Kolumnit

Hal­li­tus­ma­te­ma­tii­kan vaativa approbatur – kyse ei ole kansan tahdon si­vuut­ta­mi­ses­ta

Hallitusneuvotteluihin osallistuvat SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.
Kolumnit 18.5.2019 9:48
Jenni Karimäki

Ennennäkemättömän eduskuntavaalituloksen jälkeen odottamattomat käänteet hallituksenmuodostamisessa ovat saaneet monet ymmälleen. Kun kansa oli puhunut, äänestäjät, poliitikot ja asiantuntijat miettivät, mitä kansa itse asiassa oli halunnut sanoa. Arvoulottuvuuden vastinparit pärjäsivät eivätkä vastuun vuodet juuri rankaisseet toista päähallituspuoluetta vaan toivat jopa yhden paikan lisää. Ainoa vähänkään selkeältä vaikuttanut päätelmä vaalituloksesta oli keskustan vaalitappio ja todennäköinen oppositiokomennus.

Säätytalolla parhaillaan käytävien hallitusneuvotteluiden kokoonpano noudattaa vaalitulosta sen suhteen, että koolla on suurin osa vaalien voittajista, mutta politiikkaa seuraavan yleisön hämmästykseksi myös vaalien suurin häviäjä.

Keskustan päätöstä lähteä mukaan hallitusneuvotteluihin ja niiden lopputuloksesta riippuen myös hallitukseen on tulkittu demokratian halveksuntana tai kriisinä. Puolue, jonka johdolla tehtyyn politiikkaan vaaleissa vaadittiin muutosta, on nyt menossa hallitukseen tekemään tätä muutosta. Tämä nostattaa väistämättä kulmakarvoja.

Kyse ei kuitenkaan ole epädemokraattisuudesta tai kansan tahdon sivuuttamisesta. Eduskuntavaaleissa ei äänestetä hallituksen kokoonpanosta kuin korkeintaan epäsuorasti. Eduskuntavaaleissa äänestetään siitä, millaiset voimasuhteet eri eduskuntaryhmien välillä seuraaviin vaaleihin asti vallitsevat.

Edes se, että hallitus olisi muodostettu uudestaan edellisen hallituksen viitoittamalle pohjalle, ei olisi demokratian vastaista. Hallituksenmuodostajan ja hallituspohjan päättää eduskunta, joten mikä tahansa ratkaisu eduskunnassa edustettujen ryhmien kesken on mahdollinen.

Monet mahdollisista koalitioista eivät kuitenkaan ole todennäköisiä. Esimerkiksi perussuomalaisten hallitustaipaleen tielle nousi esteitä jo vaalien alla käydyissä tenteissä ja väittelyissä eikä kokoomuksen ja vasemmistoliiton sovittaminen saman hallituspöydän ympärille tuntunut oletettavalta.

Vaikka hallitusneuvottelujen kokoonpano on yllättävä, epädemokraattisuuden puolelle tilanne lipsahtaisi vasta silloin, jos jokin puolue saisi huomattavasti kokoaan suuremman mandaatin hallituksen sisällä. Mutta tästä ei liene pelkoa. Hallituskoalition osapuolet pitänevät huolen siitä, että kukin saa ansionsa mukaan.

Se, että vaaleissa hävinnyt puolue ottaa osaa hallitukseen, ei ole tavatonta. Yleensä tappiot ovat kuitenkin olleet maltillisia, muutaman paikan menetyksiä. Harvinaisempaa, muttei ennennäkemätöntä, on se, että vaaleissa merkittävän tappion kärsinyt puolue on mukana myös seuraavassa hallituksessa.

Vuonna 1999 SDP menetti 12 edustajaa, mutta säilytti silti asemansa suurimpana puolueena ja pääministeripuolueena, ja vuoden 1991 vaalien jälkeen 13 paikkaa menettänyt kokoomus siirtyi joustavasti pääministeripuolueesta keskustajohtoisen Ahon hallituksen kakkospuolueeksi.

Historian valossa keskustan peliliike Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa ei siis ole täysin poikkeuksellinen, joskin harvemmin tavattu. Etenkin, jos tarkastelee keskustan omaa historiaa viimeisten vuosikymmenten ajalta, näyttäytyy nyt valittu tie yllättävänä.

1980-luvulta lähtien keskusta on ollut hallituksessa joko pääministeripuolueena tai ei ollenkaan. Mikäli Antti Rinteen tavoittelema punavihermultahallitus näkee päivänvalon, nähdään ennennäkemättömän vaalituloksen jatkoksi myös viimevuosikymmenten perinteitä rikkova hallitusratkaisu.

