Kolumnit

Journalismi pilataan usein turhalla kiireellä

Kolumnit 2.7.2019 20:00
Karina Jutila

”Flashmob Hietsussa puolustaa naisten oikeutta riisua paitansa.” Näin kertoi Helsingin Sanomat kesäkuun alussa. Lukijan tehtäväksi jäi tietää, mikä on flashmob ja mikä Hietsu.

Otsikko paljastaa sanomalehden tekemisestä paljon. Yleisöä houkutellaan jutuilla, joihin on uhrattu vain niukasti vaivaa ja ajattelua.

Pahimmillaan otsikkoriville ahdetaan klikkausten toivossa tapahtumamainos ja ripaus seksiä ja kapinaa. Jos toimituksen taidot loppuvat kesken, avuksi otetaan arkikieli ja lainasanat.

Median riippumattomuuteen kuuluu oikeus päättää sisällöstä ja tyylistä. Yleisö voi korkeintaan uneksia asettavansa rajoja. Jupinan vaikutusta ei kannata yliarvioida.

Journalismin leimaaminen yhden otsikon perusteella on epäreilua. Suomessa lukijoita hemmotellaan edelleen huolellisilla reportaaseilla ja uutiskuvilla maailmalta. Media tuo eteen ihmisiä, ilmiöitä ja ympäristöjä, joista uteliainkaan ei tiedä mitään. Hyvää perusjournalismia tehdään myös kotimaan aiheista.

Median työkenttä on loputon. Aina jossakin jaetaan valtaa, tehdään väärin, iloitaan onnesta tai keksitään uutta, joka korvaa vanhan. Jos eteenpäin ei huvita katsoa, menneestä voi kertoa ainutlaatuisesti.

Hyvä journalisti ei luota muistiin, vaan tarkistaa. Hän päivittää tietopohjaansa ja ehtii kiireessäkin epäillä kuulemaansa. Kriittisyys on hyvän toimittajan verenkierrossa, kyynisyys ei.

Tasokkaan jutun takana on monta työvaihetta, joista yleisö näkee vain lopputuloksen. Idean kehittely ja kysymykset, joihin juttu vastaa, ovat näyttöjä toimituksen ammattitaidosta.

Osaava toimittaja hallitsee työnsä ilman paniikkia. Heikompi on kuin kokki oudossa keittiössä: hän sekoittaa satunnaisista aineksista tuotoksen, joka rönsyilee kokoamatta olennaista. Tekeleestä ei löydy punaista lankaa, josta sitoisi otsikon.

Epäonnistumisille on monta selitystä. Uutiskilvan ja kiireen yhdistelmä vie työrauhaa ja laskee rimaa. Jutut ovat tasalaatuisia ja tylsyyteen saakka samanlaisia kuin naapureilla.

Laadussa näkyvät myös toimituksen sisäinen työnjako ja osaamisen ongelmat. Jos toimittajia kierrätetään vimmaisesti tehtävästä toiseen, syvää osaamista ei pääse karttumaan ja virheiden riski kasvaa. Epäonnistuminen on lähellä, kun kokematon toimittaja jätetään yksin vaativan tehtävän kanssa.

Eduskuntavaalien alla tämä näkyi. Kun tutkijalta pyydetään vastausta jättimäiseen, jäsentymättömään kysymykseen, jo haastattelutilanteessa hirvittää, miten kaukana on johdonmukainen valmis teksti.

Haastateltavan vastuu jutun oikeellisuudesta kasvaa silloin, kun politiikan toimittajaksi on istutettu henkilö pari viikkoa ennen vaalipäivää ja pohjatiedoissa on pahoja puutteita. Sitaattien tarkistaminen muistuttaa jutun uudelleen kirjoittamista tai aihion parsimista niin, että lopputuloksesta saadaan kelvollinen. Halu auttaa ylittää ammatilliset rajat.

Hyvä toimittaja tunnistaa, milloin tarvitsee juttuunsa asiantuntijaa ja tunnistaa myös, kuka on asiantuntija. Parhaimmillaan vuoropuhelu hyödyttää sekä mediaa että tiedeyhteisöä. Tutkijat vahvistavat tiedolla ja uusilla näkökulmilla julkista keskustelua. Terävillä toimittajilla on inspiroivia kysymyksiä, jotka vievät tutkijoiden ajattelua eteenpäin.

