Kolumnit

EU voi hallita muut­to­lii­ket­tä vain laillisilla väylillä

KUVA: Vincent Capman
Kolumnit 21.11.2019 10:00
Taina Tervonen, Anna-Kaisa Hiltunen

Euroopan unioni on vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen vastannut Välimeren yli tulevaan muuttoliikkeeseen tiivistämällä ulkorajojaan. Turkille on maksettu siitä, että papereitta Kreikkaan tulleita voidaan palauttaa Turkkiin. Libyassa EU on kouluttanut rannikkovartijoita ottamaan kiinni ja palauttamaan siirtolaisia kuljettavia aluksia, Marokkoa on tuettu siirtolaisten palauttamiseksi lähtömaihin, ja rajavalvontayhteistyötä on tehty aina Nigerissä saakka. Yhteiselle rajavalvontavirastolleen Frontexille EU on antanut huomattavasti lisää valtuuksia.

Lisäksi EU on yrittänyt kitkeä muuttoliikkeen niin sanottuja juurisyitä perustamalla Afrikan maille lähes viiden miljardin euron rahaston. Merkittävä osa rahasta on ohjattu rajakontrollin vahvistamiseen Afrikan maissa. Rahoilla tuetaan myös työllisyyttä tukevia ja köyhyyttä vähentäviä hankkeita. Ajatuksena on, että muuttoliikkeen syyt voitaisiin poistaa ja muuttoliikettä voitaisiin siten ”ehkäistä”.

KUVA: Vincent Capman  Taina Tervonen.

Tulijoita on silti edelleen. Euroopan unionin eteläisillä ulkorajoilla on kuluvana vuonna rekisteröity noin 108 000 paperittomien rajanylitystä. Eniten tulijoita on ollut itäisen Välimeren reitillä kohti Kreikkaa: lähes 63 000 eli noin kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Heistä joka kolmas oli afganistanilainen ja joka neljäs syyrialainen. Keskisen Välimeren reitillä Libyasta kohti Italiaa ja läntisellä reitillä Marokosta kohti Espanjaa liikkuu paljon afrikkalaisia. Näitä reittejä pitkin on tänä vuonna tullut Eurooppaan noin 33 000 ihmistä.

Välimeren yli tulevista paperittomista siirtolaisista puhutaan ”sekoittuneina muuttovirtoina”. Samassa kumiveneessä voi keikkua esimerkiksi Syyrian sotaa pakeneva perhe, vuosikausia pakolaisena Tšadissa elänyt sudanilaismies ja Nigeriasta prostituutioverkostojen kautta lähetetty nuori nainen sekä Ranskaan töihin suuntaava kolmekymppinen perheenisä Senegalista.

Osa tulijoista hakee ja todennäköisesti tarvitsee kansainvälistä suojelua, osa ei. Euroopan näkökulmasta heille on yhteistä se, että he liikkuvat säänneltyjen reittien ohi. Heitä pidetään luvattomina tulijoina.

Kalliista matkoista salakuljettajien kyydissä hyötyvät ennen kaikkea rikollisverkostot ja rajavalvonnan välineitä kehittelevät aseteollisuuden yritykset. Muuttajilla itsellään on moninaisia henkilökohtaisia syitä lähtemiselleen. Jokainen heistä on kuitenkin ajatellut, että vaarallinenkin matka on yrittämisen arvoinen. Lailliset väylät Eurooppaan ovat olemattomat. Se, mihin kategorioihin EU jäsenmaineen yrittää tulijoita mahduttaa, ei ole heille olennaista.

Koska muuttamiselle on niin monia syitä, niiden poistaminen politiikan keinoin lienee mahdotonta – saati rajojen sulkeminen. Siksi EU:n ja sen jäsenmaiden näkökulmasta olisi hedelmällisempää pohtia, miten muuttoliikettä voitaisiin hallita nykyistä paremmin.

Yksi vaihtoehto olisi kiertomuuton tukeminen. Esimerkiksi Afrikan maista tuleville siirtolaisille voitaisiin sallia pääsy töihin tai opiskelemaan Euroopan unionin alueelle määräajaksi, jonka jälkeen heidän tulisi palata kotimaahansa. Paluusta kuitenkin tehtäisiin nykyistä helpompaa esimerkiksi viisumisääntöjä höllentämällä. Tutkimukset osoittavat, että kiertomuutto voisi vähentää luvatonta jäämistä unionin alueelle kerran saadun viisumin tai oleskeluluvan päättymisen jälkeen. Nyt Euroopassa arvellaan olevan 3,9–4,8 miljoonaa paperitonta.

