Kolumnit

Baltian maiden tur­val­li­suus­po­li­tii­kan mahdottomat valinnat

Kolumnit 8.11.2019 20:00
Kristi Raik
Kristi Raik, kolumnikuva. KUVA: Marek Sabogal

Itämeren alueen turvallisuutta varjostavat kasvavassa määrin kaksi toisiinsa kietoutunutta tekijää: huoli Yhdysvaltojen sitoutumisesta ja kansainvälisten instituutioiden haurastuminen.

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat kolme Baltian maata. Niiden turvallisuuspolitiikan suurimmaksi haasteeksi on noussut se, miten varautua Yhdysvaltojen läsnäolon mahdolliseen heikkenemiseen ilman, että omilla toimilla lisättäisiin sen todennäköisyyttä.

Juuri nyt Baltian maiden turvallisuus on monella tavoin vahvempi kuin koskaan. Maat ovat kytkeytyneet tiiviisti osaksi läntistä yhteisöä etenkin Euroopan unionin ja Naton jäseninä. Vuonna 2014 alueellinen turvallisuustilanne heikkeni selvästi johtuen Krimin valtauksesta ja Venäjän käynnistämästä sodasta itä-Ukrainassa, mutta nämä tapahtumat saivat aikaan Naton läsnäolon vahvistumisen Baltiassa ja Puolassa sekä EU:n yhtenäisen tuomion Venäjän toimille.

USA:n panos Itämeren alueen turvallisuuteen on lisääntynyt, mutta tulevaisuus näyttää kovin epävarmalta. Ensinnäkin huolenaiheena on tietysti presidentti Donald Trumpin piittaamattomuus liittolaisista ja kumppaneista. Trump ei pidä Natosta eikä varsinkaan EU:sta. Vielä vähemmän hän välittää kansainvälisestä monenkeskisestä yhteistyöstä ja sääntöperustaista järjestyksestä, joka murenee USA:n hylättyä johtoasemansa sen ylläpitäjänä.

Toinen, vielä painavampi syy epäillä USA:n tulevaa roolia Euroopassa ei johdu Trumpista, vaan globaalin valtatasapainon nopeasta muutoksesta. Kun USA keskittyy yhä enemmän Kiinan nousun hillitsemiseen, Euroopan merkitys vääjäämättä vähenee.

Eurooppa on jäämässä geopoliittisesti enemmän omilleen ja uhkaa joutua kahden johtavan suurvallan kiihtyvän kilpailun puristuksiin. Tässä tilanteessa EU ja jäsenmaat ovat ryhtyneet vahvistamaan omaa kykyään huolehtia turvallisuudestaan, mutta tämä on lisännyt jännitteitä transatlanttisissa suhteissa. Asetelma on erityisen hankala Baltian maille, jotka ovat kaikkein eniten riippuvaisia Naton ja viime kädessä USA:n tarjoamista turvatakuista.

Yhtälö on vaikea, koska EU-mailta puuttuu yhteinen näkemys transatlanttisen suhteen tulevaisuudesta ja toisaalta USA näyttää olevan kyvytön päättämään, haluaako se oikeasti Euroopan kehittyvän vahvemmaksi ja siten vääjäämättä myös itsenäisemmäksi kumppanikseen.

Vaikka EU ei pysty eikä pyri korvaamaan Naton ja sitä kauttaa USA:n roolia Itämeren alueen turvallisuuden takaamisessa, sillä on oma roolinsa, kun alueen maat etsivät keinoja varautua erilaisiin tulevaisuuden skenaaroihin. Baltian maat ovat osallistuneet rakentavasti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen, mutta viime aikoina vahvasti esillä ollut Euroopan strategisen autonomian käsite on herättänyt niissä epäluuloa.