Tieteentekijöillä on opittavaa journalistien ytimekkäästä ilmaisusta. Toisaalta toimittajat voisivat ottaa vinkin tieteen kielestä ja vähentää minä-sanan käyttöä. Näin ainakin, jos halutaan vaalia journalismin uskottavuutta ja hillitä turhamaisuutta.

”Sehän oli vain verkossa” on tuttu yritys vähätellä kehnoa juttua. Pyrkimys pitää verkkolehti erillään painetusta on menneestä maailmasta. Aivan kuin pankki pyytelisi asiakkailta ymmärrystä epäluotettaville verkkopalveluille vetoamalla siihen, että konttoreissa homma toimii. Brändi on sama ja luotettavuuskriteerit yhtä korkeat riippumatta siitä, millä alustalla tuote tarjoillaan.

Hyvässä toimituksessa – kuten tutkijayhteisössäkin – omaa tekemistä uskalletaan arvioida ja palautteen arvo ymmärretään. Rohkeus itsekritiikkiin ja avoimuuteen on menestymisen edellytys.

Työyhteisön monipuolisuus on toinen olennainen vahvuus. Samanmielisten porukassa on turvallista tehdä töitä, mutta kehittyminen pääsee vauhtiin vasta, kun erilaiset ihmiset kohtaavat.

Toimituksissa kokeneilta opitaan käytännön niksejä, tapahtumien pitkiä kaaria ja suhteellisuudentajua. Kun käytäntöjä määritellään ääneen, heikkouksia on helppo havaita. Erityisesti joukkueen uusimmilla on paikka kyseenalaistaa näkemäänsä.

Työllään journalisti maalaa kuvaa ihmisestä ja maailmasta. Sivutuotteena hän kertoo itsestään. Jos kiire kampittaa, jälki on suttuista. Jos eväitä on monipuoliseen ajatteluun ja kunnianhimo kohdallaan, työ voi olla taidonnäyte. Sellainen masterpiece.

Karina Jutila on yhteiskuntatieteiden tohtori ja e2 Tutkimuksen johtaja.

MAINOS

Kommentoi

kertovat rehellisesti mistä ns. journalismissa on kysymys. Ei mitään ylevää ja ihmiskuntaa eteenpäin vievää vaan ilkeää, likaista ja alhaista juoruämmien touhua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laatu vaatisi aikaa ja rahaa matkustaa, tutkia ja tavata erilaisia ihmisiä. Tietokoneella ei kaikkea saavuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laatu maksaa myös, liikaa monen kustantajan mielestä. Juttuun ei saa käyttää liikaa aikaa ellei ole kyseessä suurinpiirtein vuoden skuuppi valtakunnassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22.7.
Henkilöauto romuttui lunastuskuntoon ulosajossa Sodankylässä, autossa olleet katosivat paikalta
22.7.
Inarijärvellä kuultu avunhuutoja – pelastuslaitos selvittää asiaa helikopterin avulla
22.7.
Lacrosse on hurja laji, jossa pallo viuhuu 180–190 kilometriä tunnissa – Arttu Ylilauri löysi lajin pariin 33-vuotiaana
22.7.
Eurooppaan odotetaan taas ennätyshelteitä: 40 astetta voi mennä rikki Saksassa saakka
22.7.
Britannia haluaa eurooppalaiset joukot turvaamaan merenkulkua Hormuzinsalmella
22.7.
Maailmalla megasuosiota nauttiva kriketti on pyristellyt itselleen jalansijan Oulussa – "Laji sekoitetaan krokettiin" Tilaajille
22.7.
Lokkisiimat pyritään saamaan Kauppurienkadulla valmiiksi ennen Qstock-viikonloppua – "Nyt on positiivisen odottava fiilis"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi.

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön kuntaa.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hakkaraisen Teuvo on kyllä aika äijä sanon minä

Ajatelkaapa tilannetta, että eduskunnassa olisi 100 Hakkaraista ja 100 Huhtasaarta, noin kuvaannollisesti. Kävisikö niin... Lue lisää...
Tenavatähti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image