Anna-Kaisa Hiltunen.

Toiseksi jäsenmaiden kannattaisi harkita viisumien ja työlupien myöntämisen helpottamista ylipäänsä. Nyt viisumien ehdot ovat monessa maassa niin kovat, että vain kaikkein varakkaimmilla on niihin mahdollisuus. Tekaistun viisumin voi kuitenkin ostaa pimeiltä markkinoilta.

Töitä Euroopassa joka tapauksessa on. Euroopassa asuvat siirtolaiset lähettivät vuonna 2018 kotimaihinsa yhteensä 35,6 miljardia euroa, eli reippaasti enemmän kuin EU:n kehitysrahasto on budjetoinut kuudelle vuodelle (30,5 miljardia vuosille 2014–2020). Töitä on myös paperittomille, jotka ovat työmarkkinoilla helposti hyväksi käytettävää työvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa hotelli- ja ravintola-ala sekä rakennusteollisuus käyttävät alihankintaketjujen ja vuokratyön välityksellä paperittomia työntekijöitä. Sama koskee Espanjan ja Italian maataloutta.

Myöskään turvapaikan hakemisen EU:n jäsenmaista ei pitäisi edellyttää salakuljettajiin turvautumista. Turvapaikan hakemista voitaisiin helpottaa esimerkiksi myöntämällä konfliktialueilta tuleville humanitaarisia viisumeita ja laajentamalla kiintiöpakolaisjärjestelmää. EU-maat ovat vastaanottaneet kahden viime vuoden aikana noin 32 000 kiintiöpakolaista. Se on noin prosentin kymmenys kaikista maailman 26 miljoonasta rekisteröidystä pakolaisesta.

Tällaisilla keinoilla voitaisiin lisätä niiden turvallisuutta, jotka pyrkivät Eurooppaan työn vuoksi tai hakeakseen suojelua. Näin voitaisiin myös lisätä Euroopassa tunnetta siitä, että muuttoliike ei ole hallitsematon uhka.

Taina Tervonen ja Anna-Kaisa Hiltunen ovat muuttoliike- ja turvapaikkakysymyksiin perehtyneitä toimittajia ja tietokirjailijoita. Hiltunen työskentelee ulkoministeriössä vierailevana asiantuntijana.

MAINOS

Kommentoi

Ei tule toimimaan ikinä. Tämä toimintamalli sisältää oletuksen, että kaikki toimivat järjestelmässä länsimaisten moraalikäsitysten ja lakien mukaisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11.12.
Oulussa perjantaina esiintyvä Take 6 hitsaa yhteen gospelmusiikkia ja pophittejä – "Olemme vanhan koulukunnan a cappella -yhtye"
11.12.
Kaksi miestä mur­tau­tui lii­ke­ti­loi­hin ja va­ras­toon Ko­la­ris­sa – aje­li­vat va­ras­te­tuil­la moot­to­ri­kel­kal­la ja mön­ki­jäl­lä läpi yön, kunnes poliisi sai miehet kiinni
11.12.
Kärpät palasi voittojen tielle junioripainotteisella joukkueella – Päävalmentaja Manneria sijaistava Lauri Mikkola: ”Tämä oli iso taisteluvoitto”
11.12.
Ikimuistoinen ilta – Kärppien tähtien tuuraajaksi hälytetty Olli Vanttaja, 20, nautti kauan odottamastaan liigadebyytistä jokaisella solullaan Tilaajille
11.12.
Korjaamohallissa tulipalo Torniossa, vahingot jäivät lieviksi
11.12.
Oulujoella käyty koulua 90 vuotta – juhlaa vietettiin keskiviikkona
11.12.
Oulujoen koulua on kehitetty perinteitä kunnioittaen – se perustettiin Oulujoen kuntaan 1939

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono aluksi maan itäosassa, Kainuun maakunnassa, Lapin itäosassa sekä Koillismaalla Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kerrostalo

Kaupunkiin matkaa 20 km. Yleinen liikenne pelaa hyvin. Lentokentälle sentään on matkaa se 30 km jotta pääsee avartumaan.... Lue lisää...
OKT asukki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.12.

Fingerpori

12.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image