Kolumnit

Globaalit megatrendit maaseudun mahdollisuus

Kolumnit 22.5.2018 20:00 | Päivitetty 23.5.2018 8:36
Tytti Määttä

Maaseudun näivettyminen väistämättömänä kehityskulkuna esitetään faktana. Globaalina ilmiönä kaupungistuminen on kuitenkin mahdollisuus myös maaseudulle, sillä sen on todettu nostavan esimerkiksi puhtaan ruuan kysyntää ja hintaa.

Digitalisaatio on luonut ja luo maaseudusta saavutettavan. Maaseutu voi toimia innovoinnin alustana, joka tapahtuu luontoympäristöissä mökeillä, nuotiolla, veneilemässä tai retkillä. Luovuus ja innovaatiot syntyvät aina ihmisten henkisestä kohtaamisesta. Ihmisten fyysisellä sijainnilla ei ole nykyään enää mitään merkitystä.

Monipaikkaisuus on nykyään trendi. Yritykset toimivat verkottuneesti ja monipaikkaisesti hakien osaamista ja tuotantoa eri maista. Myös ihmiset toimivat monipaikkaisesti. He hyödyntävät yhä enemmän niin verkossa tapahtuvaa keskustelua kuin arkipäiväisiä kohtaamisia.

Monipaikkaisuus näkyy myös vahvasti vapaa-ajan asumisessa. Vietämme yhä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnolla; keskimäärin 80 päivää vuodesta. Ihmisvirrat, jotka kulkevat yksittäisten paikkojen läpi, määrittyvät nykyään turismin, tapahtumien ja vapaa-ajan asumisen mukaan. Ei niinkään työn tai asuinpaikan kautta.

Asiantuntijatyön tekeminen on kokenut valtavan murroksen viimeisen viiden vuoden aikana.

Työaikalaki ja käytänteet eivät kuitenkaan ole täysin seuranneet mukana. Asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän muualla kuin toimistoissa. Se ei ole millään tasolla paikkaan sidottua.

On selvää, että tämä väistämätön kehityskulku haastaa perinteisen ajattelun paikasta ja ihmisen sitoutumisesta yhteen paikkaan elämänsä aikana. Monipaikkaisuus, sijaintiin sitomaton yritystoiminta sekä virtuaalisuus ovat yhtälailla mahdollisuus kuin haaste niin kaupungeille kuin maaseudullekin.

Verkkokaupan kehittyminen on tästä hyvä esimerkki; se kohtelee yhtä rajusti niin kaupunkien kauppakeskuksia kuin maaseudun erikoisliikkeitäkin. Toisaalta se voi luoda mahdollisuuksia maaseudulle edullisten toimitilojen muodossa. Tuotanto ja varastot voivat sijaita oikeastaan millä tahansa alueella, jonka logistiset yhteydet toimivat.

Aluekehittämisessä tulee tunnistaa monipaikkaisuuden, paikkariippumattomuuden ja virtuaalisuuden mahdollisuudet. Samalla on tunnustettava, että vaikka kaupungistuminen on globaali megatrendi, antaa se paljon mahdollisuuksia erityisesti Suomen tyyppisten valtioiden harvaan asuttujen alueiden kehittämiselle.

Miten käy työlle, kun robotit tulevat? Vuoden 2015 väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee 75 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, vaikkakin robotisaatio osin korvaa käsipareja. Samaan aikaan Norja ja Ruotsi houkuttelevat osaajiamme Pohjois-Suomesta töihin. Miten pystymme vastaamaan aluekehittämisen välinein tähän kilpailuun? Meillä on oltava halua vastata siihen, sille muuten valtiontaloutemme näivettyy.

Elämyksellisyys sekä kasvava tarve hoitoon ja hoivaan vaatii ennen kaikkea palveluita. Lyhyellä aikajänteellä kaikkea ihmisten tekemää työtä ei voida korvata teknologialla. Lähi- ja sairaanhoitajien tarve on ilmeinen. Palvelualojen ammattilaisten saaminen kausityövoimaksi matkailukeskuksiin on jo nyt ongelma. Osaajien saatavuus on vientiteollisuuden kasvun suurin este ja vientiteollisuus kasvaa sekä kehittyy myös maaseudulla.

