Kolumnit

Hyvää sai­raa­la­ra­ken­net­ta on osin ajettu alas

Niilo Keränen
Kolumnit 5.12.2018 20:00
Niilo Keränen

Havukka-ahon ajattelijan mukaan jälkiviisaus on kaikkein imelin viisauden laji. Joskus kuitenkin on hyvä kurkistaa taaksepäin, jotta voisi oppia siitä, mikä meni pieleen.

Oulaskangas ja aluesairaalat ovat puhuttaneet eduskunnassa erityisesti meitä sosiaali- ja terveysalan väkeä. Synnytykset Oulaisissa kun ovat loppumassa Valviran päätöksen perusteella.

Valviran päätös perustuu eduskunnan säätämään terveydenhuoltolakiin. Sen 50 §:n 7 momentti antaa valtioneuvostolle valtuudet säätää asetuksella erikoisalakohtaisista päivystystoiminnan edellytyksistä sekä synnytysten määristä. Kyseinen pykälä antaa myös mahdollisuuden poiketa näistä edellytyksistä STM:n päätöksellä.

Valtioneuvosto on antanut asiasta asetuksen (583/2017). Sen 18 § tiukentaa lakipykälää niin, että vain synnytysten määristä voidaan poiketa ministeriön päätöksellä. Ei muista edellytyksistä, joita on lueteltu asetuksessa. Käsitykseni on, että Oulaskangas täyttää nämäkin edellytykset. Valviran mielestä ei. En tiedä mahdollistaako Valviraa koskeva lainsäädäntö nk. itseoikaisumahdollisuuden, jos se esimerkiksi paikalla suoritettavassa tarkastuksessa toteaisi kuitenkin edellytysten täyttyvän.

Aluesairaaloiden kirurgisen toiminnan supistuminen perustuu terveydenhuoltolakiin, sen 45 § 3 momenttiin. Se on siis laki, eduskunnan hyväksymä. Niinpä leikkaustoiminta on supistunut monissa ihmisiä lähellä olevissa sairaaloissa, kauempana keskuksista. Tämän pykälän syntyprosessista kirjoitin Kalevan Vieras-palstalla joulukuussa 2016.

Säädös on vienyt toimenpiteitä kansalaisista kauemmaksi. Se on aiheuttanut alueidensa elinvoiman, houkuttelevuuden, työpaikkojen ja hyvinvoinnin vähentymistä. Se on osaltaan vaikuttamassa edelleen syrjäalueiden tyhjentymiseen.

Terveydenhuoltolaki koskee vain julkista terveydenhuoltoa. Yksityinen saa tehdä kirurgiaa esimerkiksi vanhoissa aluesairaaloissa. Jos kuitenkin säädetään, että yksityinenkin voi tehdä leikkauksia vain puolen tunnin matkan sisällä keskussairaaloista, maakuntien ihmisille ei jää edes yksityistä lähellä olevaa sairaalaa.

Nyt tulee jälkiviisausosuus. Valtiovalta on tehnyt kyseenalaisen linjavalinnan, kun toimivaa alueellista sairaanhoitoa on keskitetty. Hyvää sairaalarakennetta on jossain määrin ajettu alas. Perusteena muutoksille oli, että uudella työnjaolla saadaan noin 350 miljoonan euron säästöt. Kuntaliiton kesällä 2018 tekemän selvityksen mukaan ”säästöt jäävät muutamaan miljoonaan euroon”.

Viisaampaa olisi ollut, että alueellista työnjakoa olisi jätetty sote-maakuntien tehtäväksi.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Taivalkoskelta.

MAINOS

Kommentoi

Harvinaista puhetta Keskustan kansanedustajalta, voi olla karanteeni edessä ja suun pesu saippualla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

" Toinen on ”yhden ajatuksen -syndrooma”: siinä ihminen on niin tarrautunut johonkin kantaan (usein ajasta jäljessä olev... Lue lisää...
Hihiii

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image