Kolumnit

Il­mas­toah­dis­tus piinaa jo ruokakaupassa – yksilöä on helppo syyllistää

Vihannesten pitäisi olla turvallinen ilmastovalinta. Kotimainen tuotanto ei ole aivan ongelmatonta, mutta eivät liioin ulkomaiset, varsinkin, jos tuotannossa on sosiaalisia ulottuvuuksia, kuten paperittomien siirtolaisten käyttämistä halpatyövoimana. KUVA: Leinonen Jukka
Kolumnit 14.3.2019 11:31
Mirja Niemitalo

"Arjen syntilista pitenee, sillä paperia, pahvia, muovia ja paristoja on joskus päätynyt sekajätteisiin."

Se iskee viimeistään kaupan ovella. Syyllisyys ja ahdistus siitä, voiko ostoskoriin sujauttaa paketin naudanjauhelihaa ja juustoleikkeitä. Liha- ja maitotuotteethan jättävät jälkeensä raskaan hiilijalanjäljen. Pitäisikö kotikeittiössä jo luopua perinteikkään lihamakaronilaatikon valmistuksesta – ilmaston hyväksi?

Entä voiko Etelä-Afrikasta ja Etelä-Amerikasta Ouluun asti kuljetettuja viinirypäleitä ja avokadoja ostaa huoletta? Kumpi on ympäristöystävällisempää, led-valojen loisteessa tuotettu kotimainen kurkku ja tomaatti vai Espanjassa muovimerialueella tuotetut vihannekset?

Onko sillä väliä, että espanjalaisten vihannesten poiminnassa on käytetty riistotyövoimana paperittomia Välimeren yli tulleita siirtolaisia?

Ideologisoitunut keskustelu ruokavalinnoista ahdistaa, vaikka pohjalla olisikin ymmärrys kasvisruokavalion erinomaisuudesta. Yksilöä on helppo syyllistää.

Omantunnon kolkutus kasvaa, kun muistiin palaavat perheen kanssa taloudellisesti hyvinä aikoina tehdyt huolettomat lomamatkat aurinkorannoille.

Toistakymmentä vuotta vanhalla autolla ajelu on synti sinänsä, mutta pahempaa on luvassa. Kotipihaan kääntyessä katse osuu savupiipusta tupruavaan vaaleanharmaaseen savupilveen. Öljylämmityskin on pahe, josta ympäristötietoisten kunnon kansalaisten pitäisi luopua, vaikka säiliöön olisi aina valutettu hippusen kalliimpaa ecoultraa.

Odotukset kotimaisesta lämmitykseen sopivasta biopolttoaineesta ovat toistaiseksi osoittautuneet toteutumattomaksi haaveeksi. Onneksi sentään käyttösähkö on vesivoimalla tuotettua.

Arjen syntilista pitenee, sillä paperia, pahvia, muovia ja paristoja on joskus päätynyt sekajätteisiin. Kaatopaikalle on mennyt kierrätyskelpoista tavaraa ja pyykkikonetta on tullut pyöritettyä tiuhaan – myös vajaatäytöllä. Autokin on ollut joskus pakkasella tyhjäkäynnillä ja biojäteastia on vielä hankkimatta. Lasimateriaali, metallit ja elektroniikka toki viedään keräykseen ja ylijäämävaatteet kierrätykseen.

Ilmastoahdistus on totta ja entistä useampi suomalainen kärsii siitä. Ahdistus, huono omatunto ja syyllisyys kaihertavat mieltä, vaikka pyrkisi kuluttamaan mahdollisimman vähän.

Lihantuotannon hiilijalanjäljestä puhuminen saa monet tuntemaan syyllisyyttä ja ahdistusta lihavalmisteiden käytöstä. KUVA: Maikkola Tapio

Arjen valinnoista on tullut ilmastotekoja. Valintoja seuraa ahdistunut, masentunut ja omaa merkityksettömyyttä korostava olo.

Juuri, kun otsonikadosta ehkä selvittiin, on edessä ripeästi etenevä ilmastonmuutos. Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, on koko ihmislajin olemassaolo uhattuna, kun olosuhteet maapallolla muuttuvat radikaalisti. Merkit ovat olleet ilmassa vuosikymmeniä ja olisi mielipuolista olla välittämättä niistä.

