Kolumnit

Friedmann, mediatiede ja aistien historia

Kolumnit 15.6.2007 0:00
Mauri Ylä-Kotola
Hermann Friedmann (1873--1957) on nykyisin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin lähes unohdettu filosofi, mutta hänen teoreettinen järjestelmänsä morfologinen idealismi on ajankohtainen väline nykyaikaisten aistiympäristöjen tarkasteluun.

Friedmann kehitti morfologisen evoluutioteorian, aistipsykologian, modernin fysiikan ja pythagoralaisen musiikkitieteen pohjalta oman muototieteensä. Muototiede ylitti metodologisesti luonnon- ja kulttuuritieteen kahtiajaon. Friedmannin perusajatus oli, että kaikki tieto perustuu aistihavaintoon, mutta havainto itsessään ei ole välitöntä.

Friedmann korostaa, että eri kulttuureissa ja historiallisissa konteksteissa hallitsevat eri aistit ja näihin perustuvat erilaisten aistilogiikkojen mukaan jäsentyneet tiedon muodot. Ihmisen tieto maailmasta rakentuu aistilogiikoiden kautta. Täten myös erilaisten tieteellisten ajattelutapojen luonne määrittyy sen mukaan, mikä aisti korostuu ja mikä on havainnon logiikka.

Mediatieteellä tarkoitetaan humanistis-kulttuurista, viestintää ja ilmaisua tutkivaa oppiainetta, jota Saksassa kutsutaan nimellä Medienwissenschaft. Mediatieteen perusajatuksen mukaan mediat eivät ole vain teknisiä välineitä ulkopuolellamme vaan ne muovaavat jatkuvasti ajattelumme ja havaintomme muotoja. Vuorovaikutus kulttuuriympäristön, esittämisen tapojen ja havainnon muotojen välillä on mediatieteen perusajatus.

Friedmannin morfologisen idealismin peruskysymys aistimaailman ja havainnonmuotojen kulttuurisesti ja biologisesti muuttuvasta järjestelmästä on yleisteoria, johon oman aikamme mediakulttuurisen tilanteen voi sijoittaa. Se muistuttaa Marshall McLuhanin ajatuksia siitä, että väline muovaa havaintoa ja ajattelua, mutta on teoriana moniulotteisempi ja syvällisempi.

Friedmannin mukaan kulttuurinen tilanne määrittää sen, mikä aisti korostuu. Näin syntyy aistikulttuuri ja sille ominaiset aistimisen ja esittämisen tavat. Nämä tavat määräävät, miten jokin kohde havaitaan ja tavat, joilla kohde esitetään esimerkiksi kuvana.

Mediatieteen puolella on jo pitkään haluttu rakentaa historiallista näkökulmaa nykymedian taustalle. Puhutaan traditionaalisesta mediasta, jonka piiriin on laskettu muun muassa kirkko ja tori. Siegfried Zielinskin mukaan esimerkiksi nykyinen elokuva tulee jäämään vain välinäytökseksi audiovisioiden historiassa. Friedmannin ajatukset aisti- ja käsitejärjestelmien historiasta antiikista 1900-luvulle antavat tälle keskustelulle taustan.

Ympäristöhistoria on yksi viime aikojen keskustelussa korostunut näkökulma menneisyyteen. Aistiympäristöjen historia on ympäristöhistorian erityisosa. Venäjällä professori Davidov on lähestynyt ekologiaa siitä näkökulmasta, miten tietyissä osissa Siperiaa kirkonkellojen soitto luo auditiivis-spirituaalisen ympäristön. Aistivaikutelmat eivät ole koskaan yksittäisiä vaan liittyvät aina laajempaan aistiympäristöön. Nykyisille aistiympäristöille voi pitää tyypillisenä sitä, että niissä on yhä enemmän digitaalisella mediateknologialla tuotettuja elementtejä. Voidaan puhua elokuvan ja television värittämästä simulaatiokulttuurista tai kaikkialle levittäytyvän tietotekniikan mahdollistamasta digitaalisesta dataympäristöstä

Jo antiikin Platonin esittämä kahtiajako sieluun ja ruumiiseen vaikuttaa keskeisesti aistimellisuuden luonteeseen. Modernissa keskustelussa aistit on esitetty enemmän biologisena kuin kulttuurisena alueena. Aistimuksen ja aistien tutkimus vakiintui 1800-luvulla osaksi kovaa luonnontiedettä, aistifysiologiaa ja -psykologiaa.

