Kolumnit

Humanismi elä­mä­na­sen­tee­na 2018

Kolumnit 24.12.2018 20:00
Jouni-Matti Kuukkanen

Suomen kenties tunnetuin filosofi Georg Henrik von Wright oli huolissaan humanismin rappiosta vuonna 1946 uusille ylioppilaille pitämässään puheessa. Rappiolla hän viittasi oman aikansa moraaliseen alennustilaan, mikä aiheutti sen ajan ihmisessä levottomuutta ja hämmennystä ihmisen suhteesta todellisuuteen. Kaikille lienee selvää, mihin tapahtumiin ja mihin ”häikäilemättömään piittaamattomuuteen ihmishenkiä kohtaan” von Wright tuolloin viittasi. Tähän ihmishalveksuntaan liittyi myös sivistykseen kohdistuva ylenkatse, joka oli käynyt toteen ajattelijoiden ja kirjoittajien sensuroimisena, julkaisutoiminnan estämisenä ja jopa teosten polttamisena toreilla.

Jouni-Matti Kuukkanen

Humanismi sanana on toki monimerkityksellinen. Renessanssin humanismi etsi tietoa ja viisautta antiikin kirjallisuudesta. Saksassa 1800-luvulla humanismilla viitattiin antiikin perinnön ohella laajemmin kulttuuriperintöä tutkivaan historiaan ja kielitieteeseen.

Von Wright tarkoitti ”humanismilla” tiettyä elämänasennetta. Sen keskeisimpiä piirteitä ovat ihmisen arvostaminen ja hänen näkeminen kaikkien oikeudellisten ja moraalisten arvostelmien mittapuuna. Olennaista sille on myös inhimillisyyden kehittäminen ja sivistyksen kunnioittaminen ihmisyyden korkeimpana ilmauksena. Von Wrightin mukaan jokaisen aikakauden pitää itse päättää, mitä humanismi elämänasenteena tarkoittaa. Mitä se voisi siis tarkoittaa vuonna 2018?

Humanismin ihmisihanne ei ole yksipuolinen erikoismies tai -nainen, vaan laajemmin sivistysperintöä tunteva sekä siitä, ja sitä, välittävä. Hän ei ole spesialisti vaan generalisti. Kun puhutaan humanismista elämänasenteena, ”humanismin” merkitys ei rajoitu niin sanottuihin humanistisiin eli ihmistä kulttuuriolentona tutkiviin tieteisiin, vaikka ne mainion hyvänelämän perustan yksilölle voivat antaakin. Ja vaikka humanismia määrittääkin älyllinen asenne, kiinnostus tietoa kohtaan ja pyrkimys maailman ymmärrykseen, humanistin ei tarvitse olla tieteilijä tai tutkija. Humanisti voi olla kuka vaan.

"Ihmisihanne ei ole yksipuolinen erikoismies tai -nainen, vaan laajemmin sivistysperintöä tunteva sekä siitä, ja sitä, välittävä."

Omalla ajallamme tämä yleissivistyksellinen ihanne asettaa toisaalta kenet tahansa aikamoisen haasteen eteen. Renessanssin aikaan joku saattoi olla samanaikaisesti tiedemies, taiteilija ja filosofi, joista huippuna neroksi tituleerattu Leonardo Da Vinci. Barokin suuruudet saattoivat toimia vaikka filosofeina ja tiedemiehinä, kuten Gottfried Leibniz. Johann Wolfgang von Goethen onnistui olla 1800-luvun vaihteessa muun muassa runoilija, kirjailija ja tiedemies. Viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla oli vielä mahdollista niittää mainetta usealla tieteen alalla. Esimeriksi Joseph Needham kykeni luoman uran biokemistinä, tieteenhistorioitsijana ja kiinan kielen tutkijana.

