Kolumnit

Epi­de­miak­rii­sit yhdistävät, erottavat ja ravistelevat

Kolumnit 23.3.2020 20:00
Markku Hokkanen

Epideemiset kriisit ovat yhdistäneet ja erottaneet ihmisiä läpi historian. Sairauden kokemukset ja hoidon etsiminen ovat ihmisille universaaleja piirteitä. Terveyshistoria, jossa ollaan kiinnostuneita niin maallikoista kuin asiantuntijoista, potilaista ja parantajista, on perusluonteeltaan globaalia historiaa, kuten myös tauteihin ja niiden vaikutuksiin keskittyvä tutkimus.

Jo William McNeillin klassikkoteos Kansat ja kulkutaudit sijoitti Euroopan aikaisempaa marginaalisempaan asemaan maailmanhistoriassa, ja korosti tautien merkitystä ihmistoimijoiden rinnalla.

Uudet sairaudet, joihin vanhat keinot eivät tehoa, aiheuttavat kriisejä yhteiskunnille ja haasteita niiden poliittisille, uskonnollisille, taloudellisille ja terveysjohtajille. Itse kriisin käsite, joka läpäisee modernin poliittisen kielenkäyttömme, on peräisin antiikin lääketieteestä.

Poikkeuksellisen tuhoisat epidemiat voivat johtaa perinteisen järjestyksen romahtamiseen, kuten Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa, tai 1800-luvun eteläisessä Afrikassa.

Poikkeuksellisissa romahduksissa sodat, taudit ja nälänhädät muodostivat usein noidankehiä. Epidemioiden ja vallankumousten välillä ei ole kuitenkaan selvää kaavaa tai syy-yhteyttä, kuten vaikkapa koleran historia 1800-luvun kuohuvassa Euroopassa todistaa. Vuonna 1848 poliittiset yhteenotot edelsivät kolera-aaltoa. Kulkutautien torjuntapyrkimykset myös siivittivät osaltaan modernien, asiantuntija- ja keskusvaltaan nojautuvien vahvojen valtioiden syntyä.

Parantumattomina pidettyjen tautien moralisointi on ollut yleistä mustasta surmasta aidsiin. Kristillisessä traditiossa kulkutauti oli usein Jumalan rangaistus yhteisön synneistä. Espanjantauti itäisessä Afrikassa aiheutti kriisin niin kristityille, muslimeille kuin perinteisille kulteille: kaikissa traditioissa syntyi erilaisia liikkeitä haastamaan auktoriteetteja. Influenssaa ja tuberkuloosia kutsuttiin Malawissa ”sivilisaation sairauksiksi”, joihin perinteiset lääkkeet eivät tehonneet.

Toisaalta myös länsimaisen lääketieteen tehokkuutta arvioitiin kokemusperäisesti. Mikäli vieraat lääkkeet kuten antibiootit siirtomaa-ajan lopulla näyttivät todella tehoavan, niitä ryhdyttiin nopeasti hakemaan yli kieli- ja kulttuurirajojen. Influenssaan ”hopealuotia” ei ollut, mikä heijastui esimerkiksi turvautumisessa henkiparantamiseen. Joissakin liikkeissä kiellettiin lääkkeet rukousta lukuun ottamatta.

Maallisemmissa yhteisöissä epidemiakriisi saattaa kanavoitua poliittisten johtajien ja vallitsevien ideologioiden kritiikkiin. Epidemioista on valitettavan tyypillistä syyttää myös ulkopuolisia, naapurikansoja ja vieraita. Uuden ajan alun syfilis, ”ranskantauti”, oli usein muukalaisten tauti. Koleraepidemiat esitettiin 1800-luvun Euroopassa aasialaisena uhkana. Poliitikot ovat toisinaan häikäilemättömästi syyttäneet muukalaisia tai vähemmistöjä epidemioista. Donald Trumpin kuvaus koronasta ”ulkomaalaisena viruksena” sivuaa tätä perinnettä.

Kriisi voi sekä yhdistää ihmisiä että syventää vanhoja jakolinjoja – yhteiskunnassa vallitseva luottamus poliittiseen johtoon ja terveyden asiantuntijoihin on keskeinen tekijä epidemioiden poliittisia seuraamuksia ennakoitaessa. Kolonialismin vaikutuksia Nigeriassa arvioinut antropologi Murray Last esitti, että siirtomaavalloitus ja yleinen terveyskriisi lisäsi epäluottamusta kaikkiin parantajiin, ja teki lääkinnästä aikaisempaa salamyhkäisempää, yksilöllisempää ja kaupallisempaa toimintaa.

