Kolumnit

Esineiden viattomuus ja kummallinen mieleni

Kolumnit 25.4.2017 12:00
Marja Tuominen

Jos viimeaikaisista uutisista huolimatta suunnittelisit matkaa Istanbuliin, ehdottaisin, että hankkisit itsellesi turkkilaisen nobelistin Orhan Pamukin romaanin Viattomuuden museo ja ottaisit sen mukaan matkallesi.

Tuula Kojon suomennoksena vuonna 2010 ilmestynyt 709-sivuinen kirja vie kyllä tilaa matkatavaroiden joukossa, mutta sen omistaja palkitaan sisäänpääsyllä kirjailijan rakentamaan museoon, jolla on sama nimi kuin kirjalla.
Romaanin sivulla 687 on pääsylippu, johon vierailija saa leiman. Se esittää museon "avainesinettä", romaanin fiktiivisen päähenkilön fiktiivisen rakastetun perhosenmuotoista korvakorua.

Olen tällä palstalla joitakin kertoja käsitellyt sekä kaunokirjallisuuden että museoiden merkitystä kulttuurihistoriallisen tutkimustiedon tulkitsijana ja välittäjänä. Viattomuuden museossa nämä kaksi teemaa ja tekoa kietoutuvat toisiinsa erottamattomalla tavalla. Sekä romaani että museo ovat fiktiivisiä ja silti totta.

Orhan Pamuk aloitti kahden istanbulilaisen nuoren sovinnaistapoja rikkoneesta rakkaudesta kertovan Viattomuuden museo -romaaninsa kirjoittamisen 2000-luvun alussa. Myöhemmin ilmestyneessä museokatalogissa hän kertoo pian tajunneensa, ettei romaanin kirjoittamisen ja museon rakentamisen keskeinen merkitys ollutkaan Kemalin ja Füsunin rakkaustarina vaan kokonaisen epookin - johon hänen omakin nuoruutensa ajoittuu - kuvaaminen esineiden välityksellä.

Hän kuitenkin korostaa, että romaani on ymmärrettävissä ilman käyntiä museossa ja museo koettavissa romaania lukematta: museo ei illustroi romaania, eikä romaani ole selitys museolle. Kaikesta huolimatta Viattomuuden museo on olemukseltaan hyvin ensyklopedinen - faktauskollinen - mutta samalla myös tunteita ja kokemuksia sanoittava romaani. Museo omalla tavallaan konkretisoi tunteisiin liittyviä käsitteitä ja kokemuksia.

Orhan Pamukin lähes koko kaunokirjallinen tuotanto on tietyllä tapaa vakavaa ja surumielistä rakkaudentunnustusta Istanbulille. Ei kaupungille instituutiona vaan sen arjessa eletylle kokemushistorialle, arkkitehtuurille ja maisemalle, yksityisyydelle ja monimuotoisuudelle, ajallisille kerrostumille; näin myös juuri äsken suomeksi ilmestyneessä romaanissa Kummallinen mieleni.

Viattomuuden museon kehräytyessä mielessään Orhan Pamuk kirjoitti ja viimeisteli vuonna 2004 suomeksi ilmestynyttä kirjaansa Istanbul - Muistot ja kaupunki. Siinä hän kertoo intohimoisesta ensyklopedististä, "surullisesta ja yksinäisestä Istanbul-kirjailijasta" Reşat Ekrem Koçusta, joka ei kerännyt kaupunkia koskevia tiedonjyväsiä ja henkilökohtaisia muistojaan siksi, että joku joskus kokoaisi niistä ensyklopedian, "vaan koska häntä yksinkertaisesti halutti tehdä niin".