Nykyisin löytyy tuskin ketään, joka hallitsisi täydellisesti edes yhden tieteenalan sisällön; saati sellaista, joka olisi usean alan syvällinen asiantuntija. Kun tieteen- ja sivistysperinteen historia muistuttaa alati haarautuvaa puutarhaa tai harsoutuvaa juurakkoa, on kenenkään mahdoton tuntea perinpohjaisesti kaikki ne tiedolliset sisällöt, joihin eri haarautumat ovat johtaneet.

Humanismi elämänasenteena ei toisaalta edellytä neroutta tai poikkeuksellista lahjakkuutta, vaan ihmisen ja hänen sivistysperintönsä kunnioittamista. Haasteena on silti eri ilmiöiden ymmärtäminen ja suhteuttaminen toisiinsa sekä ihmisen paikan määritteleminen tässä kokonaisuudessa. Koska maailmaa koskevan tiedon kokonaisuus on niin paljon suurempi, humanistinen maailmankatsomus merkitsee ehkä suurempaa riskiä ja epävarmuuden sietokykyä kuin menneinä vuosikymmeninä ja -satoina.

Omat kirjoitukseni tässä lehdessä ovat käsitelleet kirjallisuutta ja etymologiaa, digitaalisuutta ja keskustelukulttuuria, Suomen ja maailman poliittista ilmapiiriä, arvoja ja hyveellisyyttä yhteiskunnassa, historian tulkinnallisuutta, tiedepolitiikkaa, ilmaston lämpenemistä ja filosofiaa.

On selvää, että joku muu olisi voinut kirjoittaa jokaisen näistä asiantuntevammin. Humanismi elämänasenteena vuonna 2018 velvoittaa kuitenkin käsittelemään koko kulttuurista sivistys- ja tiedeperintöä eli yhteiskunnallisten, kirjallisten, filosofisten ja historiallisten aiheiden ohella myös teknologiaa, ympäristöä ja muuta luonnon, ja luonnontieteen, ilmiöitä.

Generalismin riski on otettava, ja vaillinaisuus vain hyväksyttävä, sillä muuten joudumme hautaamaan ajatuksen, että on mahdollista ”kohdata” nurkkakuntaisuuden ja fakki-idioottimaisuuden läpäisevällä tai ylittävällä yleisinhimillisellä tasolla.

Humanismi tarjoaa jouluun sopivan, mutta ajallemme radikaalin elämänohjeen: Sivistykseen pyrkivä elämä on inhimillisesti arvokasta ja avaa kestävämmän tien ihmisen onneen kuin nautintoa tai viihdettä, valtaa tai rikkautta, sokeaa uskoa tai absoluuttista varmuutta jahtaava.

Jouni-Matti Kuukkanen on filosofian professori Tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa Oulun yliopistossa.

 

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

"Kun puhutaan humanismista elämänasenteena, ”humanismin” merkitys ei rajoitu niin sanottuihin humanistisiin eli ihmistä kulttuuriolentona tutkiviin tieteisiin, vaikka ne mainion hyvänelämän perustan yksilölle voivat antaakin."

On hyvä, että Kuukkanen ottaa tämän näkökulman puheeksi. Minua on kiusannut se, että matemaattista ja insinööriosaamista pidetään nykyään joissakin piireissä dismeriittinä eikä matematiikkaa tunnusteta kulttuuriksi - ei se ainakaan näy median kulttiiriuutisissa.

Oulun yliopistossakin on toiminut monia matemaatikoita ja luonnontieteilijöitä, jotka ovat myös humanisteja. Jaakko Hämeen-Anttilan isä Antero oli yksi sellainen tähtitieteen professori, Heikki Haahti Nevanlinna-sukuun kuuluva matematiikan professori, Eino Leino -tutkija ja runoilija matematiikan professori Paavo Turakainen ...

