Kolumnit

EKP pahasti erimielinen euroalueen li­säel­vy­tyk­ses­tä – ainoata määriteltyä tavoitettaan EKP ei ole saavuttanut kymmeneen vuoteen

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja. KUVA: Nico Bäcksrröm
Kolumnit 20.9.2019 20:00
Risto Murto

Euroopan Keskuspankki EKP päätti viime viikolla elvyttää euroalueen taloutta. EKP laski ohjauskorkoaan entistä negatiivisemmaksi, aloitti uudestaan arvopapereiden osto-ohjelman ja teki elvytyksen keston riippuvaiseksi inflaation kehityksestä. Lisäksi keskuspankki eriytti pankkien talletuskorkoja, minkä tavoitteena on tukea pankkien kannattavuutta tilanteessa, jossa pankkien kannattavuus kärsii negatiivisista koroista. Tavalliselle säästäjälle kaikki tämä tarkoittaa poikkeuksellisen alhaisten korkojen ajan jatkumista.

Käänne uudelleen elvyttävään politiikkaan oli nopea. Viime vuoden joulukuussa EKP ilmoitti lopettavansa arvopapereiden osto-ohjelman vuodenvaihteessa. Tavoitteena oli ottaa ensimmäisiä askeleita rahapolitiikan normalisoimisessa. Korkojen nostaminen olisi tapahtunut myöhemmin.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja. KUVA: Nico Bäcksrröm

Kauppasodat ja kansainvälisen talouden kasvuvauhdin hidastuminen muutti kuitenkin tilannetta. Erityisesti viennistä ja teollisuustuotannosta riippuvaiset taloudet ovat Euroopassa hidastuneet.

Keskuspankki on samalla ollut epäonninen. Uudet elvyttävät toimet piti aloittaa ennen kuin korkoja oli ehditty normalisoida. Lisäelvytyksen tehoa syö, kun ohjauskorot ovat jo valmiiksi poikkeuksellisen alhaisina. Tässä suhteessa USA:n keskuspankin asema on parempi. Korkoja ehdittiin jo nostaa liki normaaleiksi ennen suhdanteen kääntymistä.

EKP:n johtajat olivat poikkeuksellisen erimielisiä politiikan muutoksesta. Julkisuuteen valuneiden tietojen mukaan Ranskan, Saksan ja Hollannin edustajat vastustivat tehtyjä päätöksiä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on kaikesta päätellen ollut tukemassa tehtyjä päätöksiä.

Myös jälkikäteiset kommentit päätöksestä ovat olleet poikkeavia. Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot kertoi peräti tiedotteessa pitävänsä päätöksiä huonoina.

Tätä ennen Hollannin parlamentti oli lähettänyt ennen tuoreimpia korkopäätöksiä kirjeen EKP:n pääjohtajalle.

Huolenaiheena oli negatiivisten korkojen vaikutus hollantilaisiin eläkesijoittajiin.

Hieman intuition vastaisesti hollantilaisten huoli johtuu siitä, että Hollannissa eläkevaroja on kerätty erityisen paljon. Periaatteena on ollut, että jokaista luvattua eläke-euroa pitäisi vastata myös säästetty euro. Kun korot laskevat, säästettyjä euroja tarvitaan enemmän.

Tämän vuoksi Hollannissa on leikattu ajoittain myös eläkkeitä ja asiasta on tullut kuuma poliittinen peruna. Eläkeleikkauksiin johtava EKP:n korkopolitiikka ei ole suosittua.

Itävallan tuore keskuspankin pääjohtaja puolestaan ehdotti, että inflaatiotavoitetta pitäisi laskea. Jos kahden prosentin inflaatiotavoitetta on näin vaikea tavoittaa, kannattaisiko sitä alentaa suosiolla?

Tässä ollaan nykyaikaisen rahapolitiikan ytimessä. Mitä tavoitellaan ja miksi?

EKP:lla on yksi keskeinen tavoite. Tämä on pitää euroalueen keskimääräinen inflaatio lähellä kahta prosenttia. Euroopan keskuspankilla ei ole kasvu- tai työllisyystavoitteita.