Vaalitappion kärsinyt puolue ottaa aina tietoisen riskin lähtiessään hallitukseen, sillä tunnetusti kansa ei kohtele valtaapitäviä silkkihansikkain.

Keskustalle tuomio tehdystä ratkaisusta tulee seuraavissa vaaleissa, ja se, jos mikä, on demokratiaa. Siihen asti puolueella on kuitenkin takanaan 31 kansanedustajaa ja yli 400 000 kansalaisen luottamus.

Keskustan ratkaisu lähteä hallitusneuvotteluihin onkin oppikirjaesimerkki suomalaisen puoluejärjestelmän joustavuudesta. Blokkirajoja ei juuri tunneta, vaan suomalaisella pragmaattisuudella ja joustavuudella lähes kaikki on mahdollista. Viime vuosikymmeninä onkin nähty oikeastaan kaikki väriyhdistelmät, mitä puoluekentästä on hallituskoalition pohjaksi saatavissa.

Tällaista joustavuutta voi olla vaikeaa ymmärtää. Se kuitenkin osoittaa suomalaisten puolueiden, politiikkojen ja äänestäjien arvostavan yhteistyötä ja yhteistyömahdollisuuksia tiukkojen blokkirajojen rakentamisen sijaan.

Toisaalta hallitusmatematiikka edellyttää äänestäjiltä suurta perehtyneisyyttä, jotta vaalituloksen seuraukset käyvät ymmärrettäviksi. On ymmärrettävä se, että puolueiden väliset yhteistyösuhteet ovat vaalituloksen jälkeen sovittavissa riippumatta siitä, miten kiivasta keskustelua on käyty ennen vaaleja.

Kirjoittaja Jenni Karimäki on yliopistonlehtori ja erikoistutkija Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistossa.

”Blokkirajoja ei juuri tunneta, vaan suomalaisella pragmaattisuudella ja joustavuudella lähes kaikki on mahdollista.”

MAINOS

Kommentoi

Maailma ja sen mukana suomalaisetkin ovat muuttuneet. Enää ei olekaan etulyöntiasema olla oppositiossa kannatuksen kasvattamiseksi. Osalle puolueita ja keskusta kuuluu niihin, onkin nykyään tärkeää olla nimenomaan hallituksessa. Hallituksessa vaikutetaan eniten ja tämän tietävät äänestäjätkin, vaikkakin aina on tila myös noin parinkymmenen prosentin ainaisille ja kaikessa oppositiossa oleville. Heistä ei kuitenkaan mikään puolue voi kahmaista riittävää osoitetta korvaamaan hallituksessa olon hyödyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän tämä muodollisesti on demokratian piirteet täyttävä. Perusongelma on se, että vastakkain olevat ryhmät korostavat äärilaitoja oireiden perusteella eivätkä syiden perusteella. Yhdessä voittaneet ei-persut tyytyvät korostamaan persujen joukossa olevaa rasismia ja äärioieistolaisuutta samalla kun he työntävät äänestäjiä kasvamassa määrin persujen taakse.

Oireiden syy on ei-persujen harjoittama ihmisoikeuksien kierrätys ja kaupalliseksi tekeminen. (Esim. lisäraiskauksien sietämisellä perustellaan uhrien ihmisoikeuden loukkaamista ja sen korvikkeeksi jaetaan oikeudessa rahaa.)

Persuilla on lähtökohtana ajatus ihmisoikeuksien luovuttamattomuus ja jakamattomuus, mikä edellyttää maahanmuuttopolitiikan järkevöittämistä ja erityisesti järkevämpää yleisten ihmisoikeuksien globaalisen levittämisen tapaa. Ihmisoikeuksien kierrätysmetodillahan pahuus vain lisääntyy.