Ranskan korostaman käsitteen taustalla näkyy joidenkin EU-maiden strateginen pyrkimys karsia yhteyksiä Yhdysvaltoihin ja sitä kautta vahvistaa Euroopan autonomiaa. Itäisten EU- ja Nato-maiden tavoite on päinvastoin vahvistaa USA:n läsnäoloa ja transatlanttista turvallisuusyhteistyötä, vaikka samanaikaisesti pohditaan varautumista sen heikkenemiseen.

Ranskan presidentin suurieleiset ja monesti kumppaneita yllättävät puheet ovatkin hankaloittaneet käytännön yhteistyötä Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiseksi, joka on kaikkien eurooppalaisten ja myös USA:n jakama tavoite.

Yhtenä sopeutumiskeinona uuteen epävarmuuteen toimii kahdenvälisen ja pienissä maaryhmissä tehtävän turvallisuusyhteistyön lisääntyminen. Esimerkiksi Viro harjoittaa aktiivista kahdenvälistä yhteistyötä niin Ranskan, USA:n kuin muiden kumppaneiden kanssa.

Ranskan painoarvon nousu Euroopan turvallisuudessa korostuu etenkin Brexitin myötä. Viro liittyi ensimmäisten joukossa Ranskan johtamaan Euroopan interventioaloitteeseen ja on osallistunut vahvasti niin ikään Ranskan vetämiin sotilasoperaatioihin Malissa ja muualla Afrikassa. Näin parannetaan mahdollisuuksia tuoda Tallinnan huolet kuuluville Pariisissa.

Kahdenvälisen ja pienten ryhmien yhteistyön varjopuolena on se, että näin saatetaan edesauttaa instituutioiden, etupäässä EU:n ja Naton hapertumista. Tilanne on pienille maille jälleen kerran erityisen hankala.

Toisaalta niiden pitää tehdä kaikkensa, jotta instituutiot säilyvät vahvoina. EU:n ja Naton läsnäolo Itämeren alueella luo vakautta ja ennustettavuutta paremmin kuin mikään transaktionaaliseen ajatteluun pohjautuva kahdenvälinen suhde. Juuri Naton ja EU:n uskottavuudesta riippuu se, pysyykö Venäjän uhka hallinnassa.

Toisaalta maailma ei pysy paikallaan, ja instituutioiden hauraus pakottaa panostamaan pienimuotoisempaan yhteistyöhön ja ennen kaikkea tietysti omiin valmiuksiin puolustautua monimuotoisia uhkia vastaan.

Kristi Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.

MAINOS

Kommentoi

Mielestäni tässä tehdään yleinen virhe päättelemällä Usan vaikutuksen heikkenevän euroopassa koska Trump. Tämänon älyllistä laiskuutta kun ei viitsitä katsoa mitä oikeasti tapahtuu. Vanha viisaus älä katso mitä suu sanoo vaan mitä kädet tekevät. Usa rakentaa euroopan puolustusta pitkästä aikaa kylmän sodan päätyttyä. He rakentavat Saksan kanssa yhteisiä joukkoja,lisäävät läsnäoloa maalla,merellä ja ilmassa. Perustavat tukikohtia ja rakentavat ohjustorjuntaa. Joten nuo ”usa vetäytyy koska Trump” ei vain pidä paikkaansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhaa sanontaa lainaten, ystävät tulee olla lähellä ja vihamiehet kaukana. Balttianmaiden ja meidänkin ongelma tulee siitä, jotta mahdollinen vihollinen on lähellä ja ystävää etsitään kaukaa. Kirjoittaja mainitsee useita kertoja Ranskan aseman vakauden turvaajana. Voi se olla noinkin. Sotilaallisesti NATON yhteisissä harjoituksissa on kuitenkin Saksa se maa, jonka sotilaat osaavat ja tekevät suunnitellut operaatiot ilman takkuilua. Muilla Eurooppalaisilla NATON jäsenillä homma menee hieman tuhertamiseksi. Atlantin taakse katsomisen sijasta Balttien tulee katsoa sitä kuinka kehittyvät Puolan ja Saksan toimet suhteessa Vänäjän toimintaan. Historian nopeissa käänteissä vain lähinaapureista voi saada tarvittavan avun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

