Kolumnit

Euroopan tu­le­vai­suus­kon­fe­rens­si etsii tehtävää

Kolumnit 31.1.2020 20:00
Kristi Raik

Joulukuussa 2001, kun EU-maiden johtajat perustivat Euroopan tulevaisuutta pohtivan konventin, olin idealistinen väitöskirjantekijä, joka arvosteli unionia teknokraattiseksi ja komissiota epädemokraattiseksi. Väitöskirjani tarkasteli kriittisesti EU:n vaikutusta demokratian kehitykseen itäisissä hakijamaissa. Unioni oli hakijamaiden kansalaisille etäinen, ja niiden parlamentit toimivat kumileimasimena hyväksyen pikavauhtia EU-lainsäädäntöä. Konventti näyttäytyi kunnianhimoisena yrityksenä vahvistaa eurooppalaista demokratiaa.

KUVA: Marek Sabogal

Tänä vuonna EU:ssa on päätetty käynnistää Euroopan tulevaisuuskonferenssi, joka muistuttaa etäisesti konventtia. Nytkin keskustelujen keskeinen tavoite on tuoda unionia lähemmäksi kansalaisia ja vahvistaa demokratiaa, kuten Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhteen ääneen korostaneet.

Moni asia on kuitenkin toisin. Konventti valmisteli aikanaan EU:lle uuden perustuslaillisen sopimuksen, joka johti lopulta vuonna 2009 voimaan astuneeseen Lissabonin sopimukseen. Tällä kertaa tulevaisuuskonferenssin tavoitteissa on selvästi vähemmän kunnianhimoa. Ajatus perussopimuksen remontista on ollut esillä, mutta saa vain vähän kannatusta.

Omaan käsitykseeni eurooppalaisesta demokratiasta on sukeutunut muutaman vuoden Brysselin-kokemuksen ja unionia koetelleiden kriisien tuomaa realismia. EU:n päätöksentekotavat ovat monimutkaiset ja kansalaisten ääni kulkeutuu Brysseliin monen mutkan ja suodattimen kautta. Lissabonin sopimus korjasi järjestelmää jonkin verran, mutta edelleenkään demokratia ei toteudu EU:ssa kovin hyvin verrattuna siihen, miten kansanvalta toimii jäsenmaissa. Järjestelmässä voisi siis olla parantamisen varaa.

Tällainen vertailu on kuitenkin harhaanjohtava, sillä EU ei ole valtio eivätkä kansalaiset halua sitä näillä näkymin sellaiseksi muuttaa. Kansallisvaltiot kuuluvat yhä vahvasti Euroopan poliittiselle kartalle ja kansalaisten käsityksiin demokratiasta. Euroopan parlamenttia ei pidä rinnastaa kansallisiin parlamentteihin eikä komissiota demokraattisesti muodostettaviin hallituksiin.

EU-järjestelmä yhdistää ylikansallista ja hallitustenvälistä päätöksentekotapaa ainutlaatuisella tavalla. Siinä vallitsee herkkä tasapaino jäsenmaiden edustajista koostuvan neuvoston ja ylikansallisten instituutioiden eli komission ja parlamentin välillä.

Kansalaisten ääntä tuovat kuuluviin sekä jäsenmaiden edustajat neuvostossa että Euroopan parlamentin jäsenet. Komissio toimii tasapainottavana tekijänä niiden välissä, pyrkien ottamaan tasapuolisesti huomioon kaikkien jäsenmaiden kannat ja toimimaan koko EU:n parhaaksi.

Tulevaisuuskonferenssi on päätetty järjestää, mutta se vasta etsii itselleen tehtävää. Keskusteluissa on noussut esiin kolme yleistä tavoitetta: ensiksi jo mainittu kansalaisten tuominen lähemmäksi unionia, toiseksi keskustelu politiikan sisällöistä – kuten ilmastotavoitteista, digiyhteiskunnan kehittämisestä ja Euroopan globaalista roolista – ja kolmanneksi keskustelu mahdollisista institutionaalisista uudistuksista.

Haasteena on ensinnäkin vakuuttaa kansalaiset siitä, että konferenssia on ylipäätään järkeä pitää. Vaarana on, että se tuottaa paljon puhetta osallistumisen tärkeydestä, mutta vain vähän kiinnostusta ja vaikuttamista, mikä vain vahvistaisi mielikuvaa etäisestä Brysselin byrokratiasta.

Konferenssin yhteydessä on hyvä mahdollisuus kokeilla ja kehittää erilaisia osallistumisen tapoja. Jotta sen puitteissa järjestettävät kansalaiskeskustelut olisivat mielekkäitä, niissä pitää nostaa esiin konkreettisia ihmisten elämään vaikuttavia aiheita ja keskustelujen tulokset pitää kanavoida osaksi EU-instituutioiden työtä. Osallistuvan demokratian muodot täydentävät, mutta eivät korvaa edustuksellista demokratiaa.

Demokratian laatu Euroopassa riippuu edelleen vahvasti kansallisista instituutioista, joilla on myös keskeinen vaikutus siihen, mitä ihmiset EU:sta tietävät ja ajattelevat.