Pamuk mainitsee myös Bysantin ja osmanien taidehistorian professorin Semavi Eyicen (hän oli oma tutorini ollessani tutkijastipendiaattina Istanbulin yliopistossa 1980-luvun lopulla), jonka mukaan Koçulla oli ollut hallussaan valtava kokoelma yksityiskohtaista arjen historiatietoa kaupungista:

"Aavistaessaan, että kokoelma saattaisi paisua yli äyräiden, Koçu oli museosta haaveilevan keräilijän lailla saanut hyvin luovan ajatuksen, että voisi koota kaiken keräämänsä tiedon Istanbul-ensyklopediaksi, ja siitä hetkestä alkaen hän varmaankin tuli tietoiseksi kokoelmansa esineellisestä puolesta."

Pamuk itse alkoi keräillä lapsuudenkodistaan ja ostella kotikaupunginosansa lähistön kirpputoreilta ja antiikkiliikkeistä esineitä, jotka liittyivät hänen mielessään kehkeytyvän romaanin henkilöiden arkielämään ja kohtaamisiin. Hän myös osti talon niitä varten rakennettavalle museolle, josta piti tuleman samalla kertaa sekä fiktiivinen että tosi, kertomus ja dokumentti. Museo avattiin vuonna 2012.

En tässä paljasta romaanin juonta - jos sellaista onkaan - vaan houkuttelen lukijaa matkalle historiaan. Orhan Pamuk on katalogissaan esittänyt yksitoistakohtaisen "vaatimattoman manifestinsa museoiden puolesta".

Manifesti noudattelee pitkälti niin sanottujen uusien historioiden vaatimusta arjen, yksityisten kokemusten, yksittäisten ihmisten, tunteiden, pienten kertomusten ja ylipäätään kertomuksellisuuden oikeutuksesta julkisissa historiantulkinnoissa. Pamukin mukaan tulevaisuuden museot ovatkin nyt juuri kotiemme sisällä.

Olen käynyt Viattomuuden museossa useita kertoja omin päin ja tutkijakollegoiden kanssa. Tähän mennessä koskettavin kokemukseni siitä on kuitenkin parin vuoden takaa yhdessä silloin yhdeksänvuotiaan tyttärenpoikani Juliuksen kanssa.

Tuolla kertaa jokainen esine ja valokuva vaati oman ihmettelynsä, tarinansa ja heijastuspintansa; ajatus Orhan Pamukin esittämästä "esineiden viattomuudesta" sai aivan uudenlaisen merkityksen.
Ehkä museon rakentaja olisi voinut jopa yhtyä Juliuksen pohdittuun loppupäätelmään: "Perhekuva on kuitenkin kaikista tärkein."

Marja Tuominen on kulttuurihistorian professori Lapin yliopistossa.

MAINOS

Kommentoi

Pamuk on hieno kirjailija. Maaginen kirja se Viattomuuden museo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

6:22
Yön uutiskooste – Savon Sanomat: Siilinjärvi vaatii Attendolta selvitystä kuuden vanhuksen kuolemasta
6:00
Vanhuksen väkivaltaisuuteen vastataan osaamisella – taitava hoitaja osaa lukea muistisairaan käytöstä ja ennakoida tilanteita Lukijalta
6:00
Yrittäjyys on Suomen moottori Kaupallinen yhteistyö
6:00
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
6:00
Saako kala maksaa enemmän kuin liha? – "Kotimaisen kalan kulutuksen kasvua jarruttaa etenkin kalan saatavuus" Tilaajille
19.2.
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
19.2.
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
13
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
3
Raahen Laivan kultakaivoksella alkamassa yt-neuvottelut, neuvottelujen piirissä alle 50 henkilöä
3
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
3
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
3
Ministeriöiden työryhmä haluaa yhdistää kuntatyöntekijöiden ja yksityisillä työskentelevien eläkkeet yhteen järjestelmään
2
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
1
Remontti laittoi OYSin liikennejärjestelyt uusiksi, jalankulkijat kävelevät autojen keskellä – "Pitääkö jonkun vakavasti loukkaantua ennen kuin tähän havahdutaan?"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta aamupäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono aluksi Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo jäätävän tihkusateen ja lumisateen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image