Parantamisen globalisoituminen ja kaupallistuminen on tehnyt maailmasta markkinapaikan, jossa biolääketieteen vankasta asemasta huolimatta myös erilaiset perinteiset ja vaihtoehtoiset hoidot kukoistavat. Peukalosääntönä vain parempiosaisilla on laaja vapaus valita, ja köyhän konstit tautien torjuntaan ovat vaatimattomat etenkin kehittyvissä maissa. Epidemioiden tuoman pelon vallitessa sekä poliittisilla että parannuksen helppoheikeillä ja käärmeöljykauppiailla on otolliset markkinat, joskin vastaliike petettyjen taholta voi olla raju.

Covid-19-epidemian maailma on kovin erilainen kuin aikaisempien pandemioiden aikana, mutta historiasta voi etsiä ymmärrystä, lohtuakin. Terveyskriisit ovat kuin säröisiä peilejä, jotka valottavat meille yhteiskuntien vahvuuksia ja heikkouksia, arvokkaita ja kyseenalaisia puolia. On syytä suhtautua kriittisesti yhden syyn selityksiin, nopeaan syntipukkien etsimiseen ja niihin, jotka ajavat kriisin varjolla kyynisesti omia valtapyyteitään. Huhuja, pelkoja ja myyttejä tulee torjua ja purkaa maltillisella, lähdekriittisellä analyysilla.

Nopeita täsmälääkkeitä löytyy harvakseltaan, mutta ihmisten sitkeyttä, kekseliäisyyttä, uhrautuvaisuutta ja yhteistyökykyä ei ole syytä aliarvioida. Epidemiat voivat ahdistaa, mutta myös auttaa meitä tunnistamaan ja tunnustamaan toistemme ihmisarvon ja yhteisöllisyyden.

Markku Hokkanen on dosentti ja historian yliopistonlehtori Oulun yliopistossa.

 

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Pandemia on hyvä asettaa myös historialliseen kontekstiin. Historiasta voi etsiä ymmärrystä, lohtuakin, kuten kirjoittaja toteaa. Tässä ajassa lienee kuitenkin paremmat mahdollisuudet taistella yhdessä pandemiaa vastaan kuin menneillä vuosisadoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21:39
Norjassa avattiin ilmasilta kymmenientuhansien nälkiintyvien porojen pelastamiseksi – kaikkien aikojen suurin pelastusoperaatio Ruijan ylängöllä Tilaajille
21:10
Syöpä pelasti oululaisen Jenna Antinmaan työuupumukselta – yrityskuviot alkoivat mennä uusiksi jo "syöpälomalla" Tilaajille
20:47
Koronarajoitteet ruuhkauttavat sairaaloiden kylmiöitä – vastaanottokeskuksen kellarissa sijaitsevaan kylmiöön siirrettiin keskiviikkona ensimmäiset vainajat
20:30
Kymmenettuhannet lähtivät heti Wuhanista – koronaviruksen synnyinkaupungista pääsi pois kaksi ja puoli kuukautta kestäneen eristyksen jälkeen
20:27
Historiallinen 4,1 miljardin lisäbudjetti on vasta alkusoittoa – tarvitaan lisää rahaa ja todennäköisesti uusia entistä tiukempia rajoituksia
20:21
Suomen viides ydinvoimayksikkö lähempänä tuotantoa kuin koskaan – Olkiluoto 3:n uskotaan aloittavan sähköntuotannon ensi vuonna 11 vuotta myöhässä
20:07
Poliisi joutui pysäyttämään liikenteen rikoksesta epäillyn kiinniottamisen vuoksi Haukiputaalla
124
Kuuma keskustelu suojainten ympärillä jatkuu – Pääministeri Marin: "Osa kunnista ja toimijoista etsii nyt valtiosta tai jopa elinkeinoelämästä syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa"
29
Uuden ennusteen mukaan koronavirusepidemia olisi Pohjois-Suomessa pahimmillaan juhannuksen aikaan – epidemian uskotaan jatkuvan pitkälle syksyyn
21
Luken tutkimus: Suomen metsissä kasvaa yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten
18
Julkinen sektori kieltäytyy lääkäriyhtiöiden koronatesteistä, edunvalvoja keskittäisi päätökset valtiolle – Ministeriö kiistää periaatteelliset syyt: Yhteistyötä harkitaan
15
Onko Oulun kaupungin hammashoito jo sopeutunut koronan aiheuttamaan poikkeustilanteeseen? –"Tällä hetkellä emme ota uusia potilaita tarkastukseen"
11
Uros perusti innovaatiokeskuksen – start up -yrityksille tarjotaan viimeisintä teknologiaa
10
Kehysriihineuvottelut jatkuvat tänään, hallitus koolla Säätytalolla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Antti Kiuru

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hurmos loppumassa - paluu Sipilän linjoille?

221 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Ei sijoittaminen ole mitään veronkiertoa. Sijoityamisella osallistutaan yrityksen rahoittamiseen (esim. kun Musti&Mi... Lue lisää...
Yksityissijoittaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

8.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image