Kolumnit

Euroopan tu­le­vai­suus­kon­fe­rens­si etsii tehtävää

Kolumnit 31.1.2020 20:00
Kristi Raik

Joulukuussa 2001, kun EU-maiden johtajat perustivat Euroopan tulevaisuutta pohtivan konventin, olin idealistinen väitöskirjantekijä, joka arvosteli unionia teknokraattiseksi ja komissiota epädemokraattiseksi. Väitöskirjani tarkasteli kriittisesti EU:n vaikutusta demokratian kehitykseen itäisissä hakijamaissa. Unioni oli hakijamaiden kansalaisille etäinen, ja niiden parlamentit toimivat kumileimasimena hyväksyen pikavauhtia EU-lainsäädäntöä. Konventti näyttäytyi kunnianhimoisena yrityksenä vahvistaa eurooppalaista demokratiaa.

KUVA: Marek Sabogal

Tänä vuonna EU:ssa on päätetty käynnistää Euroopan tulevaisuuskonferenssi, joka muistuttaa etäisesti konventtia. Nytkin keskustelujen keskeinen tavoite on tuoda unionia lähemmäksi kansalaisia ja vahvistaa demokratiaa, kuten Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhteen ääneen korostaneet.

Moni asia on kuitenkin toisin. Konventti valmisteli aikanaan EU:lle uuden perustuslaillisen sopimuksen, joka johti lopulta vuonna 2009 voimaan astuneeseen Lissabonin sopimukseen. Tällä kertaa tulevaisuuskonferenssin tavoitteissa on selvästi vähemmän kunnianhimoa. Ajatus perussopimuksen remontista on ollut esillä, mutta saa vain vähän kannatusta.

Omaan käsitykseeni eurooppalaisesta demokratiasta on sukeutunut muutaman vuoden Brysselin-kokemuksen ja unionia koetelleiden kriisien tuomaa realismia. EU:n päätöksentekotavat ovat monimutkaiset ja kansalaisten ääni kulkeutuu Brysseliin monen mutkan ja suodattimen kautta. Lissabonin sopimus korjasi järjestelmää jonkin verran, mutta edelleenkään demokratia ei toteudu EU:ssa kovin hyvin verrattuna siihen, miten kansanvalta toimii jäsenmaissa. Järjestelmässä voisi siis olla parantamisen varaa.

Tällainen vertailu on kuitenkin harhaanjohtava, sillä EU ei ole valtio eivätkä kansalaiset halua sitä näillä näkymin sellaiseksi muuttaa. Kansallisvaltiot kuuluvat yhä vahvasti Euroopan poliittiselle kartalle ja kansalaisten käsityksiin demokratiasta. Euroopan parlamenttia ei pidä rinnastaa kansallisiin parlamentteihin eikä komissiota demokraattisesti muodostettaviin hallituksiin.

EU-järjestelmä yhdistää ylikansallista ja hallitustenvälistä päätöksentekotapaa ainutlaatuisella tavalla. Siinä vallitsee herkkä tasapaino jäsenmaiden edustajista koostuvan neuvoston ja ylikansallisten instituutioiden eli komission ja parlamentin välillä.

Kansalaisten ääntä tuovat kuuluviin sekä jäsenmaiden edustajat neuvostossa että Euroopan parlamentin jäsenet. Komissio toimii tasapainottavana tekijänä niiden välissä, pyrkien ottamaan tasapuolisesti huomioon kaikkien jäsenmaiden kannat ja toimimaan koko EU:n parhaaksi.

Tulevaisuuskonferenssi on päätetty järjestää, mutta se vasta etsii itselleen tehtävää. Keskusteluissa on noussut esiin kolme yleistä tavoitetta: ensiksi jo mainittu kansalaisten tuominen lähemmäksi unionia, toiseksi keskustelu politiikan sisällöistä – kuten ilmastotavoitteista, digiyhteiskunnan kehittämisestä ja Euroopan globaalista roolista – ja kolmanneksi keskustelu mahdollisista institutionaalisista uudistuksista.

Haasteena on ensinnäkin vakuuttaa kansalaiset siitä, että konferenssia on ylipäätään järkeä pitää. Vaarana on, että se tuottaa paljon puhetta osallistumisen tärkeydestä, mutta vain vähän kiinnostusta ja vaikuttamista, mikä vain vahvistaisi mielikuvaa etäisestä Brysselin byrokratiasta.

