Kolumnit

Erotatko valeuutisen? Älä ole niin varma

Kolumnit 3.12.2017 12:00
Kyösti Karvonen

Saksan liittokansleri Angela Merkel vieraili syyskuussa 2016 pakolaisleirillä Turkissa, lähellä Syy-rian rajaa. Hän tapasi tuolloin myös juhla-asuisia lapsia. Ei aikaakaan kun maailmalle levisi Facebookissa kuvien höystämä valeuutinen, jonka mukaan Merkel olisi onnitellut lapsiavioliiton solmineita.

Tämä törkyesimerkki lienee yksi kuvottavimmista valeuutisista, joita leviää maailmalle jatkuvalla syötöllä erilaisista sylttytehtaista.

On mahdotonta sanoa, kuinka moni näki sittemmin kadonneen valeuutisen saati ymmärsi, että tuotos oli puppua. Harva on tainnut huomata disinformaatiota työkseen paljastavan EU:n East Stratcom -keskuksen verkkouutista, joka toi julki asian oikean laidan, kuitenkin vasta viime syyskuussa. EU vs Disinfo on paljastanut reilussa kahdessa vuodessa yli 3 500 valeuutista.

Valeuutisista on tullut aikamme vitsaus ja kulkutauti, jota vastaan on vaikea kehittää tepsivää rokotetta. Me suomalaiset kyllä varmaan tunnistimme helposti valeuutiset, joita Venäjä levitti taannoin. Ne väittivät, että Suomen viranomaiset ottaisivat huostaan tänne uskaltautuvien venäläisten lapsia. Muuta kuin Suomea koskevien valeuutisten tunnistamistaito on meillä varmasti alempi.

Valeuutiset ovat vain yksi osa informaatiovaikuttamista, jolla pyritään vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon ja yhteiskunnan toimintakykyyn.

Otetaan toiseksi esimerkiksi botit eli tietokoneohjelmat, jotka toimivat itsenäisesti annettujen toimintaohjeiden puitteissa.

Kun Nato sijoitti alkuvuodesta joukkoja Baltian maihin ja Puolaan, venäjänkieliset botit tuottivat Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen mukaan noin 70 prosenttia kaikista venäjänkielisistä Natoa koskeneista verkkoviesteistä. Kun joukkoasia häipyi uutisista, bottisylttytehdaskin rauhoittui.

Mikä on valeuutinen ja mikä ei? Se on harhautustarkoituksessa tehty teksti tai video, joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä. Valeuutisessa voi olla totta siteeksi, mutta olennaiselta osaltaan se on sepitettä.

Perinteistä mediaa epäilevät kutsuvat herkästi valeuutisiksi kaikkea sellaista, mikä ei heitä miellytä eikä vastaa heidän maailmankuvaansa.

Vastuullisten median julkaisemat uutiset eroavat valeuutisista monessa kohtaa. Vaikka näkökulmat, käsittelytavat ja kommentit voivat ensimmäisissä olla hyvinkin monenlaisia, sisällöt pohjautuvat etukäteen tarkistettuihin ja jälkikkäteen tarkistettavissa oleviin faktoihin sekä todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Ja mikä tärkeintä, silloin kun vastuullisen median sisällöistä löytyy asiavirheitä, ne oikaistaan. Valeuutisissa ei ole näin.

 

”Perinteistä mediaa epäilevät kutsuvat herkästi valeuutisiksi kaikkea sellaista, mikä ei heitä miellytä eikä vastaa heidän maailmankuvaansa.”

Suomi ei ole valeuutisilta suojassa. Asiaa on vaikea mitata tarkasti, mutta jotakin osviittaa saa Medialiiton äsken julkaisemasta mielipidetiedustelusta.

 

Tiedustelussa kaksi kolmesta vastanneista arvioi, että valeuutiset vaikuttavat suomalaisten käsityksiin melko tai erittäin paljon. Lähes joka toinen kertoi törmäävänsä verkossa viikoittain uutisiin, jotka eivät ole täysin totuudenmukaisia. Valheellisia uutisia tuottavat vastaajien mukaan eniten poliittiset, ideologiset tai ideologiset ryhmittymät sekä MV:n kaltaiset verkkojulkaisut.

Vähiten valheellisia uutisia tuottavat tiedustelun mukaan kotimaiset mediat. Lähes joka toinen kuitenkin uskoi, että nekin tuottavat valheellisia uutisia ainakin jonkin verran. Perussuomalaisia kannattavat luottavat heikommin kotimaiseen mediaan kuin muiden puolueiden kannattajat. Samaan aikaanhan perussuomalaiset vannovat eniten suomalaisuuden nimiin.