monelle Natossa olevalle järjestö on pikemminkin rajoite kuin turva. Esim. Usa, Ranska, Britania, Italia, Saksa... eivät hyödy mitään panemalla infransa likoon esim. balttien takia esim. Kiinaa, Venäjää, Intiaa... vastaan. Pelkkä "psykologinen harha" hyvästä ja pahasta roistosta...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Non niin...! Tämän jutun voisivat nyt lukea NATO-intoilijat. Olen aina ollut sitä mieltä, että Suomen ainoa pelastus jokaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja uhkassa on oma itsenäinen puolustus, jota tietenkin täydentää yhteistyösopimukset ja yhteensopivuus NATO:n kanssa. Tätä tulee myös meidän historiamme ja sen tapahtumat. Suomen tulee tukeutua vain omaan puolustuksen rakentamiseen ja valmistautua pahimman varalle. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ei ajettaisi rauhan politiikkaa maailmassa ja Itämeren ympärille. Ajatelkaa, jos Suomi olisi nyt Viron tilanteessa, jolla ei ole vahvaa omaa armeijaa ja NATO:n resurssit ovat nyt, mitä ovat eli ei paljon mitään. Muutama kone päivystämässä Virossa, jotka sinne taisi vasta Obama luvata. Jos olisin virolainen, olisin vähän huolissaan tilanteesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kannattaa panostaa ja välttää Erkon tapaisia "tuumaakaan ei anneta periksi"-tyyppejä. Jos tässä epäonnistutaan niin mitkään maailman aseet eivät meitä auta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta kai näin on kuten kerroin, että rauhanpolitiikalla ne aseet pysyvät aisoissa, mutta aina se ei auta. Miten olisi käynyt viime sodissa, että jos ei olisi ollut näitä ""tuumaakaan ei anneta periksi"-tyyppejä olemassa? No, tiedämmehän vastauksen eli olisimme Viron asemassa. Olen pitkän aikaa hiljaa ja annan arvon Suomen puolustajille viime sodissa. Silloin piti juurikin kaivaa ne aseet, joita sattui olemaan ja lopputulos oli erinomainen, Suomi säilyi itsenäisenä. Hiljaisuus...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naton 5. artikla velvoittaa jäsenmaita puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista. Myös Yhdysvallat on velvoitettu tällöin tulemaan avuksi, oli Trump presidenttinä tai ei. Lisäksi on täysin mahdollista, ensi vuoden presidentinvaaleissa demokraattien ehdokas voittaa, mikä todennäköisesti tarkoittaisi USA:n paluuta obamamaisemman ulkopolitiikan harjoittamiselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiinan ja eräiden muiden Aasian maiden vahvistuminen sitoo myös Venäjän resursseja ja suuntaa Venäjän intressejä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa hyvä kirjoitus ulkopolitiikasta. Sitä piti lukea huolella ymmärtääkseen Viron näkökulman.

Suomen asema on erilainen. Viro tekee omat ratkaisunsa ja Suomi omansa. On kiinnostavaa lukea korkeassa asemassa olevan henkilön ajatuksia Euroopan tilanteesta. Kiitos kirjoituksesta!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Baltti-akselin ympärillä. Moni on varmaan huomannut, että sotatoimet ovatkin huolestuttavan vähän kiinnostaneet Trumppia ja Putinia. Aivan liian vähän Natoakin. Balttien mielestä. Nämä baltit rakensivat maailmankuvansa idän ja lännen vastakkainasettelun varaan. Ikään kuin se olisi kestävä olotila tulevaisuudessa. Monet suurvallat ovat nykyisin toista mieltä. Jäivätkö baltit tyhjän päälle ja siitäkö parku.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osittain näkemyksesi pitää paikkaansa. Näin Viro ajatteli, kun se aikanaan itsenäistyi uudelleen. Virossa oli presidentti, joka erittäin voimakkaasti ajoi vastakkainasettelua. Tämä politiikka on jotenkin ymmärrettävää, kun maa on ollut kauan toisen maan miehittämänä. Tämä Viron kohtalo korostaa vain Suomen oman puolustuksen tärkeyttä ja sen kestävyyttä historiassa ja tulevaisuudessa. Suomen tulee pitää tästä kiinni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU pystyy turvaamaan baltian alueen turvallisuuden kunhan siihen tulevaisuudessa panostetaan ja riippakivi nimeltä USA jätetään taka-alalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tähän visioosi on todella pitkä matka, mikäli se koskaan edes ylipäätään toteutuu. Euroopan unioni on ensisijaisesti melkeinpä kaikkia muuta kuin yhteistä sotilaallista yhteistyötä, se ei ole sotilasliitto.

