Kolumnit

”His­to­rial­li­nen virhe” voi kostautua Euroopalle

Kolumnit 13.11.2019 16:00
Tuula Koponen

EU-johtajat myönsivät itsekin, että unioni teki ”historiallisen virheen” torpatessaan jäsenyysneuvottelujen aloittamisen Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

Kaksikko on ollut EU-putkessa jo vuodesta 2003, jolloin EU lupasi Thessalonikissa, että Länsi-Balkanin maiden paikka on EU:ssa. Nykyinen EU-komissio on ehdottanut Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelujen avaamista neljä kertaa.

Päätös neuvottelujen aloittamisesta olisi tehtävä yksimielisesti, eivätkä EU-maat siihen kyenneet lokakuussa 2019 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, vaikka myös Suomi EU:n puheenjohtajamaana teki asian eteen hartiavoimin töitä.

Täysin poikkiteloin asettui Ranska, joka Saksan valta-aseman heiketessä yrittää ottaa ohjakset käsiinsä EU:ssa. Ranskan virallinen peruste tyrmäykselle oli se, että EU:ta ja sen neuvotteluprosesseja on uudistettava ensin ennen kuin unioni voi laajeta. Hollanti ja Tanska olisivat hyväksyneet neuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa, mutta Albaniaa nekään eivät kelpuuttaneet.

Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-rukkaset olivat pettymys koko Balkanille. Ne tulkittiin niin, että EU:n laajeneminen on nyt jäissä, ja että hakijamaiden on mietittävä muita vaihtoehtoja lähitulevaisuutensa varalta. Vaihtoehdoista ei ole pulaa. Vaikka Venäjä, Kiina, Turkki ja muutamat arabimaat ovat taloudellisesti pieniä toimijoita Balkanilla EU:hun verrattuna, ne kasvattavat vaikutusvaltaansa investoimalla ja lainoittamalla esimerkiksi infrastruktuuri- ja energiahankkeita.

Vain muutama päivä Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen Serbia allekirjoitti vapaakauppasopimuksen Euraasian talousunionin (EAEU) kanssa. Venäjä kutsui yhteistyöhön myös Albanian ja Makedonian ja lupasi niille EAEU:ssa ”nopeammin ymmärrystä” kuin mitä EU on tarjonnut. EAEU on Venäjän johtama, entisistä neuvostotasavalloista koostuva poliittinen ja taloudellinen liitto.

EU oli useaan kertaan varoittanut Serbiaa, että sen on luovuttava vapaakauppasopimuksesta EAEU:n kanssa, jos se mielii EU:hun.

Länsi-Balkanin kuusikosta (WB6) Serbia ja Montenegro käyvät jäsenyysneuvotteluja EU:n kanssa, ja niille EU on lupaillut jäsenyyttä aikaisintaan 2025. Albanian ja Pohjois-Makedonian lisäksi Bosnia-Hertsegovina on jättänyt hakemuksensa. Myös Kosovo haluaisi EU:hun. Erityisen tyrmistynyt EU:n rukkasista oli Pohjois-Makedonia, joka on pääministeri Zoran Zaevin johdolla tehnyt isoja uudistuksia. Se on korjannut välejään naapureihinsa, parantanut vähemmistöjen asemaa ja jopa muuttanut nimensä saadakseen EU-oven auki.

Zoran Zaev edustaa sosialidemokraatteja (SDSM), ja hänen koalitiohallituksensa oli myynyt kivuliaan nimenvaihdoksen nimenomaan sillä, että se avaisi jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa. Lähes 30 vuotta kestänyt riitely Makedonian nimestä Kreikan kanssa oli estänyt maan länsi-integraation. Riita ratkesi kesällä 2018 EU:n ja Naton toivomalla tavalla. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (FYROM) muutti nimensä Pohjois-Makedoniaksi.

Zaeville ei jäänyt muita vaihtoehtoa kuin julistaa ennenaikaiset vaalit, jotka pidetään huhtikuussa 2020. Oppositiossa oleva populistinen ja kansallismielinen VRMO-DPMNE on uhannut romuttaa nimisopimuksen, jos se voittaa vaalit. VRMO-DPMNE pitää Makedonian uutta nimeä Skopjen ja Ateenan ”pakkopäätöksenä”.

VRMO-DPMNE hallitsi Makedoniaa 2006–2016 itsevaltaisin ja korruptoitunein ottein. Vaikka VRMO-DPMNE haluaa Makedonian EU:hun, sillä on läheiset suhteet Vladimir Putinin Venäjään. Nimikiistassa Venäjä asettui VRMO-DPMNE:n tueksi. Venäjä yritti estää sovun syntymisen Kreikassa. VRMO-DPMNE on myös pääministeri Viktor Orbánin johtaman Fideszin liittolainen. Entinen pääministeri Nikola Gruevski pakeni marraskuussa 2018 Unkariin, josta hän sai turvapaikan. Gruevski olisi joutunut telkien taakse Makedo­niassa saatuaan kahden vuoden tuomion korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä.

Länsi-Balkanin kuusikosta vain Albania säästyi Jugoslavian hajoamissodilta (1991-1995). Kosovon irtautumista Serbiasta edelsi katkera aseellinen välienselvittely (1996-1999), joka päättyi vasta Naton pommi-iskuihin. Myös nykyinen Pohjois-Makedonia kävi sisällissodan partaalla vuonna 2001.

