Kolumnit

Huomiota myös pohjoisen so­ta­ko­ke­muk­siin

Kolumnit 18.8.2004 0:00
Kyösti Karvonen
60 vuotta sitten käyty Lapin sota antaa tilaisuuden käydä läpi pohjoisen Suomen sotahistoriaa, kipeitäkään kohtia unohtamatta. Näin täydentyisi sodan koko kuva, jossa Pohjois-Suomi on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Pohjois-Suomessa on hyvin monella jokin kiinnekohta siihen, mitä tapahtui reilut kuusi vuosikymmentä sitten. Muistoja, joko omakohtaisia tai perimätietona kuultuja, on taisteluista pohjoisella itärajalla, aseveljien muuttumisesta vihollisiksi, evakkoreissuista ja jälleenrakennuksesta. Muistot saattavat olla hyvinkin kipeitä. Vyyhti on mutkikas avattava supisuomalaisille saati sitten muille. "Miksi Suomi taisteli toisessa maailmansodassa saksalaisten puolella?", Michiganissa asuva, jo ties monennen polven amerikansuomalainen nuori, Joel nimeltään, kysyi kesällä hyvällä suomen kielellä. Äkkiseltään ainoalta järkeenkäyvältä tuntui vastaus: Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa.

Vyyhden monimutkaisin sykkyrä liittyy Pohjois-Suomessa olleisiin saksalaisiin joukkoihin. Suhde saksalaisiin kääntyi muutamassa vuodessa 180 astetta: Aseveljet muuttuivat vihollisiksi, jotka jättivät jälkeensä tuhoa ja katkeruutta. Heihin liittyneitä kipeimpiä asioita lakaistiin sodan jälkeen maton alle. Lapin sodan 60-vuotismuistaminen tänä syksynä antaa tilaisuuden, kenties viimeisen tilaisuuden, nostaa esille mahdollisesti uusiakin näkökulmia suurvaltojen suuren pelin jalkoihin polkeutuneen pohjoisen sotakokemuksista. Tämä on vielä mahdollista, koska jonkin verran tuon kaiken omakohtaisesti läpi käyneitä on yhä keskuudessamme. Tulevilla tasavuosilla ensi käden muistitietoa on jo paljon vähemmän. "Nix gut jänkäheinä", vanhemmat ihmiset sanoivat kotikylällä 1960-luvulla. Vasta jälkikäteen avautunut lausahdus tarkoitti nähtävästi sitä, että saksalaissotilaat olivat pitäneet hevosilleen tarjottua, jängiltä tehtyä heinää huonona. Vanhemmat ihmiset katselivat kulmiensa alta niille selkosille myöhemmin tulleita saksalaisturisteja. Nuoremmille valkeni vasta varttumisen myötä, mikä oli kyräilyn syy. Oma vaikea lukunsa olivat naiset, jotka sattuivat rakastumaan saksalaissotilaisiin. Kari Virolaisen 1999 tarkastetun väitöskirjan mukaan heitä jopa suljettiin perhepiiristä ja kuulusteltiin, heiltä ajeltiin hiukset. Marianne Junila arvioi väitöskirjassaan vuonna 2000, että Pohjois-Suomessa syntyi jatkosodan aikana noin 1 300 au-lasta, joilla oli saksalainen isä. Omalta kantiltaan tätä kipeää asiaa ovat käsitelleet kirjoissaan kirjailijat Paavo Rintala ja Kalle Päätalo sekä ex-kansanedustaja Pauli Saapunki.

Yleistietoa pohjoisen sotavuosien historiasta on hyvin saatavissa, mutta paikallis- ja henkilöhistoriatasolla muistoja on varmasti vielä tallentamatta. Myös elossa olevilla saksalaissotilailla voisi olla vielä kerrottavaa. Kun kerran Saksa ei ole ollut valmis korvaamaan tekemiään tuhoja, mikään ei estä suomalaisia hakemasta EU-rahoja, Saksankin maksamia, näihin historiaselvityksiin. Tarvitaan vain ideoita. Itsenäisen Suomen kohtaloiden kannalta tärkeänä muistojen kesänä on kerrattu 60 vuoden takaisia ratkaisutaisteluja, karjalaisten lähtöä lopulliseen evakkoon ja heidän asuttamistaan muualle Suomeen. Tämä kaikki on oikein. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, mitä tapahtui Pohjois-Suomessa. Suurin vastuu kuvan täydentämisestä kuuluu pohjoissuomalaisille itselleen. Mikä estää kotikontunsa menettäneitä ja heidän jälkeläisiään perustamasta omia juuriaan vaalivia järjestöjä Karjalan liiton ja muiden tapaan? Mikä estää perkaamasta kipeää menneisyyttä suomalaissaksalaisella yhteistyöllä? Samalla tavallahan Suomi ja Venäjä ovat tutkijayhteistyöllä selvittäneet suhteiden vaikeitakin vaiheita. Tapahtuneesta on kulunut jo niin kauan, että suurimmat tunnekuohut ovat jo tasoittuneet. Halun unohtaa on korvannut halu tietää.