Tuleva hallitus toimii kyllä demokratian periaatteella, mutta ei ihmisoikeuksien luovuttamattomuuteen ja jakamattomuuteen nojautuen, vaikka demokratiaa pitäisi toteuttaa näillä ehdoilla. Tämä on todellinen syy, miksi persut eivät mahdu hallitukseen, mutta syyn halutaan näyttävän rasismilta ja äärioikeistolaisuudelta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Unohdit Venäjän liehittelyn ja ymmärtämisen perussuomalaisten erityispiirteenä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskusta on sen viimeisen hetken äärellä. Jos nyt antavat liikaa periksi ja esim. Kiristävät pien yrittäjien tai normi duunareitten verotusta , niin puoluetta ei enää ole seuraavissa vaaleissa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No, mutta persut, ajatelkaapas nyt, jos te olisitte päässeet hallitukseen, millaista jälkeä teki edellit persut hallituksessa, ja jos Hakkarainen olisi vaikka sivistysvaliokunnassa tai vaikka kulttuuriministeri, mitäpä luulisitte, tulisiko mitään? Parempi teidän on olla orpopojan kanssa oppositiossa, vähemmän vahinkoa Suomelle!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä selittäjä on tyyppi esimerkki selittäjästä joka tarpeen vaatiessa ainakin yrittää selittää vaikka mustan valkoiseksi .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turhaa mystifiointia. Asia olisi voinut tiivistää yhteen riviin: "eduskunta valitaan vaaleilla ja hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamusta, eli käytännössä sen takana pitää olla yli puolet kansanedustajista". Näin demokratia toimii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin erimieltä kirjoittajan kanssa. Tuo jos mikä on epädemokratiaa , jättää yli puolimiljoona ihmistä suoraan kakkos kastiin. Vain ennakkoasenteen takia. Väärin. Kirjoittaja on mielestään tavallinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi että minkälaista sanoilla leikkimistä. Kirjoituksessa oikein perustellen selostettiin, että tässä ei ole kyse "epädemokratiasta". No hyvä on, mutta kelpaisiko "epäsuorademokratia"? Me Suomalaiset emme ole aitoa demokratiaa saaneet maistaa koskaan valtiotasolla. Taloyhtiön kokouksessa tai metsästysseuran kokoontumisessa aito demokratia toteutuu eli jokainen saa äänestää asiasta joka häntä koskee ja kirjaimellisesti enemmistö voittaa ja sillä mennään. Tämä Suomen malli ei ole mitään demokratiaa, että äänestetään kerran neljässä vuodessa ja sitten poliitikot siellä keskenään vekslaavat ja venkuloivat.

Tuo näyttää ja tuntuu kansan tahdon halveksunnalta. Ne ovat nämä poliittiset puolueet jotka ovat demokratian irvikuva. Suomen systeemissä kansa ei voi äänestää omaa suosikkiaan pääministeriksi, että poliittinen eliitti on päättänyt keskenään, että pääministerin salkku annetaan suurimman puolueen puheenjohtajalle ja puolueen puheenjohtajasta päättää puolestaan puoluekokous joka on epädemokraattinen elin. Me kansa emme ole sellaista "puoluekokousta" koskaan äänestäneet.

Tämä on naurettava systeemi eikä mikään demokratia. Nimittäin jos meillä todellakin olisi demokratia, niin täällä olisi kansan hyvä olla. Aidossa demokratiassa ei nimittäin eliitti ja megakorporaatiot luettele kansalle sääntöjä, vaan se on toisin päin. Nythän me kansa emme voi näille elitisteille yhtään mitään ja sama öykkäröinti vain jatkuu. Lisää veroja ja kyllä kansa maksaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

17.7.
Leo-Pekka Tähti laittoi ärhäkkään viestin maailmalle Lapinlahden GP-kisoissa – Satasen kärkiajassa 13,83 riittää vastustajille miettimistä
17.7.
Koira juuttui traktorin jättämään uraan Muoniossa – pelastuslaitos sai eläimen irrotettua
17.7.
Ohijuoksutusta padolla
17.7.
Viileä kesä on heikentänyt hunajasatoa, mutta Oulun kasvitieteellisessä puutarhassa mehiläisiä voi nähdä työn touhussa
17.7.
Liikenne pysäytetään jälleen ajoittain Pohjantiellä Lintulan liittymän kohdalla, haittaa Kemiin päin ajaessa
17.7.
Pika-aituri Annimari Korte kohensi ennätystään ja hinasi Reetta Hurskeen alle MM-rajan yleisurheilun Lapinlahden GP-kisoissa
17.7.
Vihiluodon luontopolun grillillä Kempeleessä ilkivaltaa, roskis täytettiin puilla ja sytytettiin tuleen – katso video

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton vastustus hiipuu

153 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Vihaan juttutupaa, tai sitten en

Miksi vihata köyhyyttä tai typeryyttä. Yksilöhän itse voi vaikuttaa niihin. Suurin osa on kaltaisiasi "tenevia" ja vaan ... Lue lisää...
Ööh...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image