Arvet paranevat hitaasti, ja pinnan alla kytee yhä. Albania ja Kosovo puuhaavat melko avoimesti Balkanin albaanialueiden yhdistämistä, suur-Albaniaa. Serbitasavalta haluaisi irrottautua Bosnia-Hertsegovinasta. Serbian ja Kosovon lähentymisneuvottelut ovat pahasti jumissa. Jos toiveet EU-jäsenyydestä karkaavat Balkanilla, myös edellytykset sovulle ja pysyvälle rauhalle heikkenevät. ”Historiallinen virhe” voi kostautua EU:lle, joka perustettiin nimenomaan siksi, että sota Euroopassa kävisi mahdottomaksi.

Tuula Koponen on vapaa toimittaja, joka asuu osan vuodesta Unkarissa ja seuraa keskisen Itä-Euroopan ja Balkanin tapahtumia.

MAINOS

Kommentoi

Suurin osa Kosovon väestöstä on albaaneja, myös Pohjois-Makedoniassa on ainakin pohjoisosassa paljon albaaneja. Jos albaanienemmistöiset alueet liitettäisiin Albaniaan sen pinta-ala kasvaisi noin kaksinkertaiseksi. Vastaavanlaisia Suur-Unkari karttoja oli ihan tavallisen turistinkin nähtävillä jo 90-luvulla. Lähes joka puolella Balkania turisti voi maksaa kaiken euroilla, Albaniaan kannattaa varata pieniä seteleitä. Kolikotkin kelpaavat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisi olla jonkunlainen kokelasjäsenyys, joka olisi portti täysjäsenyyteen, mutta edellyttäisi todellisia toimia ennen kaikkea korruption vastustamiseksi.

Ennen uusia jäsenmaita EU:n pitäisi kuitenkin pystyä uudistamaan päätöksentekomenettelynsä, jotta se pystyisi ylipäätänsä mistään päättämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minulle ei ihan aukea että miten noiden maiden EU-jäsenyys luo lisää rauhaa ja vakautta alueille. Tulee paremminkin mieleen EU:n taholta pyrkimys sitoa taloudellisesti maat eurooppaan. Todennäköisesti myös ko maat tulisivat olemaan EU:n nettosaajia kuten muutkin entiset itäblokin maat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun ajattelee Pohjois-Makedoniaa ja mahdollisuutta, että VRMO-DPMNE on siellä jonakin päivänä taas vallassa - täysin EU:n ratkaisuista riippumatta - ei ole ihme, että Ranska on epäileväinen. Jos Pohjois- Makedonia hyväksyttäisiin EU:hun jonakin päivänä, silloin Viktor Orban tai hänen seuraajansa hyvinkin saisi liittolaisen EU:hun. Ilmeisesti Ranska katsoo, ettei EU tarvitse lisää häirikköjäseniä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU:n historiallinen virhe oli ottaa yhtään Balkanin maata jäseneksi. Nyt rikollisia vyöryy sieltä Suomeenkin keikoille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11.12.
Oulussa perjantaina esiintyvä Take 6 hitsaa yhteen gospelmusiikkia ja pophittejä – "Olemme vanhan koulukunnan a cappella -yhtye"
11.12.
Kaksi miestä mur­tau­tui lii­ke­ti­loi­hin ja va­ras­toon Ko­la­ris­sa – aje­li­vat va­ras­te­tuil­la moot­to­ri­kel­kal­la ja mön­ki­jäl­lä läpi yön, kunnes poliisi sai miehet kiinni
11.12.
Kärpät palasi voittojen tielle junioripainotteisella joukkueella – Päävalmentaja Manneria sijaistava Lauri Mikkola: ”Tämä oli iso taisteluvoitto”
11.12.
Ikimuistoinen ilta – Kärppien tähtien tuuraajaksi hälytetty Olli Vanttaja, 20, nautti kauan odottamastaan liigadebyytistä jokaisella solullaan Tilaajille
11.12.
Korjaamohallissa tulipalo Torniossa, vahingot jäivät lieviksi
11.12.
Oulujoella käyty koulua 90 vuotta – juhlaa vietettiin keskiviikkona
11.12.
Oulujoen koulua on kehitetty perinteitä kunnioittaen – se perustettiin Oulujoen kuntaan 1939
130
Katri Kulmuni: Keskusta ei hyväksy kaikkien al-Holin suomalaisten kotiuttamista – Paine ulkoministeri Haaviston ympärillä kasvaa
103
Ulkoministeri Pekka Haavisto: Minulla ei ole tietoa operaatiosta, jolla suomalaisia tuotaisiin al-Holin leiriltä Suomeen
73
Kärpät ja kuusi muuta seuraa solmivat jättimäisen yhteistyön: Koskettaa yli 2500 pelaajaa – "Suurin jääkiekon seurayhteistyö koko Suomessa"
66
Suurin osa al-Holin suomalaisista lapsista on alle kouluikäisiä – joukossa on myös orpoja
63
Halla-ahon tietojen mukaan al-Holin leiriltä suunniteltu tilauslento Suomeen – Pääministeri Marin: uuden hallituksen linja ei poikkea aiemmasta
56
Hallitus istunut vajaan vuorokauden - oppositiosta sataa jo rankkaa arvostelua
46
Sanna Marinin hallitus sulki ensitöikseen ministereiltä pyöröoven – puolen vuoden karenssi, jos siirtyy "eturistiriidan" synnyttäviin tehtäviin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi maan itäosassa, Kainuun maakunnassa, Lapin itäosassa sekä Koillismaalla Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kerrostalo

Matti ja Teppo laulaa - se on mahtavaa- jne Ok-talo ,167 neliötä yksin. Oikein naurattaa ko ajattelee pikkukopperoasukke... Lue lisää...
on missä mällätä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

11.12.

Fingerpori

11.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image