Kolumnit

Brexit lisää painetta EU:n ja Naton yhteistyöhön

Kolumnit 22.7.2016 12:00
Kristi Raik

EU-politiikassa ei ole tapana kunnioittaa suomalaista lomakalenteria. Tänä vuonna juhannuskokkojen ääressä EU herätti poikkeuksellisen kuumaa keskustelua, joka jatkuu yhä.

Monet EU-kriittisetkin suomalaiset jakavat huolen siitä, miten Ison-Britannian lähtö unionista vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen. Onhan täällä perusteltu turvallisuudella myös Kreikan lainaohjelmaa, joka tähtää grexitin eli Kreikan EU-eron välttämiseen.

EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky ovat Suomelle entistä arvokkaampia, kun epävakaus ja jännitteet idän suunnalla ovat kasvaneet.

Brexitin vaikutuksista turvallisuuteen on ympäri Eurooppaa esitetty monenlaisia arvioita. Jotkut ovat painottaneet Naton roolin korostumista entisestään.

Toiset ovat väittäneet, että EU:n puolustusyhteistyö pääsee nyt vihdoin kunnolla vauhtiin, kun jarruna toiminut Iso-Britannia on pois pelistä. Kummassakin väitteessä on perää.

Ennen kaikkea Euroopan sisäinen hajaannus ja epävarmuus kuitenkin heikentää sekä EU:ta että Natoa. EU:n puolustusyhteistyötä ollaan nyt viemässä vauhdilla eteenpäin, mutta sen käytännön merkitys kutistuu huomattavasti ilman Isoa-Britanniaa, joka on Euroopan suurin sotilasmahti.


Kaksi viikkoa brexit-kansanäänestyksen jälkeen Varsovassa pidettiin Naton huippukokous. Se onnistui kirkastamaan järjestön tehtäviä Euroopan heikentyneessä turvallisuustilanteessa.

Nato vahvisti, että se on tarpeen tullen valmis puolustamaan kaikkia jäsenmaitaan, mukaan lukien Baltian maita ja Puolaa, joissa se lisäsi läsnäoloaan. Pelotteen vahvistaminen vähentää konfliktin todennäköisyyttä. Toisaalta Nato linjasi, että Venäjän kanssa tarvitaan vuoropuhelua.

Siitä, mihin vuoropuhelulla pyritään, on ollut Naton (ja myös EU:n) sisällä eriäviä käsityksiä. Nyt selkiintyi yhteinen kanta, jonka mukaan suhteiden normalisointi edellyttää Venäjältä voimankäytön lopettamista ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista Ukrainassa.

Saman kannan toistaa myös EU:n tuore globaalistrategia, jonka unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitti pian brexit-äänestyksen jälkeen. Niin kauan kuin Krimin miehitys ja sota itäisessä Ukrainassa jatkuvat, Naton ja Venäjän välisen dialogin tavoitteena on lähinnä parempi ymmärrys toisen osapuolen kannoista ja aikeista sekä jännitteiden hallinta.


2000-luvun alkupuolella EU ja Nato kilpailivat keskenään, vaikka suuri osa Euroopan maista kuului kumpaankin järjestöön. Ranskan silloinen presidentti Jacques Chirac halusi pitää Naton etäällä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisestä – ja suututti sillä muun muassa britit.

Chiracin seuraajaa Nicolas Sarkozyta sitä vastoin on sanottu Ranskan kaikkien aikojen Amerikka-myönteisimmäksi presidentiksi. Vuonna 2009 hän palautti maansa Naton komentorakenteisiin päättäen 43 vuotta kestäneen erityisaseman.

Ranskan pitkäaikainen pyrkimys vähentää Euroopan strategista riippuvuutta Yhdysvalloista – ja samalla vahvistaa Ranskan johtoroolia Euroopassa – on kuitenkin säilynyt. Edellä mainitussa EU:n globaalistrategiassa puhutaan edelleen EU:n strategisen autonomian tavoitteesta.

Carnegie Europe -ajatuspajan johtaja Jan Techau kuvaa tätä tavoitetta strategian sokeaksi pisteeksi. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen tarpeesta vallitsee toki nykyään laaja konsensus Atlantin molemmin puolin, mutta Euroopan turvallisuuden vahva riippuvuus Yhdysvalloista säilyy väistämättä pitkälle tulevaisuuteen.


Brexit nostaa entisestään Saksan johtoasemaa Euroopassa, mutta Saksa karttaa sotilaallisen roolinsa vahvistamista. Naton tehtävä on perinteisesti ollut sitoa Yhdysvallat Euroopan puolustukseen. Brexitin myötä saa uutta merkitystä se, että Nato sitoo myös Ison-Britannian Euroopan puolustukseen.