Kannattaa katsoa, mitä Wikipedia sanoo akateemikko (matemaatikko) Olli Lehdosta. Osmo Pekosesta se kertoo: " Osmo Esko Tapio Pekonen (s. 2. huhtikuuta 1960 Mikkeli) on suomalainen matemaatikko, historioitsija ja kirjailija. Hän on Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopistonmatematiikan dosentti, Oulun yliopiston tieteenhistorian dosentti sekä Lapin yliopiston sivistyshistorian dosentti. Osmo Pekonen on väitellyt tohtoriksi kaksi kertaa: hän on filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on asunut ja työskennellyt useaan otteeseen Ranskassa."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen tykännyt professori Jouni-Matti Kuukkasen kirjoituksista. Tällä kertaa hän mainitsee suuren matemaatikon Gottfried Leibnizin, joka ei ole jäänyt huomaamatta keneltäkään yliopistossa matematiikkaa opiskelleelta.

"Barokin suuruudet saattoivat toimia vaikka filosofeina ja tiedemiehinä, kuten Gottfried Leibniz."

Kannattaa googlettaa ja katsoa, millainen mies Leibniz on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Humanismi vastaan logiikka. Miten me saamme järjestettyä kaikille maailman ihmisille jääkaapin ja henkilöauton, tai ylipäätään länsimaalaisen humaanin elämän? Missä vaiheessa paatunut humanisti joutuu myöntämään, että kulttuurien välisen kuilun kurominen on hitaampaa kun väestönkasvu? Jos olen ymmärtänyt oikein, niin ihmisarvo nykyään on sitä, että otamme länsimaihin ihmisiä kehitysmaista, että saamme tarjottua heille ihmisarvoisen humaanin elämän. Tarjoamme siis kehitysmaalaiselle samat pröystäilevät länsimaalaiset elämäntavat, kuin mistä itse nautimme? Pyydän, valaiskaa minua, olenko ymmärtänyt väärin? Pitääkö minun äänestää vihreitä ja vasemmistoa, että tämä asia korjaantuu?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet oikeilla jäljillä. Humanistit eivät perinteisesti ole erityisen lahjakkaita matematiikassa, kansantaloudessa tai missään luonnon tieteistä. Hyvesignalointi on helppoa, kun uskoo rahan tulevan seinästä. Humanistien utopiat maksaa aina joku muu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suosittelen lämpimästi, että sekä Jes Jes että Juha 2 lukevat kolumnin uudelleen hitaasti ja ajatuksella. Ilmiselvästi teillä molemmilla on humanismista syvään juurtunut ajattelutapa, joka ei nykyisin pidä lainkaan paikkaansa. Juha 2 mielipiteineen on täysin hakoteillä kuvitellessaan, ettei ole esim. matemaattisesti lahjakkaita humanisteja tai että humanistit ovat utopisteja. Tulehan jo nykyaikaan sieltä viime vuosisadan alusta. Ei se teknokraattinenkaan ajattelutapa erinomaista ole eikä humanisti kuvittele rahan tulevan seinästä. Moni insinööri tosin selittää sähkön tulevan pistorasiasta, mutta ei osaa selittää sen tuotannosta yhtään mitään. Tarvitaan laajempaa ja syvällisempää maailmankatsomusta sekä teknokraateilta että humanisteilta. Mustavalkoinen yksisilmäinen elämänasenne ei edistä yhteiskunnan yleistä kehitystä ja hyvinvointia. Enkä nyt tosiaankaan puhu maailmanlaajuisesta jääkaappien jaosta! Humanismin soveltaminen alkaa ihan siitä omasta kotipiiristä - ja sitten voi avata ulko-oven ja huomata, että hei, täällähän on muitakin ihmisiä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Usein onkin niin, ihmisellä on lukittunut ajatusmalli, hän lukee tekstiä olettamallaan tavalla. Ei väliä, mitä se kertoo. Luin tekstin kahteen kertaan, toisen kerran ajatusten hauduttua. Ilman akateemista koulutusta, teksti on suht helposti ymmärrettävää. Kuukkanen on poikkeus minun professorimaailmassani, luen hänen kolumninsa, joissa on viisaita sanoja. Hänen humanismi- käsitteeseensä on helppo yhtyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kenellähän tässä nyt on mustavalkoinen maailmankuva, kun kuvataan tekniikan alan ihmiset noin?

