Kolumnit

Eduskunnan on turha rutista vähästä vallasta

Kolumnit 11.9.2016 12:00
Kyösti Karvonen

Korkeinta valtaa Suomessa käyttävä eduskunta kokoontui tällä viikolla kesätauon jälkeen.

Politiikan syksy käynnistyi niin kuin aina ennenkin. Muukin on ennallaan: eduskunnassa valitetaan jälleen kerran vallan, tällä kertaa budjetti- ja valvontavallan, vähyyttä.

Olen seurannut eduskunnan toimintaa vuodesta 1983 lähtien, nelisen vuotta jopa päätyökseni. Samaa valitusta kuului silloin ja sitä on kuulunut myöhemminkin.

 

Jos kerran näin on, miksei eduskunta ole tehnyt ja tee huutavalle vääryydelle jotakin? Parlamentilla olisi ollut ja on vieläkin valta ja voima tehdä se.

Tällä kertaa taustalla on eduskunnan tarkastusvaliokunnan Helsingin yliopiston tutkimusryhmällä teettämä tutkimus.

Aiemmin eduskunta katsoi valtaansa lipuneen etenkin työmarkkinajärjestöille ja virkamiehille. Näin on kiistatta käynyt. Miksi? Siksi, että eduskunta on sallinut näin tapahtuvan.

Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet eduskunnalle kuuluvaa valtaa, koska se on sopinut etenkin demareille. Monet virkamiehet Raimo Sailaksesta lähtien ovat panneet liikkeelle isoja asioita, koska poliitikot eivät ole olleet kyllin rohkeita. Samaa on ollut ilmassa tänäkin syksynä.

 

Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti vuorollaan ottaa valtaa itselleen työmarkkinajärjestöiltä (lue: ammattiyhdistysliikkeeltä), mutta on joutunut perääntymään. Samasta puhui aikoinaan esimerkiksi silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö, mutta ei se valta ole sieltä minnekään lähtenyt.

Sipilän hallitus luopui jo aiemmin niin sanotuista pakkolaeista, ja viimeksi se siirsi kiltisti työttömyysturvauudistuksen kolmikantaiseen työryhmään.

Tutkimuksessa uusiksi vallan viejiksi luetellaan Euroopan unioni, Euroopan talous- ja rahaliitto sekä finanssikriisi. Mediaa ei sentään syyllistetä.

Olisi kummallista, jos eduskunnan valta ei olisi kaventunut EU- ja EMU-jäsenyyden myötä. Tämä oli tiedossa jo ennen unioniin ja rahaliittoon liittymistä. Siitä huolimatta Suomi liittyi molempiin klubeihin. Muutoin ei voisi ollakaan. Jäsenyyksistä koituvat edut laskettiin haittoja suuremmiksi.

Vallan vähenemisväitteen ymmärtää yksittäisen, ja varsinkin uuden, kansanedustajan näkökulmasta. Jos lähtee parlamentaarikoksi takki auki muuttamaan maata ja maailmaa oman tahtonsa mukaiseksi ja kun työ osoittautuu ainakin aluksi vihreän tai punaisen napin painamiseksi, pettymys on varma.

Väitettä on vaikea hyväksyä, kun puhutaan koko eduskunnasta. Sen mahdollisuudet käyttää budjetti- ja valvontavaltaansa ovat kansainvälisestikin verrattuna vahvat.

Suomessa päästiin vuonna 1983, voi sanoa vihdoinkin, koko vaalikauden istuviin enemmistöhallituksiin. Se on tuonut politiikkaan vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

Tähän malliin kuuluu saumattomasti se, että asiat ratkaistaan hallituspuolueiden enemmistöllä. Muuten ei voisi demokratiassa ollakaan. Virkamiehet valmistelevat ja hallitus antaa lakiesitykset eduskunnalle, joka voi tehdä niihin muutoksia mielensä mukaan.

Työryhmän mielestä eduskunnan budjettivalta on kaventunut etenkin siksi, että ”valtion taloudellisia vastuita koskevat päätökset sitovat tulevia eduskuntia”.

Olisi vastuutonta poukkoilua, jos näin ei nimenomaan olisi. Esimerkiksi budjettikehyksillä on päästy siihen, ettei suuntaa käännetä tämän tästä. Niillä menopaineita pystytään hillitsemään edes jotenkin. Voisi vain kuvitella, kuinka paljon pahemmassa sekamelskassa valtiontalous olisi nyt, jos päätöksiä ei tehtäisi pidemmällä sihdillä.

Tilanne olisi toinen, jos Suomessa olisi kaksipuoluejärjestelmä. Jos valta vaihtuisi vaaleissa, vanhan hallituksen linjaa ja vanhan eduskunnan päätöksiä olisi helppo muuttaa. Kun näin ei ole, pitkävaikutteiset päätökset ovat pikemminkin vahvuus kuin heikkous.

 

Uskottavin selitys eduskunnan budjetti- ja valvontavallan rapautumiselle löytyy eduskunnasta itsestään. Kuten työryhmäkin sanoo, vallan kaventuminen on osaksi seurausta ”eduskunnan omasta passiivisuudesta”; eduskunta ei käytä perustuslaissa mainittuja vahvoja valtaoikeuksiaan.