Energiayhtiö Loisteen Taloustutkimuksella teettämä kysely kertoo, että suomalaisten kriisitietoisuus on korkealla: 76 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana ja 67 prosenttia on siitä huolissaan.

Ilmastoahdistusta potee 17 prosenttia. Heidän joukossaan korostuvat nuoret naiset ja opiskelijat. Yli 70 prosenttia on jo muuttanut kulutus- ja käyttäytymistottumuksiaan. Osa ihmisistä on vähentänyt punaisen lihan syöntiä, oman auton käyttöä ja lentämistä. Osa on päätynyt jopa niin epätoivoisiin valintoihin, että on jättänyt lapset hankkimatta.

Ilmastouhka vaikuttaa ihmisten toimintaan. Valmiutta muutokseen on olemassa, sillä yli puolet sanoo ehdokkaiden ilmastonäkemysten vaikuttavan siihen, ketä aikoo äänestää. Jos saa ehdottaa, niin ilmastoystävällisten tekojen pitäisi aina olla edullisempia kuin haitallisten vaihtoehtojen.

MAINOS

Kommentoi

"... on koko ihmislajin olemassaolo uhattuna".

Itse en niinkään ole surullinen näin typerän ja itsetuhoisen lajin katoamisesta. Eniten surettaa se, paljonko me ehdimme tuhota eläimiä ja luontoa ennen sitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmastoahdistus pitäisi lisätä tautiluokitukseen ja luoda sille käypä hoito-suositus. Näin toimitaan muidenkin elämän laatua huonontavien fobioiden kanssa, vaikka näiden ajatusketju olisikin perusteltu. Tofun syöttäminen on vain oireen hoitamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Somekuplissaan elävät ne saattaa ahdistua. Normi suomalainen, joka vähänkään osaa suhteuttaa asioita ja ajatella omalla järjellään, ei usko näiden maailmanlopun ennustajien katteettomia (siis vailla tieteellistä pohjaa) olevia konsteja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen, vaan pitää ilmastonmuutosta luonnollisena, historiassa toistuvana tapahtumana, jolle ei juurikaan nykyteknologialla (tai edes elintapojen muutoksilla) pysty vaikuttamaan merkittävästi.
Huomatkaapa nyt viimein sellainen (mitätön?) seikka, että hmiskunnan toimien vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ei ole mitenkään pystytty todistamaan, joten ihmiskunnan toiminnan vaikutus toiseenkin suuntaan voidaan perustellusti kyseenalaistaa. CO2-talkoilla ei ole mitään tieteellistä pohjaa, vaan pelkkä hatara teoria.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