Olen akateemisessa maailmassa nähnyt hyvin paljon sivistyneitä teekkareita ja täysin todellisuuspakoisia humanisteja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Hyvesignalointi on helppoa kun uskoo rahan tulevan seinästä." Tällainen asenne kertoo, ettei henkilöllä ole eväitä dialogiin. Olisi parempi olla hiljaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käsittääkseni kirjoittaja kuuluttaa logiikan tarvetta humanismiinkin. Vai onko se vain omaa toiveajatteluani?

Oman näkymekseni mukaan logiikan käyttö nykyaikana on rajoittunut enemmän tai vähemmän matemaattisella tasolla ajatteluun - ja valitettavasti niin matematiikankieliseksi, etteivät sitä humanistit ehkä ymmärrä. Matemaatikotkaan eivät ehkä käsitä loogisia päätelmiään muuten kuin "omalla kielellään"?

Humanismin toteuttamiseen tarvittaisiin logiikkaa. Ehkä se voisi palvella generalisoituneena ja ehkä jonkin verran matemaattisesti täsmällisyydestä tinkiytyneenä edes joten kuten luomaan siltoja useamman sivistykseen kuuluvan alan välille?

Esimerkiksi tämän päivän humanismi ei toteuta länsimaisen ihmisarvon turvaamista kehitysmaalaisille samanlaiseksi kuin omammekin käsitetään, vaan se turvataan polkemalla meidän ihmisoikeuksiamme, toisin sanoen olettamalla meidän ihmisarvomme loukkaamattomuuden varjeleminen tarpeettomaksi. Tämän odottaisi loogikon ymmärtävän helpostikin perehtymällä Halla-ahon tuomioon kirjoituksesta " Muutama täky Ilmannin Mikalle" ja tämän kirjoituksen syihin (vaikka Halla-ahoa olisi kuinka paljon syytä muuten vihata).

Suomen ja ehkä länsivaltioiden oikeusvaltioperiaatteen romuttumisen keskeisin syy on loogisen ajattelukyvyn puute.
Puutteeseen voi tarjota apua vain loogiseen ajattelukykyyn kykenevä, mutta hänenkin on löydettävä logiikkansa ilmaisulle riittävän selkeä yleiskieli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

16:44
Kokoomus haluaa tiukentaa hoitotakuuta ja uudistaa soten kuntapohjalta: Vapaaehtoiset kuntayhtymät keinona
16:20
Asiantuntijat pitävät Lokan ja Vehkoon välistä oikeudenkäyntiä poikkeuksellisena – "Tämä on vasta ensimmäinen näytös"
16:18
Nokian yt-neuvottelut päättyivät, Oulusta irtisanotaan noin 70 työntekijää
15:59
Unelmien liikuntapäivä järjestetään Oulussa toukokuussa – kaupunki etsii tapahtumia päivään
14:47
Googlelle jälleen miljardisakko EU:lta – muutti jo eilen hakukonetoimintojaan
14:37
Viktor Orbán muovasi Fideszistä äärikonservatiivisen populistipuolueen – nyt sitä uhkaa lähtö EPP-puolueperheestä
13:39
Donner tilittää eduskuntavuosistaan – Soini halusi koko ajan ulkoministeriksi, harva kollega jutteli tai esitteli itsensä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan keski- ja itäosassa sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Oulun Stora Enson tehdas onko seuraava?

146 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeiden OSTOvoimaa on korotettava

Kyllä minä mieleni pahoitin. Laitan tämän kommentin tietättömyyden piikkiin. En kirjoita enempää. Lue lisää...
yks`vaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image