Tyhjiö täyttyy aina. Niin kauan kuin eduskunta ei käytä sitä valtaa, jota se voisi käyttää, joku täyttää tyhjiön ja eduskunta valittaa.

MAINOS

Kommentoi

Valta on valunut Eu:n käsiin. Sitä ei voine kukaan muuksi väittää. Eu valta ohittaa jopa Suomen perustuslain. Ay valta on toiseksi suurin. Rahan valta on kolmas. Eduskunnan ja hallituksen valta on mitättömän pieni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kansanedustajilla ei. Kansanedustajat ovat kumileimasimia, jotka painavat äänestysnappulaa puoluekurilla puoluejohdon käskystä. Joissakin harvoissa tapauksissa annetaan äänestää oman tunnon mukaan.

Valtaa on Suomessa puoluejohtajilla ja virkamiehillä. Lakeja valmistelevat virkamiehet voivat toimittaa kumileimasimille sellaista tietoa, kuin he haluavat tai taustavoimat käskyttävät. Joissain tapauksissa virkamiehet jaksavat odottaa vaalikauden ja toisenkin vängätessään agendan mukaista lakia läpi. Eduskunnasta ajetaan niin paljon lakialoitteita läpi, että kenelläkään kumileimasimella ei ole aikaa perehtyä niihin, ellei oma mielenkiinto koske niitä. Miltäköhän sitten kumileimasimesta tuntuu, kun puoluejohto käskyttää äänestämään vastoin omaa kantaa itselle tärkeässä lakialoitteessa.

Uudet kansanedustajiksi valitut huomaavat muutaman kuukauden sisään, että homma ei mene niin, kuin he alkuun ajattelivat. He oppivat talon tavoille melko pian ja järkevimmät luopuvat hommista ensimmäisen kauden jälkeen. Kumileimasimen luonteenlaadun pitää olla ihan erikoislaatuinen, jotta niissä hommissa viitsii olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monella kansanedustajalla ja ehdokkaalla näyttää olevan täysin väärät illuusiot tehtävästä sekä täysin väärät tavoitteet itselleen. Ei eduskuntaan mennä kähmimään valtaa vaan säätämään lakeja. Kuinka moni pyrkii eduskuntaan nimenomaisesti lakeja säätämään? Kuka välittää edes opiskella, kuinka lakeja säädetään?
Useiden kansanedustajan tavoitteena näyttää olevan peruslainsäädäntötyön sijaan julkisuudessa pällisteleminen, henkilövalintojen teko, toisten haukkuminen sekä mahdollisimman välittömän toimeenpanovallan käyttö.
Ehkä se on äänestäjistäkin kiinni. Miksi äänestämme ihmisiä, jotka eivät muut osaa, kuin toisia haukkua?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

19:33
Vaikeinta Yini Wangille on yksinäisyys, sillä ujoista oululaisista on hankala saada ystäviä
19:29
Pörssit pääsivät vauhtiin - Helsingissä nousua reilusti yli 2 prosenttia
19:20
Kommentti: Eduskunnan luottamusäänestys ei lopeta työtaisteluita irtisanomislakeja vastaan
19:00
Vanhan auton saa Oulussakin muutettua kulkemaan myös kaasulla – investointi voi nykyhinnoilla maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa Tilaajille
18:49
"Deadline oli hänelle pyhä" – Touko Siltala muistelee lämmöllä pitkää ystävyyttään ja yhteistyötä kirjailija Arto Paasilinnan kanssa
18:46
Jalkapallon oma Skoda-cup nosti Huuhkajat lentoon
18:00
Haluatko yliopistoon ilman pääsykoetta tai huippuarvosanoja? Se voi kohta olla mahdollista, jos työskentelet oikeassa firmassa Tilaajille
131
Kysyimme: Miksi dieselin hinta on jo sama kuin bensiinin?
73
Poliisi kirjoitti 45 rikesakkoa ilman valoa liikkuneille oululaispyöräilijöille, lisäksi polkupyöräilijöille jaettiin valoja
58
HS-gallup: SDP:n etumatka kasvaa, vihreiden kannatus jatkaa murenemistaan
44
Sipilä syytti ay-liikettä painostamisesta - poliitikoilta vaaditaan nyt rohkeutta ja päättäväisyyttä
43
Antti Rinne: "Surkuhupaisammin ei pääministeri Sipilä voi sanoa" – demarien puheenjohtaja vakuuttaa olevansa valmis pääministeriksi
37
IS: Iissä erikoinen kiista frisbeegolfradasta –"maanomistaja" kielsi alueen käytön ja vei korit pusikkoon, kunnanjohtaja aikoo tehdä rikosilmoituksen
33
Miksi nuoret miehet kaahaavat? Vuosittain liikenteessä kuolee noin 40 nuorta miestä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Millä keinoin Ay-liikkeen valtaa saadaan rajattua?

Juuri näin. Tässä ollaan niiden asialla jotka eivät pysty itse vaikuttamaan tilanteeseen. Työttömät, syrjäytyneet, vamm... Lue lisää...
Onnea, olet ymmärtän...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image