaan makoilu aiheuttaa. Emmekä siitä, että emakko haluaisi hoitaa pikku porsaitaan, mikä on todella voimakas tarve.
Osaako ihminen ajatella, miltä tämä tuntuu? Mitä jos ihmisäidille tehtäisiin samoin? Tai vaikka lemmikkikoirille?

Esimerkkejä on paljon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valitettavasti kuolleet ei kykyne enää puhumaaan. Älä huoli on valtava määrä dokumenttejä muun muassa eläimistä ja elämistä 1930-1950 luvulta. Oikeasti jos haluaa ymmärtää -3000 luvulta tai muutenkaan, niin haluatko ymmärtää Trumpia tai Rinnettä. Huh mitä turhakkeita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ja kun eläinten inhimillistämisestä on tullut aikamme ilmiö, jota en pidä oikein terveenä, koska eläimiä tulee arvostaa eläiminä ja kohdella niitä kaikinpuolin hyvin, kunnioittavasti.
Aikamme ilmiö on sekin että muun muassa huostaanotettavia lapsia ja hoivattavia vanhuksia nähdään ja käsitellään pelkkinä taloudellisen hyödyn tavoittelun kohteina niin onko se sitten ihmisten eläimellistämistä. Mielestäni on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20.11.
Postin työriitaan ei saatu keskiviikkona ratkaisua – PAU: keskeiset asiat yhä ratkaisematta
20.11.
Voitot kiersivät ravilegenda Pekka Korpea juhlakilpailussa – toisen juhlalähdön voittoon ajoi poika Janne Korpi
20.11.
Tähtitodistaja: Trump vaati Ukrainalta vastapalvelusta vierailusta Valkoiseen taloon
20.11.
Uutissuomalainen: Omistajaohjausministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista
20.11.
Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky
20.11.
Kaleva Live: 22-Pistepirkon Oulun-keikka keskiviikkona Tilaajille
20.11.
Pudasjärven lentokentän vuokrakiistan taustalla lukion ilmailulinjan oppitunnit – Suviseurojen järjestäjät odottavat oikeuden päätöstä lentokentän käytöstä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kovapalkkaisimmat ammattityöntekijät kuuluu ammattiliittoon. Nytkin itselleni maksetaan 25% enemmän kuin TES määrää. Amm... Lue lisää...
FAKTAA.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image