Aluekehityksen välinein on vaikea poistaa ongelmaa, että Suomen sisäinen muuttoliike on aina nollasummapeliä: kun toinen voittaa, toinen häviää. Häviäjä ei aina tässä saa olla maaseutu. Kansainväliset vuokratyöntekijät ovat jo nyt maaseudun yritysten voimavara. Globaali työn perässä muuttaminen on maaseudun mahdollisuus, sillä maaseudulla on tarjota edullista asumista sekä laadukkaita palveluita.

Turvalliset elämykset ja onnistumisen tunteiden tuottaminen on tärkeä osa kansainvälisen turismin kasvua. Elämyksellisyys on luonut ja luo toimintoja niin kaupunkeihin kuin maaseudulle. Elämyksellisen luontokokemuksen synnyttäminen antaa maaseudulla sekä myös täysin erämaisilla alueilla mahdollisuuden kehittää aivan uudenlaisia tuotteita.

Hiljaisuus voi olla nouseva trendi, ja hiljaisuus on tuotteistettavissa matkailutuotteeksi juuri harvaan asutulla maaseudulla.

Suomalainen harvaan asuttu maaseutu ei suinkaan kilpaile investoinneista, turisteista tai maailmanmarkkinoista maamme kaupunkien kanssa. Se kilpailee globaaleilla markkinoilla omia erityispiirteitä hyödyntäen.

Maailman pikkukaupungeilla ja maaseutualueilla on mahdollisuus älykkääseen vaurastumiseen. Meillä elintason nousu ei tarvitse sinällään kaupunkikehitystä.

Maaseutupolitiikka ei ole siis väistämättömän supistumisen kehityskulun lieventämistä, vaan se on aktiivisten, verkottuvien ihmisten ja yritysten ideoiden poikkisektoraalista tukemista ja nostamista.

Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

Painavaa asiaa näin Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen varapj:n näkökulmasta. Tuore YLE:n postinumeropuntari osoitti Pirkanmaan Kuhmoisissakin muutamien ns. sivukylien elinvoiman kasvaneen 2013-2015. Uusi käsite monipaikkaisuus, jonka otan käyttöön välittömästi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

38
Kellojen siirtelyn loppuminen vaatii vielä monta päätöstä – Suomessa ratkaisu kesä- tai talviajasta on vastavalitulla eduskunnalla
34
Yrittäjien Mikael Pentikäinen on huolissaan tulevista verolinjauksista: "Vaalikampanjoinnissa monien puolueiden kädet olivat syvällä yrittäjien taskuissa"
26
Miten Oulun Kaupunginojaa pitäisi kehittää? – kaupunkilaisilta kysytään toiveita ja historiatietoa
22
Kirkkovaltuusto hyväksyi suunnitelmat Ylivieskan uudesta kirkosta – Kirkkohallituksen yliarkkitehdilta kehut hyvästä työstä ja kohtuullisuudesta
10
Kerro meille: Millaisia muistoja sinulla on Iin Rysäklubista?
9
Kärpät kaatui Hämeenlinnassa sysimustaan minuuttiin toisessa erässä – Manner HPK:n salamamaaleista: ”Ei siinä mielestäni mitään isompia virheitä tapahtunut”
7
Lämpötila kipusi kevään ennätyslukemaan tänään Haapavedellä – Matalin maksimilämpötila mitattiin Hailuodossa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus päättyy tänään klo 12 Ahvenanmaan maakunnassa. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa. Ruohikkopalojen vaara on suuri Ahvenanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kommunismi on luonnollinen tapa toimia

218 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi eläkekatto on Suomessa tientynlainen tabu?

Ilkeää on, tuo kateus nimittäin. Alle promille, siis tuhannesosa eläkeläisistä, saa yli kymppitonnin eläkettä (Iltalehti... Lue lisää...
Taloudesta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

24.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image