Kolumnit

Historiasta on syytä oppia

Kolumnit 21.3.2014 0:00
Jyrki Iivonen

Hän nousi maansa johtoon näennäisesti vapaissa vaaleissa kun huomattava osa kansaa tuki hänen valintaansa. Hänellä oli vaaleissa kansalaisia koukuttava ohjelma. Maa oli hävinnyt puolitoista vuosikymmentä aikaisemmin päättyneen suuren sodan, jota se oli itse ollut aloittamassa. Tappio oli erityisen karvas siksi, että se ei oikeastaan tapahtunut sotarintamalla vaan taloudessa ja politiikassa.

Kansa oli maksanut kovan hinnan sodasta. Hänen maansa menetti vuosien saatossa rakentamansa globaalin aseman. Se joutui luopumaan asemistaan Euroopan ulkopuolella. Vuosia jatkunut sota ja sen jälkeen solmittu rauha olivat raunioittaneet talouden. Suuri osa kansaa eli köyhyydessä ja muisteli katkerana menneitä suuruuden aikoja. Monien mielestä tappio sodassa oli johtanut myös moraaliseen rappioon.

Hän rakensi valtaannousunsa kansan tyytymättömyyden varaan. Koska suuri sota oli hävitty muualla kuin sotatantereella, puhui hän järjestelmällisesti siitä, kuinka tietyt ryhmät ja henkilöt olivat osaamattomuudellaan ja petoksillaan aiheuttaneet koetut nöyryytykset. Kansa uskoi häntä, koska se halusi saada jonkun vastuuseen tappioista eikä uskaltanut katsoa peiliin syyllisten löytämiseksi.

Hänen nousunsa valtaan ei tapahtunut vain sanan voimalla. Tarvittiin myös taitavaa hallinnointia. Hän muodosti poliittisen liikkeen, joka huolehti paikallisen toiminnan järjestämisestä, nuorten ja naisten kouluttamisesta uuden ajan vaatimiin tehtäviin sekä ideologisen perustan luomisesta kaikelle toiminnalle. Jäsenyys siinä oli välttämätön edellytys keskeisiin tehtäviin yhteiskunnassa.

Hänen kannattajansa eivät tyytyneet vain sanalliseen kamppailuun. Eri mieltä olevien mahdollisuus poliittiseen toimintaan kävi pian mahdottomaksi. He eivät saaneet enää sanaansa kuuluviin tiedotusvälineissä ja heidän osallistumistaan vaaleihin rajoitettiin eri keinoin. Pahimmat ja vaarallisimmat vastustajat päätyivät telkien taakse ja muutamat menettivät jopa henkensä vastustaessaan häntä.

Hänen isänmaansa oli menettänyt sodassa asemansa suurvaltana. Se oli hänen mielestään tragedia, joka oli korjattava. Monet hänen isänmaansa alaisuudesta itsenäistyneet maat tuli palauttaa takaisin sen yhteyteen. Siinä hän käytti hyväkseen useissa naapurimaissa olevia vähemmistöjä, jotka puhuivat hänen äidinkieltään. Niiden oikeuksien puolustaminen oli hänen poliittinen ja moraalinen velvollisuutensa.

Eurooppalaiset hallitukset katsoivat hämmentyneinä hänen toimintaansa Ne uskoivat naiivisti siihen, että hänen kanssaan oli mahdollista sopia asioista rauhanomaisesti. Hänen mielestään eurooppalaisten varovaisuus oli kuitenkin vain merkki heikkoudesta, että kovilla vaatimuksilla ja aikaisempien sopimusten rikkomisella oli mahdollista saavuttaa omat tavoitteet.

Hänen maansa sai jopa järjestettäväkseen olympiakisat. Asiasta päättäneet uskoivat, että kisat auttaisivat hänen kansaansa kunnioittamaan demokratian periaatteita. Mutta toisin kävi. Hän käytti kisoja nostattaakseen entisestään kansallistuntoa omassa maassaan. Monet sanoivat, että urheilua ja politiikkaa ei saa sotkea keskenään. Mutta kun hän sitten sekoitti urheilun ja politiikan, useimmat vaikenivat.