Ainoata määriteltyä tavoitettaan EKP ei ole saavuttanut kymmeneen vuoteen. Inflaatio on sitkeästi säilynyt selvästi alle kahden prosentin tavoitteen ja on lisäksi viime aikoina liukunut alaspäin.

Miksi alhainen inflaatiovauhti on ongelma? Keskeinen ongelma on, että alhaisen kasvun ja inflaation pelätään olevan kasvuloukku. Kun taloudessa syntyy laajasti odotukset inflaation ja kasvun säilymisenä alhaisena, siitä on vaikea päästä pois.

Näin on käynyt Japanissa. Keskuspankki on pyrkinyt pitkään saamaan inflaatio-odotuksia ja inflaatiota nousemaan onnistumatta siinä. Japanissa alhaisen inflaation ja korkojen aika on kestänyt jo yli 20 vuotta.

Toinen ongelma liittyy suhteellisten hintojen muutoksiin. Palkkojen ja hintojen suhteelliset muutokset ovat vaikeampia matalan inflaation olosuhteissa. Tämä konkretisoituu erityisesti palkoissa. Palkoja on vaikea laskea monista eri syistä. Jos inflaatio ja palkkakehitys on kovin lähellä nollaa, eri tehtävien ja ammattiryhmien palkkakehitys väkisinkin yhtenäistyy.

Tätä kautta EKP:n inflaatiotavoite vaikuttaa myös jokaisen suomalaisen palkansaajan kukkaroon. Jos EKP epäonnistuu ja inflaatio jymähtää esimerkiksi nollan ja yhden väliin, tämä tarkoittaa myös Suomessa pitkäksi ajaksi alhaisia nimellispalkkojen korotuksia.

Palkankorotusten erot olisivat eri toimialojen välillä prosenttien kymmenyksiä.

Jos Suomessa toisaalta poikettaisiin merkittävästi euroalueen alhaisesta inflaatio- ja palkkakehityksestä, vientituotteiden kilpailukyky menetettäisiin.

Nykytilanteessa suomalaisten kannattaa toivoa, että EKP onnistuu lisäelvytyksessään. Jos ei, jatkuvien niukkojen palkkakierrosten tulevaisuus.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Kommentoi

Tiedättekö miksi tämmöiset uutiset/kirjoitukset ovat äärimäisen tärkeitä? Näitä tullaan lähitulevaisuudessa - noin vuosikymmenen kuluttua - tutkimaan intohimoisesti, että kuka osasi nähdä ja tulkita oikein Euroopan ja maailman tilanteen vuonna 2019 ja tehdä sen mukaan liikkeensä. Jos nyt ihan rehellinen olen, niin kaikkein tärkein näissä uutisissa on niistä löytyvät kommenetit jotka paljastavat suoraan kuka tiesi ja milloin.

EU mukaan lukien EKP sekä Yhdysvalloissa FED tulevat kaatumaan sellaisina kuin me ne nyt tunnemme. Käsite "keskuspankki" tulee poistumaan koko ihmiskunnasta. Eliitin virittämät keskuspankit ja muut globalisti-toimistot lakkautetaan ja merkit ovat jo ilmassa ja väitän osaavani tulkita informaatiota oikein. Keskuspankit sekä niiden printtaama leikkiraha korvautuu kryptovaluutoilla - nimenomaan Bitcoin ja Litecoin. En nyt vaivaudu selittämään, miksi juuri nämä kaksi, mutta ne ne ovat. Myös muilla kryptoilla on paikkansa, mutta ei mitään sellaista mitä tulemme näkemään näiden kahden kanssa.

Kryptovaluutat Bitcoin ja Litecoin ovat täysin eliitin hallinnan ulkopuolella eikä kukaan voi niitä printata lisää. Siellä on ollut vuosikymmenen verran rinnakkain toiminnassa täysin ihmisten oma valuuttamekanismi nimittäin kryptovaluutta. Siinä raha liikkuu ihmiseltä ihmiselle ilman että tarvitaan ensimmäistäkään pankkia tai keskuspankkia. Kryptovaluuttojen vallankumouksessa myös eliitin verotusmekanismi menee kokonaan uusiksi, sillä ihmisten kryptovaluuttaa ei voi verottaa.

