Kolumnit

Etelä- ja Länsi-Suomi rosvoretkellä – ra­ken­ne­ra­has­to­va­rat tulee ohjata niille alueille, jotka ne ovat kerryttäneet

Kolumnit 26.3.2019 20:00
Tytti Määttä

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on muusta Suomesta poikkeava, Suomen EU-liittymissopimuksen mukainen pohjoisen harvaan asutun alueen status. Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvinä haasteina ovat pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto sekä harva asutus.

Tulevalle ohjelmakaudelle Suomi on saamassa 1,6 miljardin euron rahoituksen, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Rakennerahastovarojen jakamisesta päätetään kansallisesti.

Koheesiopolitiikan tavoitteena on alueiden välisten taloudellisten erojen kaventaminen ja kehittyneisyyserojen tasaaminen. Alueiden erilaiset ja erityiset olosuhteet on huomioitava ohjelman kasvu-, kilpailukyky- ja työllisyysstrategiassa. Koheesiopolitiikan läheisyysperiaate on vahva.

Jatkuvana haasteena Itä- ja Pohjois-Suomen osalla on kansallisen innovaatiorahoituksen heikko kohdentaminen alueen tutkimukseen ja yritystoiminnan kehittämiseen.

Itä- ja Pohjois-Suomelle osoitetut Business Finlandin ja TEM:n hallinnonalan kansalliset yritystuet sekä Finnveran lainat ja takaukset ovat matalimmat Suomessa eivätkä vastaa alueen BKT-osuutta tai väestöosuutta. Rakennerahastovarat täydentävät kansallisesti heikosti alueelle kohdentuvia kehittämisvaroja.

OECD on laatinut vuonna 2016 analyysin Itä- ja Pohjois-Suomen kasvumahdollisuuksista ja –haasteista. Analyysin mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueet tuottavat merkittävän osan Suomen kansantaloudesta, sillä ne valmistavat ja vievät metsätalouteen, mineraaleihin ja puhtaisiin teknologioihin liittyviä tuotteita sekä palveluja. Alueilla on haasteita, jotka liittyvät väestön ikääntymiseen ja väkiluvun laskuun, talouden rakennemuutokseen, työvoiman osallistumisasteeseen sekä julkisten palvelujen saatavuuteen syrjäisillä alueilla.

Hallinnon on ratkaistava monia ongelmia, jotta alueet pystyvät vastaamaan näihin haasteisiin. OECD on laatinut suositukset siitä, miten kansallinen hallitus voi tehdä paremmin yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa edistääkseen alueiden kasvua, työllisyyttä ja palvelutuotantoa.

Itä- ja Pohjois-Suomi on myös arktista aluetta, jonka kestävä kehittäminen tukee Euroopan taloutta vahvistamalla geopoliittisesti muuttuvan alueen elinvoimaa ja mahdollistamalla EU:n tavoitteleman kriittisten mineraalien omavaraisuusasteen saavuttamisen.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan valtioneuvoston käsittelyyn uuden ohjelmakauden sisältöjä ja periaatteita varojen jakamisesta. Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee kohdentaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus. Olisi myös hyvä, jos alueella olisi oma kehittämisohjelma.

Toista mieltä ollaan kuitenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Alueen valmisteluryhmä kokoontui 14.3. Lahdessa ja antoi kannanottonsa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 kansalliseen valmisteluun.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittävät, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa jatkossa niin, että näiden maakuntien alueelle suuntautuu suurempi potti rakennerahastovaroista.

Valmisteluryhmä oli tilannut kannanottonsa tueksi raportin. Raportilla taas pyritään osoittamaan, että aikaisempi tapa jakaa rahoitus on ollut epätasapuolinen ja käytännössä Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat saaneet jäsenyyden aikana miljardien eurojen alueellisen tulonsiirron. Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka siellä asuu vain neljännes väestöstä.

On hellyttävää, että kun rakennerahastovaroja nyt kansallisesti ollaan ryhtymässä jakamaan, Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat haluavat identifioitua harvaan asuttuun ja tavallisesti esitetyillä kehitysmittareilla huonosti menestyneisiin Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin. Lisäksi kannattaa muistaa, että Itä- ja Pohjois-Suomen alue kerryttää edelleen merkittävän osan Suomen EU-rahoituksesta kahden harvan asutuksen kriteerin pohjalta.

Tasapuolisuuden nimissä rakennerahastovarat tulee ohjata niille alueille, jotka ne ovat kerryttäneet. Kyse ei tässä ole tulonsiirrosta, vaikka niin halutaan osoittaa.

Erityiseen kaupunkipolitiikkaan on rakennerahastovaroista kohdennettu aiemmin viisi prosenttia ja aikaisemmalla kaudella on kansallisesti linjattu, että kyseisen rahoitusinstrumentin piirissä ovat vain kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu.