Hän suhtautui vihamielisesti oman maansa vähemmistöihin, ja myös moniin lähialueiden kansoihin. Tiukka retoriikka vain lisäsi hänen suosiotaan. Tälle yritettiin keksiä erilaisia selityksiä, Sanottiin että hänen maansa ja kansansa eivät olleet valmiita demokratiaan. Länsimaisen demokratian tilalle ehdotettiin hänen maalleen paremmin sopivaa ohjattua demokratiaa, joka sekin olisi ollut parempi vaihtoehto kuin aikaisempien vuosien kaaos.

Hänellä oli kuitenkin ongelma, hänellä ei ollut muualla maailmassa kovinkaan montaa tukijaa. Eri maissa oli toki yksitäisiä henkilöitä ja ryhmiä jotka tukivat häntä, mutta heillä ei ollut suurta poliittista merkitystä. Idän yksipuoluejärjestelmään pohjautuva suurvalta toki tuki häntä joissakin asioissa, mutta pidemmällä tähtäimellä sen tuen varaan ei voinut laskea. Liittolaisten puuttuminen ei kuitenkaan estänyt häntä viemästä asiaansa eteenpäin.

Koska hänen maansa turvallisuus oli sen omissa käsissä, sen tuli rakentaa kunnolliset asevoimat, jotka sotaa seuranneen rauhan jälkeen olivat rappeutuneet pahasti. Sotilaiden lukumäärä oli vähentynyt ja kalusto heikentynyt. Kun taloudellisesti paremmat ajat koittivat, huomattava osa kasvavasta varallisuudesta käytettiin asevoimien kehittämiseen eikä sopimusten annettu olla esteenä. Vaikka kansa eli edelleen köyhyydessä, se tervehti ilolla tätä kansallisen suuruuden palauttamista.

Kun hän oli vahvistunut tarpeeksi, hän oli valmis konkreettisimpiin tekoihin. Hän ryhtyi palauttamaan muualla asuvia, hänen äidinkieltään puhuvia saman lipun alle. Kaikki keinot olivat sallittuja. Maailmalle levitettiin valheellisia uutisia heihin kohdistuvasta sorrosta, minkä jälkeen suora puuttuminen asioihin oli muka hyväksyttävää. Jälleen hänen oma kansansa antoi tukensa ja huusi iskulauseita maansa suuruudesta ja oikeuksista. Muut maat tyytyivät jälleen etsimään sovitteluratkaisua.

Joku viisas on sanonut, että joka ei opi historiasta, joutuu elämään sen uudelleen. Oheinen tiivistelmä Adolf Hitlerin noususta valtaan osoittaa tuon varoituksen ajankohtaisuuden myös meidän aikanamme. Historiasta on todellakin syytä oppia, eikö totta?

Kirjoittaja on Helsingin ja Tampereen yliopistojen valtio-opin dosentti.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Englannin kielinen käännös on postattu: http://disciplescientist.wordpress.com/2014/03/31/iivonen-hitler-vs-putin/

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Cambridgen yliopiston nykyhistorian professori Christopher Clark todistaa 2012 julkaistussa tutkimuksessaan, ettei Maa aloittanut puolitoista vuosikymmentä aikaisemmin sotaa, vaan siihen syyllistyivät kaikki johtavat eurooppalaiset valtiot suurimpana syyllisenä Venäjä. Myös Maan häviö perustui petokseen, jolla USA saatiin sekaantumaan sotaan. Se siitä historian totuudesta.

Iivosen kirjoitus oli muulta osin varsin osuva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jatkona vielä, että tämä on niin hyvä kirjoitus, että pitäisi julkaista kaikissa Euroopan maissa, että ihmiset oikeasti havahtuisivat missä mennään. Kuka onkaan ensimmäinen Chamberlain: "Rauha meidän elinaikanamme"?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hänen maansa ajettiin kommunismiin lännen pankkiireiden toimesta. Rahaa paloi, mutta kansan orjuutus kannatti?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pakko laittaa selitys mitä tarkoitan, muuten väitteeni ei kestäisi päivänvaloa:

Kirjassaan Wall Street and the Bolshevik Revolution (1974) Anthony C. Suttonin esittelee todisteita siitä, että Venäjällä tapahtunut bolshevikkien vallankumous toteutettiin kansainvälisten kapitalistien antaman rahan turvin.