80-luvulla pelättiin AIDS:ia niin paljon, että kaikki lopettivat hetkeksi kättelyn. Ydinsota-ahdistus oli myös käsinkosketeltavissa. Ei tullut ydinsotaa. Sitten pelättiin rasvaa ja kolesterolia eikä kukaan uskaltanut syödä kuin yhden kananmunan viikossa koska muuten tukkeutuu verisuonet ja tulee sydäntauti. 30 vuotta myöhemmin myönnettiin että asiassa oltiin täysin väärässä ja nyt suositellaan yhtä kananmunaa päivässä koska se on niin terveellistä ja estää kakkostyypin diabetesta. Sitten pelättiin otsonikatoa, mutta ei se minnekään kadonnut. Otsonikadosta ei puhu enää kukaan. 90- luvulla peloteltiin happosateilla, ja jos ei meininki muut niin metsät ja viljelymaat tuhoutvat ja siellä kasvaa vain sammal. 30-vuotta myöhemmin Suomen metsät voivat paremmin kun koskaan. Sitten tuli ilmastonlämpeneminen ja uusi ahdistus. Kun huomattiin, että ilmasto ei lämpene, tuli kiire vaihtaa termi ilmastonmuutokseksi. Ja taas ahdistaa. Annas kattoo kun laitetaan 20-30 vuotta eteenpäin, niin kukaan nykyisistä nuorista ei tule myöntämään osallistuneensa perjantailakkoihin. 30 vuoden kuluttua he ovat viisastuneita keski-ikäisiä ja huomanneet että pallo ei tuhoutunutkaan. Millä meitä mahdetaankaan pelotella ja ahdistella ilmastoahdistuksen jälkeen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ilmastonmuutoksen merkit ovat ilmassa." Jaahas, onkohan kolumnistillakin mennyt iloisesti sekaisin ilmasto ja paikallinen sää ja sääilmiöt? Ilmaston muutokset tapahtuvat tuhansien ja kymmenienhansien vuosien aikana, joten lienee turha vetää johtopäätöksiä muutaman vuoden säästä. Keskilämpötiloissa on vuosittain viidenkin asteen heittoja milloin mihinkin suuntaan. Myrskyjä on ollut aikojen alusta lähtien. Lumen ja sateen määrä vaihtelee vuosittain ja niin on aina ollut. Eivät nämä "muutoksen merkit ilmassa" ole alkaneet juuri hiljattain. Ne ovat jatkuneet jo 4,5 miljardia vuotta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huoli pois sillä ilmastonmuutos on normaali tapahtumaketju tällä planeetalla. Ilmastonmuutoksen tulee antaa edetä luonnollisesti ja hyvä uutinen on se, että ihminen ei voi mitenkään pysäyttää ilmastonmuutosta ja erittäin hyvä niin. Nuo höyrähtäneet elitisti pysäyttäisivät varmaan koko maapallon radallaan auringon ympäri jos pystyisivät. Hyvä että eivät pysty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina täytyy olla joku syy, millä ahdistaa ihmisiä - metsienhävitys, muovinköyttö, sementinkäyttö, liikalihavuus, tupakointi. kolonialismin jäänteet,
Ilmastonmuutos on uskontoon verrattavissa oleva todistamaton asia.
Saako koskaa hyvällä omlaltunnolla syödä pihviä, tupakoida,ajaa jenkkiautolla, käydä riemulomilla lentäen , harrrastaa slalomia, olla viettämättä lepopäivää, hankkia 3-5.. lasta....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, just ne jotka eniten välittää asiasta, jättää lapset hankkimatta, mutta niissä maissa missä EVVK, lisäännytään kuin kanit. Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Överiksi on mennyt. Afrikassa saa syödä jos löytää lihaa. Täällä on ylituotantoa mutta ei syöntiä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi tieto pitää ottaa ahdistuksena? Ei ettisesti kestävässä elämässä pitäisi olla ahdistavaa, ellei joku toinen ahdista.

Eli ahdistusta tulee siitä, että jotkut kovikset pilkkaavat niitä, jotka yrittävät elää arvojensa mukaan ja ottaa toisetkin huomioon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa mieltä. Lämmitän uunejani silloin kun on tarvetta. Olen tottunut ikäni elämään ja asumaan vaatimattomasti. En ostele mitään turhaa ja vanhasta saa uutta tekemällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainakaan meidän ikäihmisten ei kannata ahdistua , eikä huolestua ilmastonmuutoksen takia ! Silloin , kun olimme lapsia ja nuoria meidän " hiilijalanjälkemme " on ollut olematon , kun elämä oli vaatimatonta , jopa köyhää. Minä tykkään ,että voin syödä mihin on vara , voin lämmittää uunini miettimättä , tuleeko nokea tai muuta haitallista. Ja yleensä ottaen Suomen osuus maapallon asioihin pn häviävän pieni, joten ei kannata ahdistua mistään siihen liittyvästä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet aivan oikeassa. Se, mitä me syömme tai juomme ei takuulla vaikuta suuresti siihen miten ilmasto muuttuu. Ilmasto on muuttunut kautta aikojen, silloinkin kun ihmisiä ei edes ollut kuin primitiivisessä muodossa. Saastuttamista pitää vähentää, mutta kyllä siihen urakkaan on Kiinan, Intian, Filippiinien, ym. ryhdyttävä heti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Kevyenliikenteen väylällä jalankulkija voi kulkea kumpaa reunaa tahansa. Autotien reunassa vasenta reunaa. Lue lisää...
Mosse65

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image