Suurin osa tulevan ohjelman rahoituksesta tullee kohdentumaan kaupunkialueille siellä sijaitsevien tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden vuoksi. Siksi korkeintaan kuusi prosenttia (ei 10 %) ohjelmarahoituksesta tulee kohdentaa erityiseen kaupunkikehittämiseen. Kaupunkipolitiikassa tulee huomioida kaupunkien monimuotoisuus ja kohteena tulee olla erikokoisia kaupunkeja koko Suomesta.

 

Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

Onhan se täysin käsittämätöntä että Suomessa puhutaan työvoimapulasta ja että maahanmuuttoa pitäisi siten lisätä. Samaan aikaan kuitenkin Pohjois- ja Itä-Suomesa vain murto-osa työikäisistä tekevät kokopäivätyötä. Siellä suurin osa työikäisistä elävät tavalla tai toisella yhteiskunnan varoilla vuodesta toiseen tekemättä lainkaan töitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lopetteleva oikeistohallitus vaikeutti merkittävästi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kehittymismahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen. Tehokkain maakuntien ja maaseutupaikkakuntien autioittaja oli aktiivimalli, jolla suorastaan painostettiin maaseutualueiden ihmisiä muuttamaan pääkaupunkiseudun asuntopulan uusiksi uhreiksi. Maaseutualueet, joilta työikäsiä on muuttanut merkittävässä määrin pois, ovat kokeneet myös palvelujen pakenemisen paikkakunnalta. Rakennerahastojen rahoitusten kohdentuminen kaupunkialueille viimeistelee kehityssuuntauksen. Alueet, joille jää vain eläkeläisväestö, ei kiinnosta yrittäjiä ja näin autioituminen vain kiihtyy. Hallituspuolueilla on peiliin katsomisen paikka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus. Nyt odotamme Antti Rinteen kantaa tähän asiaan. Vapaavuori- puolueelta ja etenkään vihreiltä ei kannata kysyäkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtaosa ihmisistä tosiaan ei asu Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta näissä on suhteellisesti vähän hyviä tutkimus- ja kehityshankkeita. Alueet saavat vuosittain miljardeja elinkeino-, kunta-, maatalous- yms. tukina ja tulonsiirtoina. Vuosikymmenien aikana aluepolitiikkaan on käytetty satoja miljardeja euroja.

Tulokset eivät juuri näy, eikä kyse ole rahasta, parhaimmillaan lappilaista perhekuntaa tuetaan yli 20 000 eurolla vuosittain! Lisäraha ei ole ratkaisu. Eikä työpaikkojen tai väestön pakkosiirrot. Yliopisto- ja opiskelupaikkoja suhteessa väkilukuun on runsaasti, ja Etelä-Suomessa nuorille ei ole aloituspaikkoja.