Toki Ranskan presidentti Macron on tehnyt aloitteita sen puolesta, että EU:n turvallisuus- ja sotilaspoliittista ulottuvuutta pitäisi vahvistaa ja tiivistää. Mutta kuten asiantuntijamme artikkelissaan kertoo, niin Ranskan sooloilu luo tällä hetkellä ensisijaisesti sekaannusta EU-jäsenmaiden keskellä. Lisäksi Macronin aloitteesta on vielä pitkä matka käytännön toimenpiteisiin.

Vaikka Nato on sisäisesti heikentynyt Trumpin epäluotettavuuden ja Turkin kurittomuuden takia, pitäisin sitä edelleen Baltian maiden puolustuksen kulmakivenä. Muutakaan ei ole oikein tarjolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

10:03
IMF:ltä tylyt terveiset Suomen velkaantumisesta: Rinteen hallituksen tavoite ei toteudu, dieselin ja turpeen veroalet pois tai muita säästötoimia
9:51
Röyhkeä voro vei auton nivalalaisen omakotitalon pihasta juuri, kun pariskunta oli lähdössä töihin – ”Erittäin kummallinen tapaus”
9:49
Led-valo kertoo, milloin suihkun käyttö kannattaa lopettaa – oululaisyritys kehitti suihkuvahdin, joka saa tarvitsemansa energian virtaavasta vedestä
9:39
Viimeiset mielenosoittajat sinnittelevät yliopistolla Hongkongissa – Yli 600 ihmistä poistui kampukselta maanantaina
8:25
Sa­vu­kos­ken koulun ra­ken­nus­työ­maal­ta löytyi so­dan­ai­kai­sia heit­ti­men am­muk­sia – 81-millisiä ammuksia löytyi koulun alueelta 15 kappaletta Tilaajille
8:22
Pohjantiellä sattui peräänajo-onnettomuus Iskon ja Laanilan liittymien välillä – tilanne saatiin korjattua puolessa tunnissa
8:01
Postilakossa jätettiin yöllä sovintoesitys, PAU ja Palta antavat vastauksensa aamupäivällä – lakko jatkuu vielä
42
Oulun kaupunki jakaa 2000 ledivaloa pyöräilijöille – tempaus on osa valtakunnallista Pyöräilytalvi-viikkoa
26
Kaupunginhallitus päätti: Linnanmaan uimahallin rakentaminen aloitetaan jo ensi vuonna
17
Huuhkajat päätti EM-karsinnat tappioon, Kreikka voitti 2-1 – häviö tietää paikkaa arvonnan neloskorissa
15
Oulun yliopistokampus toimiva nykyisellään – mikä on se malli, johon visio yliopistosta keskustassa perustuu? Lukijalta
8
Oulu päättää pormestarimallista vuonna 2021 – asia jää samana vuonna valittavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi
7
Arinan Kastellin huoltoasemahanke jäi pöydälle kaupunginhallituksessa
7
22-Pistepirkko saavutti Euroopassa kulttimaineen tunnistettavalla sointimaailmallaan – Kaleva Live esittää yhtyeen keikan suorana keskiviikkoiltana

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä oleva lumi tamppautuu liukkaaksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.11.

Fingerpori

19.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image