Suomen suurimmat sotaintressit kohdistuivat Karjalaan. Natsi-Saksalla oli Suomen osalta pohjoisessa vähintään yhtä suuret ellei suuremmat intressit kuin etelämpänä, Leningradin saartoa lukuun ottamatta. Hitler tarvitsi Petsamon nikkeliä ja tähtäsi Murmanskiin ja Neuvostoliiton pohjoisiin huoltoreitteihin. Pohjoisessa oli yli 200 000 saksalaissotilasta eli enemmän kuin Lapin läänissä nyt asukkaita. Kansallisella tasolla puhutaan paljon alueluovutuksista Laatokan Karjalassa. Pohjoiset alueluovutukset jäävät jatkuvasti paljon vähemmälle huomiolle. Itärajan tuolle puolen menivät Petsamo, Kalastajasaarento sekä unohdetuimpina yli puolet Sallan kunnasta (mukana kahdeksan kylää). Lappi menetti pinta-alastaan noin 15 prosenttia. Sallan alueesta meni puolen Uudenmaan läänin kokoinen läntti. Lisäksi Neuvostoliitto otti Kuusamosta kyliä, etenkin Paanajärven. Naapuri halusi jostakin kumman syystä itselleen suomalaisten maanteiden päät. Tie ulottui Paanajärven länsipäähän. Suomalaisessa matkailumarkkinoinnissa 1930-luvulla usean sadan asukkaan Paanajärveä kutsuttiin Suomen Sveitsiksi. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela maalasi useita kuuluisista maalauksistaan Paanajärvellä.

Pohjanmaalle ja Ruotsiin suuntautuneista evakkomatkoista on kokemuksia reilusti yli 100 000 pohjoissuomalaisella. Toisin kuin karjalaiset, useimmat heistä saivat onnekseen palata kotisijoilleen. Monet pohjoissuomalaiset saivat lähteä evakkomatkalle useaan kertaan. Pohjoissuomalaisten on näinä aikoina syytä kaivella muistiaan ja ottaa esille vanhoja valokuvia. Nuoremmille tämä syksy on hyvä tilaisuus kysellä, mitä tapahtui Pohjois-Suomessa 1940-luvun alkuvuosina. Ja kun jatkosodan kuuden vuosikymmenen takaista päättymistä juhlitaan Helsingin Säätytalossa 4. syyskuuta, olisi oikeus ja kohtuus, että juhlapuheissa otettaisiin kunnolla esille myös nämä vähemmälle huomiolle jääneet tapahtumat pohjoisessa. Muutoin historian kuva on vajavainen.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

132
SAK:n kysely: Aktiivimalli rankaisee etenkin yli 55-vuotiaita, vaikeinta Pohjois-Suomessa - "Kyse pelkästä työttömyysturvan leikkauksesta ennestään pienistä tuloista"
127
Suomi kykenee yllättäen lyhentämään velkaansa ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen, kertoo HS –  taustalla kertaerä, jota ilman velka kasvaisi yhä
91
Toimiiko kännykkäsi enää kolmen vuoden jälkeen? – Googlella on valta päättää älylaitteesi käyttöikä
66
Puheenaihe: Kannattaako veronpalautus kuluttaa jouluun kuten moni tekee? Merkillinen ajatus, kannattaisi lyhentää velkoja, sanovat talousasiantuntijat
21
Hukkumistilastot synkät niin koko maassa kuin Pohjois-Pohjanmaallakin, hukkuja on yleensä mies – Jos jää pettää, toimi näin
15
HS-gallup: Vihreiden kannatus kääntyi kasvuun Haaviston noustua puheenjohtajaksi, demareilla notkahdus
13
Koboltin vaarallisuus on akkuteollisuuden tiedossa – Euroopan ulkopuolelle siirtyvä tuotanto pelottaa, jos rajoituksia tiukennetaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Seuraavassa 11 syytä, miksi eläkejärjestelmämme on kestämättömällä pohjalla: 1. Työväestön määrä laskee ja Suomessa on ... Lue lisää...
y

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.12.

Fingerpori

15.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image