Perussuomalaisten kannattajat näyttävät tiedustelun mukaan luottavan muita useammin kykyihinsä tunnistaa valeuutinen. Samaten vastaajat, jotka seuraavat MV:n ja Oikean Suomen tyyppisiä sivustoja, luottavat muita enemmän kykyynsä tunnistaa valeuutinen. Moista medialukutaitouskoa ei voi olla ihailematta!

Kalevaakin arvostellaan siitä, että katsoisimme sormien läpi maahanmuuttajien rikoksia. Vastaus on tämä: emme ole vaienneet emmekä vaikene maahanmuuttajien, kuten emme muidenkaan, tekemistä rikoksista. Julkaistavien tietojen täytyy olla luotettavia ja niillä pitää lähtökohtaisesti olla viranomaisen vahvistus.

MAINOS

Kommentoi

Uskooko joku että vain Venäjä levittää valeuutisia. Niitä tulee niin lännestä kuin idästäkin,myös kotimaasta.
Myös se on luettava valeuutisten joukkoon kun jätetään jotain olennaista tarkoituksellisesti kertomatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt kun nauramiseltani pystyn taas kirjoittamaan, niin suosittelisin aloittajaa miettimään myös omaa linjaansa. Tätähän ei toki tule tapahtumaan.

Lähinnä kai tekstissä on kyse kuolevan mediatalon epätoivoisesta yrityksestä kiilottaa omaa kilpeään, siinä säälittävällä tavalla epäonnistuen. Levikki- ja lukijamäärien laskiessa peruuttamattomasti paniikki iskee ja syyllinen löytyy kaikista muista paitsi itsestä.

”Perinteistä mediaa epäilevät kutsuvat herkästi valeuutisiksi kaikkea sellaista, mikä ei heitä miellytä eikä vastaa heidän maailmankuvaansa.” Toimiiko tämä myös toisin päin ja onko Kaleva ottanut tämän myötä aktiivisen vihamielisen asenteen tietoyhteiskuntaa kohtaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten erottaa jyvät akanoista? Valeuutiset ja oikeat uutiset. Vastuu tässä on uutisten kuluttajilla siis niillä jotka ovat kiinnostuneita uutisista. Kuka sen kissanhännän nostaa ellei kissa itse. Media ylvästelee laatujournalismilla. Uutisvirta virtaa vuolaana tajunnan eri tasoilla mediassa katkeamatta.

Nyt on tarjolla laatujournalismia. Laatujournalismi määritellään usein laatujournalismin määrällä. Sanavapautta voidaankin rinnastaa hiomattomaan timanttiin. Laatujournalismin tulisi sisällöltään olla sellaista tutkittua asiapitoista, punnittua puhetta, moniarvoista jossa annetaan tilaa erilaisille mielipiteille ja merkittäville yhteiskunnallisille asioille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jaa, mielestäni mielipide asioista on yleensä se, kenen kannalta asioita katsoo. Sotaa käyvissä maissakin alkusyyt johtuvat kaukaisista tapahtumista, eikä niille ole yksinkertaista selitystä. Ei valeuutinenkaan ole välttämättä sitä, vaan se on toinen näkökanta asioihin, joita ei yleensä nosteta esille, kun asioista keskustellaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Vastuullisten median julkaisemat uutiset eroavat valeuutisista monessa kohtaa. Vaikka näkökulmat, käsittelytavat ja kommentit voivat ensimmäisissä olla hyvinkin monenlaisia, sisällöt pohjautuvat etukäteen tarkistettuihin ja jälkikkäteen tarkistettavissa oleviin faktoihin sekä todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Ja mikä tärkeintä, silloin kun vastuullisen median sisällöistä löytyy asiavirheitä, ne oikaistaan. Valeuutisissa ei ole näin."

Tässäpä tärkeä ero. Perinteinen media tekee harhaanjohtavaa uutisointia, kun taas MV-lehdet ja vastaavat valeuutisia. Näistä jälkimmäinen on jokseenkin helppo tunnistaa pienoisella terveellä taustatyöllä (googlen kuvahaku on tässä hyvä työkalu). Ensimmäisen havaitseminen taas vaatii käytännössä samat resurssit ja työmäärän kuin harhaanjohtavan uutisen kirjoittaminen. Joskus jopa töitä täytyy tehdä enemmänkin. Täytyy selvitellä haastateltavien ihmisten taustat, tarkastella käytettyä kieltä jne. Lisäksi harhaanjohtavasta uutisoinnista ei tule korjausta, koska "faktat" ovat "oikein".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Sipilän ylimielisyys syöksee keskustan oppositioon!

Niinkö, ainakin 750 000 kansalaista ulosotossa ja määrä senkun kasvaa, josta kiittäminen pikavippifirmojen koskeva heikk... Lue lisää...
Mutta osa kansaa voi...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image