Hannu Salmi on suomalaisessa kulttuurihistorian metodikeskustelussa tarkastellut mielenkiintoisesti aistihistoriaa. Salmen mukaan samaan tapaan kuin sukupuolisuuden tutkimuksessa on tehty käsitteellinen ero biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen voitaisiin ehkä puhua biologisista ja kulttuurisista aisteista.

Voidaan ajatella, että eri kulttuureissa vallitsee erilainen tapa jakaa, nimittää, käsitellä, kuvata, luokitella ja arvottaa aistihavaintoja ja niihin liittyviä kokemuksia ja tunteita.

Tämän lisäksi myös aistimuksen itsensä rakentuminen on kulttuurisesti määräytynyttä. Aistimus on yhtä aikaa fysiologinen ja kulttuurinen konstruktio, joka on syntynyt evoluution ja kulttuurievoluution ja aistijan elämänkulun tuloksena. Friedmannin filosofiassa tarkastellaan evoluutiosta ja aistifysiologiasta käsin aistimuksen kytkeytymistä tieteen, uskonnon, kielen ja taiteen historiaan, aistimushierarkioiden ja havainnon käsitteellistämisen muuntumista.

Hermann Friedmannilla on mielenkiintoinen yhteys Suomen kulttuurihistoriaan, koska hän asui Suomessa varsin pitkään, 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä 1930-luvulle asti. Friedmannin paluu suomalaiseen ja kansainväliseen tieteeseen saattaa tapahtua sen kautta, että hänen teorioidensa merkitys tulee uudelleen korostumaan virtuaalitodellisuusteknologioiden tutkimuksessa.

Kirjoittaja on mediatieteen professori ja Lapin yliopiston rehtori.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

18:45
Ministeri Mykkänen lupasi: Vaarallisten henkilöiden säilöönottoperusteita tarkennetaan Oulun tapausten takia
17:42
Mäkäräinen sijoittui 21:nneksi pikakilpailussa, ammunta vei jälleen menestystoiveet
17:27
Pyhäjärven kaivoksella kuvataan tv-sarjaa 700:n metrin syvyydessä – Tuottaja: "Tästä tulee erilainen kuin aiemmin nähdyistä pohjoismaisista sarjoista"
17:06
Orpo oikoo poliisikyselyä: Kokoomuksen ansiosta poliiseja koulutetaan maksimimäärä – "Haluan lisää poliiseja Suomeen"
16:39
Maastohiihto–jääkiekko 20–0 – Vuoden urheilijaksi on valittu vuosina 1947–2017 kuudentoista eri lajin urheilijoita
16:36
Jääkiekon World Cupia ei pelata ensi vuonna
16:32
Suomessa paljastumassa useita uusia kartelleja – yritysten rangaistuksia halutaan koventaa
98
Pyhäntäläisyritys esittelee liikkuvaa ja talviasuttavaa mökkivaunua Helsingissä – rakennuslupa tarvitaan, jos mökki jätetään paikoilleen
82
Suolattujen teiden määrä kasvaa pohjoisessa – "Vuodenvaihteessa teille tuli aika paljon hoitoluokkakorotuksia"
59
Kokoomus vahvisti neljä uutta ehdokasta Oulun vaalipiirissä – katso lopullinen ehdokaslista
52
Fazerin Oulun leipomon työntekijöillä öinen ulosmarssi vastalauseena leipomon sulkemisaikeille – "Fazerilla ei rahasta ole pulaa"
36
Arina vaihtaa Otto-automaatteja Nosto-automaatteihin, Pohjois-Suomeen tulee viisi uutta rahannostopaikkaa
29
Kittilän kultakaivos täytti 10 vuotta, mutta tunnelma ei ole katossa – "Nykyinen keskustelu huonontaa Suomen kilpailua investointirahasta"
28
Talvikunnossapito paranee 1500 kilometrillä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – katso kartalta, missä tilanne muuttuu

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

172 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pidätkö aletarratuotteita ostavia köyhänä?

Hölmöintähän tässä kauppojen ruokahinnottelussa on se, ettei hintaa lähdetä alentamaan heti tavaran tultua kauppaan, jol... Lue lisää...
meniskö järkeen

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image