Euroopan tulevaisuuskonferenssin työhön on tärkeä saada aktiivisesti mukaan kansalliset parlamentit ja myös paikallistason toimijat. Konferenssi voi tarjota kansallisille keskusteluille yhteisen viitekehyksen ja päivittää yhteistä käsitystä siitä, mitä kansalaiset odottavat unionin saavan aikaiseksi.

Yksityiskohtien valmistelussa on vielä paljon tehtävää ennen kuin konferenssin on tarkoitus alkaa Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta, mahdollisesti Dubrovnikissa Kroatiassa, joka edellisen Euroopan konventin aikoihin vasta valmistautui EU-jäsenyyden hakemiseen.

Demokratian vahvistaminen on yhä erityisen tärkeä aihe unionin itäisissä jäsenmaissa, jotka ovat viime vuosikymmenien aikana käyneet läpi valtavat muutokset. Tulevaisuuskonferenssi voisi nostaa demokratian suojelemisen muuttuvassa maailmassa Eurooppaa yhdistäväksi tavoitteeksi.

Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Saanen kysyä mikäs se tämmöinen "tu­le­vai­suus­kon­fe­rens­si" ja ei sanaakaan brexitistä? Britannia on nyt ulkona eikä EU:lla ole aitoa tulevaisuutta. Tuo on sietämätöntä selittää meille aikuisille ihmisille ikään kuin tosissaan, että EU tästä jotenkin vielä saadaan selviämään. Katsokaas kun ihmiset eivät halua olla missään Neuvostoliitto 2.0 megasosialismissa. Ihmiset haluavat vapautta ja siksi eliitin laitoksen nimeltään EU on väistyttävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei missään nimessä niitä vironkaltaisia köyhiä maita EU:hun, josko EU aikoo pysyäkkään koossa enää! Jospa se eroaminen nyt alkaisikin toden teolla kun britit osasivat lähteä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23:33
CNN: Yli tuhat USA:n oikeusministeriön ex-työntekijää vaatii ministerin eroa – Barrin epäillään taipuneen Trumpin painostukseen
22:47
Uusien elämysten iltapäivä – Lentopalloseura Etta sai Iissä uusia ystäviä: "Tällaiset pelit ovat lajille älyttömän tärkeitä" Tilaajille
22:02
Son Tottenhamin sankari – Arsenal juhli murskavoittoa
21:23
Hallitus aikoo muuttaa potilasdirektiivin toimeenpanoa sote-uudistuksen yhteydessä
21:09
Miten hallita aikaa niin, että rentoutumisellekin jää tilaa? Oululaisopiskelija: "Tärkeintä jaksamiselle on ehtiä möllöttää välillä kotona"
19:46
Iin uudessa liikuntahallissa lähes 500 katsojaa, Ettan peliesitys ei riittänyt
19:45
Lentopallohuumaa Iissä – nimikirjoitukset menivät kuin kuumille kiville, vaikka Ettan esitys pelikentällä jäi pahasti vajaaksi
60
Jokaisessa julkisessa laitoksessa ei voi käydä vessassa Oulussa, vaikka kyseessä olisikin verovaroin kustannettu laitos – "Hädässä olevaa ihmistä yleensä autetaan"
48
Kätilöliiton mukaan huoli synnyttäjien ja vauvojen turvallisuudesta on maanlaajuinen – "Arvostammeko me uusien lasten syntymää ja perheitä satsaamalla heihin?"
41
Pohjois-Pohjanmaan museon kellarikerros jouduttiin sulkemaan – tutkimuksissa löydettiin terveydelle vaarallisia rakennusmateriaaleja
35
Merivesi voi nousta rajusti Perämerellä, merivartiosto varoittaa: "Näin kovat ennustukset ovat todella harvinaisia"
34
Puheenaihe: Keskittyykö uutismedia liikaa Suomessa? "Digitaalinen julkaisutoiminta syrjäyttää painettua mediaa, murros vaatii resursseja ja osaamista"
34
"On vain ajan kysymys, milloin osastolla tapahtuu potilasvahinko" – Yle: Oysin kätilöt ovat huolissaan potilasturvallisuudesta ja kannelleet aville, vastuualuejohtaja kiistää väitteet
28
Suomen teillä kurvailee tuhansia alaikäisiä autoilijoita – 12 000 alle 18-vuotiasta sai viime vuonna poikkeusluvan, ja tuhansia hakemuksia on jonossa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Etelä-Lapissa ja Keski-Lapissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen vuoksi.
Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Lapissa lumisateen vuoksi.

Tuulivaroitus maa-alueille: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta aluksi, tuulen nopeus puuskissa 25 m/s.
Maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Etelä-Lapissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta yöllä ja aamulla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa lounaistuuli on voimakasta iltapäivällä ja illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Marinin kallis vedätys

159 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi asuntojen arvo laskee koko suomessa?

kysykääpä itseltänne että missäpäin oulua haluaisitte asua, jos olisi varaa. Siellä eivät hinnat laske. Kaikki eivät näe... Lue lisää...
Sijaintisijainsijain...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image