Miksi alueet eivät kehity? Mitä siellä on tehty väärin? Mihin vanhaan on jääty kiinni? Mitä muualla on tehty paremmin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja näillä kannanotoilla käy vielä se klassinen omaan näppäryyteensä kompastuminen. Aikansa, kun Etelä- ja Länsi-Suomi tuottaa näitä raportteja tai rahaa ei käytetä tai aiota käyttää siihen, mihin rahastoon se on annettu, niin rahastorahaa ei tule enää HARVA-seuduille, mutta ei sitä rakennerahastorahaa anneta sinne Etelä- ja Länsi-Suomeenkaan. Etelä-Suomen nuoriso voi hakea opiskelemaan Pohjois-Suomen yliopistoihin niin halutessaan, aivan kuten Pohjois-Suomen nuoriso joutuu hakemaan opiskelemaan tiettyihin tiedekuntiin etelään. Alueet eivät kehity mm. siksi, koska valtio keskittää kaikki hallinnon työpaikat Etelä-Suomeen ja yritykset pakenevat samoin etelään. Oulun Yliopistossa on aiemmin tehty merkittävää tutkimus- ja kehitystyötä kokoonsa nähden ja usein yhteistyössä yritysten kanssa aiemmin. Muualla ei ole välttämättä ole tehty mitään paremmin, mutta kun väestön ja työpaikkojen massa on jossakin, niin siellä luonnollisesti tehdään enemmän muutakin. Suunnaton määrä rahaa on syydetty Aalto Yliopistoon, kun haluttiin nostaa edes yhden suomalaisen yliopiston ranking-sijoitusta maailmanlaajuisissa listauksissa. Eipä tuo sijoitus ole juuri kummempi kuin aiemmin Helsingin yliopistolla. Epäilen, että sijoitus-tuotto tavoite ei toteutunut halutulla tavalla eli rahalle ei tullut odotettua vastinetta siinäkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Piipaa ei tiennyt tai kirjoitti puutteellisesti tai vääristellen ammatillisten koulujen aloituspaikkojen määrän eri alueilla. Tilanne on toisin päin eli Pohjoisessa ( Oulun Seutu) on liian vähän aloituspaikkoja ja Helsingissä aloituspaikkoja on hyvin. Etelässä ryhmät jäävät jopa vajaiksi. Paikkojen ja hakijoiden suhdetta mitataan montako hakijaa on aloituspaikkaa kohti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sieltä Kuhmosta huudellaan ja toivotaan, että naama säilyisi mielessä. Seuraavia siirtoja jo pohditaan, hyväveli/siskokuviot auttavat ja rakenteellinen korruptio rehottaa. Sinne kannattaa satsata, missä on ihmisiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kikkapoo ei ole näköjään tietoinen, että ko. rahat myönnetään Suomelle pääosin pohjois- ja itä-Suomen harvan asutuksen ja siellä asuvan väestömäärän pohjalta edikä niitä voi jakaa holtittomasti koko Suomeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muuten kaikki avustuksetkin menisi Wahlroossille ja muutamalle muulle koska hän on rikkaimmassa porukassa... Ei se voi niin mennä - ensin verotuksen ja muin keinoin kerätään ja sitten katsotaan missä eniten tarvitaan, missä se tuottaa einten ja sen perusteella tehdään yhteiskuntaa hyödyttäviä valintoja - jos ei ole suoraan kyse jostain korvamerkitystä avusta kuten jutun tapauksessa ilmeisesti on. Jos saamme Lapin olosuhteiden perusteella avustusta kylmyyden vaikutusten torjuntaan niin ei kai sitä rahaa voi Helsingissä käyttää teatteritoimintaan! Tai pestaamaan kallispalkkaisia tutkijoita esittämään mietintöjä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt alkaa olla kaikille selvää, että pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille on uuden eduskunnan säädettävä erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut. Haluan, että Suomen Kuntaliiton avulla nimetään nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilön. Selvityshenkilön tehtäviin kuuluisi erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen palvelujen turvaamiseksi ja järkevästi tuottamiseksi. Selvityksen tulisi antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Rautavaaran kunnassa keskeistä on laajakaistaverkon hyödyntäminen. Minusta Kunta- ja sote-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä. Kantani on yli 43 vuoden työkokemuksella: Syrjäisten kuntien palveluiden järjestämisestä ja rahoituspohjan turvaamisesta tulee uuden eduskunnan säätää erillisellä Harva-asutuksen lainsäädännöllä "Lex-Rautavaaralla".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todella hyvä ja osuva kirjoitus! Rakennerahastovarat tulee kohdentaa pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinhän se. Rahaa valuu nykyisen toiminnan tukemiseen. Vanhoilla kotokulmilla liiketoimintaa oli lähinnä valtiontukien vaatiminen helsinkiläisiltä, eteläsuomalaisten kampittaminen, julkisten rahojen pelaaminen hyvävelikerhojen jäsenille ja erilaisen, hajautetun ja usein turhan infran rakentaminen - toki rahat tietyille firmoille ohjaten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hui että oli vaikea lukea tämä. Ei sillä, että Tytin kirjoitusta olisi hankala lukea, sillä sitä on miellyttävä lukea. Kyse on tuosta sisällöstä eli minulla on alkanut ottamaan kiinni melkoisesti se, että me suomalaiset ensin maksamme EU:lle jäsenmaksua vuodessa yli miljardin ja siitä sitten massiivinen virkamieskoneisto antaa jonkin verran takaisin Suomeen. Jos me maksetaan miljardi, niin meidän pitää saada miljardi. Mutta me emme saa, sillä tuon maailman suurimman virkamieskoneiston pyörittäminen syö kaikkien rahat.

Ja sitten ne rahat mitä sieltä saadaan, niin ei ne tule meille kansalaisille keneltä rahat on alkujaan veroina otettu. Ne rahat menee harvoille ja valituille. Mikäs ihmeen systeemi se tuommoinen oikein on? Kansa vain köyhtyy ja köyhtyy ja verot vain nousee ja nousee. Sitten me voimme lukea uutisista minne ne meidän rahat meni, mutta kukaan ei niitä oikeasti saa.

Minä olen alkanut kannattamaan semmoista ajatusta, että ei oteta niitä rahoja pois kansalta alkunkaan. Antaa kansalaisten rahojen olla kansalla. Ne on kovalla työllä hankittu ja kansan omia rahoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinkään voi mennä sittenhän se EU muuttuisi talkootyömaaksi. Pulma on että EU:n tulisi osoittaa olevansa hyödyksi eikä vain haitaksi ja kuluksi. EU on todella kallis ylläpitää. Nyt tietty britit on hoksannneet että he eivät saa tarpeeksi hyötyä. Mutta ehkä eivät pääse irti koskaan...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

209 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image