Tässä asetelmassa EU:n ja Naton välisen yhteistyön tiivistäminen saa uutta potkua. Nyt korostetaan kilpailun sijaan järjestöjen toisiaan täydentäviä tehtäviä. EU:lla on historiallinen ja laaja rooli Euroopan turvallisuudessa, joka pohjautuu ennen kaikkea diplomatiaan ja taloudellisiin resursseihin.

Sen lisäksi EU panostaa nyt entistä enemmän jäsenmaiden väliseen puolustusyhteistyöhön, jota Suomikin aktiivisesti edistää. Sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien sekoittuessa toisiinsa EU:n ja Naton välistä yhteistyötä tarvitaan muun muassa propagandan, kyberhyökkäysten ja terrorismin torjunnassa.

Nato on palannut alkuperäiseen tehtäväänsä ja huolehtii sotilaallisesta puolustuksesta suuressa osassa Eurooppaa. Suomen ja Ruotsin kannalta on huomattavaa, että tässä Euroopan kulmassa jäsenyyden ja ei-jäsenyyden välinen raja on jossain määrin hämärtynyt. EU:n ja Naton välisen yhteistyön lisääminen tukee tätä kehitystä.

Kirjoittaja Kristi Raik on on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.

MAINOS

Kommentoi

Suomalaiset laittakaa Kansalaisaloitteeseen nimiä,että päästään äänestämään ,eu erosta. Suomi Itsenäiseksi niin voimme unohtaa Naton ja Venäjä pakotteet. Kaupankäynti Venäjän kanssa nousee huippulukemiin ja saamme Suomeen työtä sekä hyvinvointia. Itsemääräämiusvalta on se tärkein juttu. Kaikki eu maksut poistuu ja verorahat tulevat omaan käyttöömme. Tulee myös sievoiset säästöt verorahoihin kun Brysselistä loppuu työt kaikilta jotka eu:n myötä sinne aiemmin päässeet. Ajatelkaamme tulevia sukupolvia ja lapsen lapsiamme ,millaisen maan jätämme heille. Kituvan ja velkavankeudessa eu:hun ,elävän Suomenko?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhdysvaltojen uusi Presidentti Trump ,ottaa toivottavasti Yhdysvaltojen johtaman Naton pois euroopasta ja alkaa vihdoinkin johtaa omaa maataan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

9:48
Ikääntyneenä kotona asumiseen voi varautua – Oulussa järjestetään avoin seminaari aiheesta
9:23
Itsenäisyyspäivää juhlitaan Oulussa sinivalkoisella valaistuksella, kaupunki kehottaa järjestämään kahvihetkiä
9:00
Mika Kojonkosken projekti Kiinan mäkimaajoukkueen kanssa jatkuu Taivalvaaran maisemissa – "Suurin työtehtävämme on saada urheilijat rakastumaan mäkihyppyyn" Tilaajille
8:38
Tesla valitsi Euroopasta Berliinin – Suomikin havitteli aluksi jättimäistä akkutehdasta, mutta haku jatkuu yhä
8:17
Oululaiset villinnyt Coca-Colan joulurekka ei saavu Ouluun tänä vuonna
8:02
Lapin teillä erit­täin huono ajokeli - Useita rekkoja jumissa Ro­va­nie­men Sy­vä­sen­vaa­ras­sa, onnettomuus Tervolassa ja Muoniossa
8:00
Vuoden 2025 Oulun asuntomessualue alkaa hahmottua – Kilpailutöissä korostuvat uusi silta yli Hartaanselän ja yhteisöllinen ympäristö Tilaajille
21
Pohjantiellä sattui kolmen auton ketjukolari – ei loukkaantuneita
12
"Ruotsi ei ole rakettitiedettä" – Tartu härkää sarvista ja puhu, opastaa oululaislähtöinen kielilähettiläs Seppo Määttä
12
Uudet kaistat helpottavat Limingantullin liikennettä – uuden alikulun päällystys ja kivettäminen jäivät ensi kevääseen
11
Tänään neuvotellaan, mutta lakosta voi tulla erittäin pitkä – "Ihmiset tuntuvat täysin ymmärtävän, miksi lähdimme tai jouduimme työtaisteluun"
9
Voisiko uusi yliopistokampus nousta Oulun keskustan lähelle? Yliopiston rehtori esittää, että yliopisto ottaa kiinteistönsä uuteen syyniin – "Pelkäämme, että tilavuokrat nousevat niin kalliiksi, että ne alkavat haittaamaan yliopiston toimintaa" Tilaajille
9
Oululaiset villinnyt Coca-Colan joulurekka ei saavu Ouluun tänä vuonna
8
Kärpissä loistaneelle Ville Leskiselle lähtöpassit Färjestadista – ”Hän on rehellisesti sanottuna liian kallis"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on paikoin huono maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa jäätävän tihkusateen ja lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

253 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Ihmisen pahuus

Ei ihminen jolla on psyyke tasapainossa tee kellekkää pahaa. Ei ei. Lue lisää...
Vai normaalia

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.11.

Fingerpori

13.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image