Suttonin teos perustuu pääasiassa Yhdysvaltain ulkoministeriön asiakirjoihin (mm. State Department Decimal File, section 861.000) sekä eri rahoittajaosapuolten keskinäisiin sähkeisiin. Näiden ohella hän on käyttänyt pohjana myös yleisiä historiateoksia sekä rahoitusosapuolten henkilökohtaisia muistelmia.

Wall Street and the Bolshevik Revolution (1974) on osa Suttonin kirjoittamaa trilogiaa, johon sisältyy myös teokset Wall Street and the rise of Hitler (1976) ja Wall Street and the FDR [Franklin Delano Roosevelt] (1976).

Suttonin teos on erittäin mielenkiintoinen, koska se antaa lukijalle kokonaan toisenlaisen näkökulman yhteen 1900-luvun merkittävimmästä tapahtumasta, tai pitäisikö sanoa, tapahtumasarjasta. Kirjassa moni perinteisellä tavalla ymmärretty asia kääntyy niin sanotusti päälaelleen, joka saa todellisuuden tuntumaan järjenvastaiselta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Tässä kommentissa ei tunneta historiaa eikä ymmärretä maailman politiikan voima suhteita. Saddamit ja muut listatut ovat olleet kärpässarjalaisia jos niitäkään verrattuna jutussa tarkoitettuihin veijareihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15:22
Puolankalaiselta pihalta anastettiin Majava, Buster ja Yamaha
15:00
Karhujen riemulla ei ole rajaa, kun ne pääsevät telmimään heinäpaalien kanssa – katso video Kuusamon Suurpetokeskuksesta
14:35
Mitä tapahtuu seuraavaksi brexit-rintamalla? Näin asiat voivat edetä
13:04
Kanadassa alkamassa juuri jännittävä äänestyspäivä: Justin Trudeau joutuu tiukoille parlamenttivaaleissa
13:00
Olli Rehn kirjoitti eurokriisin opetuksia viisi kesälomaansa Puulaveden rannalla: " Eurosta on tehtävä iskunkestävä ennen seuraavaa taantumaa"
13:00
Ouluun rakennettiin suurten kaupunkien pienimmät yksiöt – Oulu teki poikkeuksen myös uusien asuntojen asukkaiden ikärakenteessa
12:09
Stora Enso suunnittelee organisaatiomuutoksia Oulun tehtaan muuntamisen yhteydessä – Oulusta vähenee asiakaspalvelutehtäviä "merkittävällä tavalla"
247
Raksilan markettien tilalle rakennetaan asuintaloja – uusi kauppakeskus nousee pysäköintialueen paikalle
64
Eteläiset maakunnat himoitsevat Itä- ja Pohjois-Suomen EU-rahoja – Onko se moraalisestikaan kestävää, kysyy veteraanipoliitikko Seppo Kääriäinen
54
Oulussa on suurista kaupungeista maan alhaisin HPV-rokotekattavuus – myös alueen ympäristökuntien tilanne on huono
34
Stora Enso suunnittelee organisaatiomuutoksia Oulun tehtaan muuntamisen yhteydessä – Oulusta vähenee asiakaspalvelutehtäviä "merkittävällä tavalla"
31
Avohakkuukielto on liian ehdoton, väittää Metsäteollisuus – kansalaisaloite menossa eduskuntaan tiistaina
28
"Tämä ei ole vihreä aalto, vaan tsunami" – Vihreät nousi vaalivoittajaksi Sveitsissä
28
Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus myönsi yritystukia 2,7 miljoonaan euron edestä – katso jutusta tukea saaneet yritykset

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ei varoituksia.

Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen Kainuun ja Lapin maakunnissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Maataloustuet.

103 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Rikkaan ajatuksia

Tämä viestini on minun kontribuutioni vedonlyöntiin vastausten määrästä. Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.10.

Fingerpori

21.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image