Konferenssin yhteydessä on hyvä mahdollisuus kokeilla ja kehittää erilaisia osallistumisen tapoja. Jotta sen puitteissa järjestettävät kansalaiskeskustelut olisivat mielekkäitä, niissä pitää nostaa esiin konkreettisia ihmisten elämään vaikuttavia aiheita ja keskustelujen tulokset pitää kanavoida osaksi EU-instituutioiden työtä. Osallistuvan demokratian muodot täydentävät, mutta eivät korvaa edustuksellista demokratiaa.

Demokratian laatu Euroopassa riippuu edelleen vahvasti kansallisista instituutioista, joilla on myös keskeinen vaikutus siihen, mitä ihmiset EU:sta tietävät ja ajattelevat.

Euroopan tulevaisuuskonferenssin työhön on tärkeä saada aktiivisesti mukaan kansalliset parlamentit ja myös paikallistason toimijat. Konferenssi voi tarjota kansallisille keskusteluille yhteisen viitekehyksen ja päivittää yhteistä käsitystä siitä, mitä kansalaiset odottavat unionin saavan aikaiseksi.

Yksityiskohtien valmistelussa on vielä paljon tehtävää ennen kuin konferenssin on tarkoitus alkaa Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta, mahdollisesti Dubrovnikissa Kroatiassa, joka edellisen Euroopan konventin aikoihin vasta valmistautui EU-jäsenyyden hakemiseen.

Demokratian vahvistaminen on yhä erityisen tärkeä aihe unionin itäisissä jäsenmaissa, jotka ovat viime vuosikymmenien aikana käyneet läpi valtavat muutokset. Tulevaisuuskonferenssi voisi nostaa demokratian suojelemisen muuttuvassa maailmassa Eurooppaa yhdistäväksi tavoitteeksi.

Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Saanen kysyä mikäs se tämmöinen "tu­le­vai­suus­kon­fe­rens­si" ja ei sanaakaan brexitistä? Britannia on nyt ulkona eikä EU:lla ole aitoa tulevaisuutta. Tuo on sietämätöntä selittää meille aikuisille ihmisille ikään kuin tosissaan, että EU tästä jotenkin vielä saadaan selviämään. Katsokaas kun ihmiset eivät halua olla missään Neuvostoliitto 2.0 megasosialismissa. Ihmiset haluavat vapautta ja siksi eliitin laitoksen nimeltään EU on väistyttävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei missään nimessä niitä vironkaltaisia köyhiä maita EU:hun, josko EU aikoo pysyäkkään koossa enää! Jospa se eroaminen nyt alkaisikin toden teolla kun britit osasivat lähteä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

1.4.
Oulun kaupunki myy Hietasaaren huvilat huutokaupalla – viiden myynnissä olevan huvilan kunto vaihtelee täysin remontoidusta romahdusvaarassa olevaan Tilaajille
1.4.
Yle: Sairaalat saivat varmuusvarastoista jopa kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita hengityssuojaimia
1.4.
Uefa siirsi kaikki kesäkuun jalkapallomaaottelut – tanskalaistiedon mukaan naisten EM-kisat lykätty vuodella
1.4.
Oululainen Tinja-Riikka Korpela on päässyt Evertonin maalivahtina aistimaan englantilaisten intohimoa jalkapalloa kohtaan: "Se on henki ja elämä" Tilaajille
1.4.
Toukokuun tornien taisto peruttiin koronavirusepidemian vuoksi
1.4.
Vientikiellot iskevät omaan nilkkaan viennistä riippuvissa maissa – "Rajoituksia voi jäädä päälle, kun kriisi on ohi"
1.4.
Korona työllistää myös tulkkeja, kun hallituksen tiedotustilaisuudet tulkataan suorana viittomakielle – intensiivinen simultaanitulkkaus vaatii kokemusta: "Työ on kuormittavaa ja tilaisuudet sisältävät tärkeitä asioita" Tilaajille

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aamulla huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöllä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

277 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tietämättömien piensijoittajien osakehölmöilyt

HEP \o/ Täällä yksi ymmärtämätön. Minä en oikeasti tiedä, mitä salkkuni yrityksille tapahtuu tulevaisuudessa. En edes ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image