Kolumnit

EU-komission va­ra­pu­heen­joh­ta­ja: Sijoittamisen on tuettava il­mas­ton­muu­tok­sen torjuntaa

Vähäpäästöistä energiantuotantoa kehittävää teknologiaa pitäisi Valdis Dombrovskisin mukaan tukea Euroopan unionissa. KUVA: Nina Susi
Kolumnit 3.8.2019 9:30
Valdis Dombrovskis

Ilmaston lämpenemisen hillintä tarvitsee tulevina vuosikymmeninä useiden satojen miljardien edestä lisäinvestointeja, kirjoittaa Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.

Tänä vuonna miljoonat nuoret eri puolilla maailmaa ovat lähteneet liikkeelle ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ilmastonmuutos oli keskeinen aihe myös äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa ja on sitä myös alkaneella Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Nuori sukupolvi on oikeassa huomauttaessaan, että asiat etenevät hitaasti, vaikka Euroopan unioni on vakaasti sitoutunut saavuttamaan ilmastotavoitteensa.

Euroopan komissio on ehdottanut siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

Pyrkimyksenä on, että EU olisi maailman ensimmäinen merkittävä talous, joka toteuttaa tämän siirtymän. Tämä on tietysti helppo sanoa, mutta kenenkään ei pitäisi aliarvioida siirtymän vaikutuksia ja laajuutta.

Siirtymä edellyttää kaikkien EU-maiden, niiden yhteiskuntien ja talouksien laajamittaista rakenneuudistusta ja teollista muutosta. Sitä ei voida toteuttaa yhdessä yössä, eikä se ole halpaa.

Päästöjen vähentäminen edellyttää valtavia investointeja kaikkialla. Meidän olisi tuettava sellaisen teknologian kehittämistä, joka aiheuttaa vähän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä, kuten sähköinen liikenne tai aurinko- ja tuulienergia.

Yhtenä esimerkkinä on myös rakennusten energiatehokkuuden parantaminen.

Rakennukset ovat EU:n suurin yksittäinen energiankuluttaja. Noin 35 prosenttia rakennuksista on yli 50 vuotta vanhoja, ja lähes 75 prosenttia rakennuskannasta on energiatehokkuudeltaan heikkoa.

Ongelmana eivät tietenkään ole vain rakennukset.

Jo nyt EU:n teollisuudelle on asetettu sitovia ympäristötavoitteita, kuten ajoneuvojen päästörajat, uusiutuvien energialähteiden osuus ja energiatehokkuus.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty huomattavia investointeja. Niitä on silti tehtävä enemmän, jotta EU saavuttaisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja ilmastoneutraaliuden.

Tulevien vuosikymmenten aikana tarvitsemme vuosittain 175–290 miljardin euron lisäinvestoinnit.

Ilmastotoimiin käytetään tämän vuoksi vähintään 25 prosenttia EU:n seuraavasta seitsenvuotisesta budjetista vuodesta 2021 alkaen.

Se ei kuitenkaan edelleenkään ole tarpeeksi: meidän on saatava myös yksityistä pääomaa ilmastonmuutosta hillitsevälle taloudelliselle toiminnalle, myös valtioiden rajat ylittävien ympäristösijoitusten muodossa.

Haluamme EU:n pankit, omaisuudenhoitajat, yhteisösijoittajat, yritykset ja pääomamarkkinat mukaan lisäämään ilmaston kannalta kestävää rahoitustoimintaa.

Meidän on ensinnäkin määriteltävä hyvin, mitä ”vihreällä” ja "kestävällä" tarkoitetaan. Kun käsitteet määritellään yhteisesti EU:n tasolla, kuluttajien ja sijoittajien on helpompi tunnistaa ympäristön kannalta kestävät toimialat ja sijoituskohteet.

Yhtenäistä EU:n luokitusjärjestelmää koskeva ehdotuksemme on äärimmäisen tärkeä askel eteenpäin pyrkimyksissämme houkutella lisää investointeja ympäristöystävällisiin ja kestäviin hankkeisiin.

Meidän on varmistettava, että asiassa päästään EU-maiden välillä poliittiseen yhteisymmärrykseen lokakuun loppuun mennessä.

EU hyväksyi äskettäin kaksi säädöstä, joiden tarkoituksena on kannustaa ihmisiä sijoittamaan ympäristöystävällisiin rahoitustuotteisiin.

Kestävyysnäkökohtien ilmoittamista koskevia sääntöjä tiukennetaan, jolloin ihmisten on helpompi tehdä tietoon perustuvia sijoituspäätöksiä.

Lisäksi kahdella uudella, tosin vapaaehtoisella, EU:n ilmastovertailuarvolla saadaan enemmän tietoa sijoitussalkun hiilijalanjäljestä.

Kestävän rahoituksen strategiaamme sisältyvät myös vihreitä joukkovelkakirjoja koskeva EU-standardi, yritysten ilmastoraportoinnin läpinäkyvyyden lisääminen ja EU:n ympäristömerkin käytön laajentaminen rahoitustuotteisiin.

Meidän on toimittava nopeasti. Nuoren ilmastoaktivistin Greta Thunbergin sanoin: ”Ei vain ole tarpeeksi aikaa odottaa, että me kasvamme aikuisiksi ja otamme vastuun.”

Valdis Dombrovskis on pian väistyvän Jean-Claude Junckerin johtaman Euroopan komission varapuheenjohtaja. Hän toimi Latvian pääministerinä 2009–2014.

Kommentoi

Uutisvirta

12:39
Ruukissa syntyi sunnuntai-iltana kaksipäinen sonnivasikka – Tilan isäntä: "1800 poi'itus­ta ta­ka­na, mut­ta tällaista en ole ennen nähnyt"
12:32
Vuoden Maaseutukasvoksi on valittu Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä
12:30
Irakilaiskaksosten jutun oikeuskäsittely alkoi valokuvien vertaamisella – hovikäsittely tökkinyt kaksi vuotta
12:11
Hupisaarten purot saavat lisää taimenasukkaita syyskuun alussa
12:01
15 vuoden takainen ajatus muuttuu todeksi – Rukalle kohoaa 20 iglun kylä: "Valmista pitäisi tulla marraskuun aikana"
11:57
Satakunnan lennoston lentotoimintaharjoitus järjestetään syyskuussa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
11:21
Puita halaamalla voi saada hyödyllisiä mikrobeja – "Etsi mieluinen puu, ota hyvä halausote ja hengitä syvään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image