Muutoksesta tulee taivaallinen ja muutos on hyvän matkaa jo edennyt eikä tule suuntaansa muuttamaan. Eliitti tulee häviämään ja kaikki heidän virityksensä kaatuvat ja korvataan paremmilla systeemeillä. Itse olen vaihtanut lähes kaikki säästöni Bitcoiniin ja Litecoiniin ja laskujeni mukaan aikaa on vielä 3-4 viikkoa kun Litecoinia saa alle satasella. Tämän kommentin lukeminen vuonna 2025 (joka sen googlella löytää) tulee olemaan huikea kokemus, sillä minä omistan nyt vuonna 2019 satoja Litecoineja ja kun tätä postia tulevaisuudessa luetaan, niin yksi Litecoin maksaa yli miljoona euroa.

Katsotaan kuka osui oikeaan. Palataan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kryptovaluutat romahtavat jos tapahtuu joku merkittävä kehitysaskel prosessoriteknologiassa. Vastaavasti, jos löydettäisiin jostain aivan käsittämättömän suuri kultaesiintymä ja sitä ei pidettäisi salassa ja hyödynnettäisi hyvin varovasti niin kullan hintaan perustuvat systeemit romahtaisivat. Taloudellisen toiminnan pitää perustua rationaaliseen tuotantoon, kulutukseen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen eikä keinotekoisiin kupliin, muuten jää ennemmin tai myöhemmin pää vetävän käteen. Onnekkaat tai kaukaa viisaat voivat pärjätä välillä hyvinkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kryptovaluutat erityisesti ovat eliitin hallussa. Mutta sinulle "eliitti" tarkoittaakin vain demokraattiesti valittuja ihmisiä eikä oikeaa määräysvaltaa käyttävä rahaeliittiä.

Eikä kryptovaluutasta ole oikein muuhun kuin huumekauppaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

16:52
Rattijuoppo ja useiden autojen sivupeilit hajottanut nuori mies työllistivät poliisia Kajaanissa
16:47
Kajaanilaismies hermostui ravintolassa ja kaatoi toisen miehen katuun, uhri sai sairaalahoitoa vaativia vammoja
16:36
Nelikymppinen mies uhkasi aseella kolmea muuta Kajaanissa – aseen poisottaminen johti käsirysyyn
16:15
Tallinkin Silja Europa -laivalta löytyi yöllä kaksi suomalaista kuollutta nuorta – Viron poliisi ei tällä hetkellä epäile rikosta
16:11
Tallink Siljan viestintäjohtaja kommentoi laivakuolemia: Harvinaista, että samana yönä on käynyt kaksi tapausta
15:07
Tutkija uskoo, että brexit-sopimus menee läpi ensi viikolla, ellei uusi aloite kaada sitä kokonaan – "EU:n jatkoaika kannustaisi hyväksymään sopimuksen"
14:22
Viron poliisi: Tallink Siljan alukselta löytyi kuolleena kaksi nuorta suomalaista aikuista, ei merkkejä väkivallasta
153
Hallitus haluaa velvoittaa kiinteistönomistajat hankkimaan lisää sähköautojen latauspisteitä – myös autottomat voivat joutua maksajiksi
37
Jalankulkijoille annettu syksyn ensimmäinen liukastumisvaroitus Oulussa, kulkuväylät voivat olla erittäin liukkaita
32
Puheenaihe: Ovatko varusmiesten yhteistuvat tarpeellisia?
26
Opetusministeri Li Andersson haluaa poistaa kotihoidon tuen yli 3-vuotiailta sisaruksilta – Käyttäisi miljoonat varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen
19
Sadat tuhannet seniorit saavat kutsun influenssarokotetutkimukseen – "Tutkittavassa rokotteessa vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä"
17
Britannia pyysi EU:lta lykkäystä brexitille kirjeellä, jota Boris Johnson ei allekirjoittanut – Lähetti toisen kirjeen, jolla perui ensimmäisen
15
Haukiputaalle poliisin konttiputkaan viety henkilö sytytti putkassa tulipalon, palo laukaisi tilan sprinklerin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Maataloustuet.

Tuommoinen räkyttäminen on pelkkää kateutta. Maanviljelijät tekevät todella oikeaa ja raskasta työtä mutta eihän sitä tu... Lue lisää...
ihanko ite näit?

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image