Kolumnit

Arkiruokailu perinteiseen tapaan on ilmastoteko – keräily nousee trendiksi

Kolumnit 5.12.2018 8:44
Tytti Määttä

Ihmisen perustarpeisiin kuuluu ravinto. Ruualla ja juomalla on erityisesti merkitystä hengissä selviämisen näkökulmasta. Länsimaisessa kulttuurissa ruuasta on tullut myös paljon muuta. Se on tapa osoittaa arvovalintoja. Toki ruoka on jo pitkään historiassa ollut ehtymätön nautinnon lähde. Niin se on myös minulle, kun puraisen voilla siveltyä kuhmolaista rönttöstä.

Vegaani-, kasvisruokavalio ja muut lihattomat ruokavaliot korostuvat julkisessa keskustelussa. Joka viides nuori noudattaa erityisruokavaliota elämäntavan tai sairauden vuoksi. Tytöillä erityisruokavaliot ovat yleisempiä kuin pojilla. Vuonna 1999 12–18-vuotiaista tytöistä kasvissyöjiä oli 8,6 prosenttia. Tuoreen tutkimuksen mukaan, jossa haastateltiin noin 44 000:ta nuorta, kasvissyöjien määrä on lähes puolittunut.

Ilmastomuutoskeskustelussa korostuu liha. Keskustelu on ollut kärjekästäkin, ja puolueet valmistautuvat eduskuntavaaleihin miettimällä uusia ruokapoliittisia linjauksia. Kuten laajasta tutkimuksesta käy ilmi, täysin kasvisruokavaliota noudattavien määrä ainakin suomalaisten nuorten keskuudessa on laskemassa. Siksi huomiota tulee kiinnittää siihen, miten valtaosa ihmisistä syö, mikä on laadukkaan ruuan hinta, jotta sitä olisi ulottuvilla, ja miten ravintolat ja julkinen ruokahuolto annoksensa koostavat.

Olen tehnyt työtä julkisen ruokahuollon parissa niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Tärkeimpänä periaatteena pidän sitä, että jokaisella on oikeus tietää ruuan alkuperä, jotta voimme tehdä valintoja. Sekä kuluttajapakkauksiin että ruokalistoihin olisi aina merkittävä, mistä raaka-aineet ovat peräisin. On mielenkiintoista, että syömme usein ”tietämättämme” ulkomaalaista lihaa ja kalaa ravintoloissa, vaikka emme koskaan ostaisi niitä kaupasta.

Julkinen ruokahuolto on tehnyt Suomessa monin paikoin uraa uurtavaa työtä luomalla reseptejä, jotka huomioivat kaikki kestävän kehityksen periaatteet: ympäristön, ihmisen ja talouden. Olin todella ilahtunut siitä, että Keskon Ruokailmiöt 2019 -selvitys nosti ruokalistalle perunan. Riisin korvaaminen perunalla ja ohralla julkisessa ruokapalvelussa on ollut ja tulee olemaan yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen mukaisista toimista.

Lisäksi kauppalistalle ovat nousseet metsäsienet ja siellä ovat myös marjat. Sesonginmukaisuus nähdään kuluttajien keskuudessa merkittäväksi valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Juuri sesonginmukaisuutta tulisi suosia, koska se lisää merkittävästi lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä luonnostaan. 

Vaikka suomalaista perinteistä ruokavaliota parjataan usein huonoksi, niin kannattaa katsoa asiaa ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Suomalaisen perinteisen ruuan tuunaaminen tähän päivään ja arkiruokailu vanhaan tapaan olisi nopea tie vähentää ruuan ilmastovaikutuksia. Samoin ruokahävikin vähentäminen.

Mitä meidän siis tulisi tehdä? Ensinnäkin nostaa puurot kunniaan. Ohrapuuro, marjapuurot, talkkuna ja helmipuuro ovat kaikki perinteisiä puuroja, joita on käytetty maassamme iät ja ajat. Kouluruokana ohrapuuro on lasten suosikki. Lounasruuaksi sopivat myös kaikenlaiset keitot, joissa on mahdollisuus hyödyntää juureksia. Myös maitopottu, kesäkeitto ja hernekeitto ovat hyviä vaihtoehtoja. Kolmanneksi nostaisin kotimaisen kalan käytön. Kalastus on edelleen suosittua monin paikoin, mutta kotimaisen järvikalan jalostamista ja käyttöä tulee lisätä. Hyviä esimerkkejä nykyaikaistetuista kalaruuista, jotka sopivat niin julkisiin keittiöihin kuin kotiin ovat haukimureke ja säilykesärjestä tehdyt ruuat.

Lihan suhteen tulee pyrkiä kohtuullisuuteen. Lihan määrää voidaan pienentää ja syödä enemmän laadukkaampaa lihaa. Maaseudulla tämä onnistuu helpommin, koska tarjolla voi olla naapuritilan lihaa tai itse metsästettyä. Kaupassa taas kannattaa kiinnittää huomiota lihan alkuperämaahan. Ravintolassa kannattaa aina tarkistaa lihan alkuperä ennen tilaamista. Lihan kohtuullistamisen lisäksi uudet kotimaiset kasviperäiset proteenituotteet ovat erittäin tervetulleita. Lihaveroa en kannata.

Viides huomioni kohdistuu juomiin. Paras ilmastoteko on valita kraanassa tuleva vesi kaikkien mahdollisten trendijuomien sijaan. Maitotuotteista valitsen itse aina kotimaisen, ja ilahtunut olen kotimaisten kaurajuomien kehittymisestä osaksi ruokavaliotamme.

Tulevissa ruokapoliittisissa keskusteluissa toivoisin kestävän kehityksen huomioimista ja arkijärkeä. Niiltä, jotka luovat ruokatrendejä, pyydän satokauden mukaisia reseptejä. Trendsettereiltä instagramiin kuvia muustakin kuin sushista ja kookosjuomista. Tulevaisuuden visiossani keräily nousee trendiksi ja alamme yhä enemmän valmistamaan ruokaa itse valmisruokien sijaan. Globaalisti lähiruoka ja satokaudenmukaisuus on ilmastoteko.

Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.

MAINOS

Kommentoi

Vaankun paistaa ja hauduttaa uunissa jouluruokailuun niin saa siitä lapset kystä kyllä ja punaviherpiiperöt niin, jotta tuntuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Määttä toteaa kasvissyöjien nuorten määrän "puolittuneen" . Onko tämä sitä kuhmolaista matematiikkaa. Koska vagaanien määrä on lisääntynyt, niin käyttäisin ilmaisua tuplaantunut

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Seuraavassa kappaleessa hän toteaa: "Kuten laajasta tutkimuksesta käy ilmi, täysin kasvisruokavaliota noudattavien määrä ainakin suomalaisten nuorten keskuudessa on laskemassa." Siis lienee jopa puolittunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

" Toinen on ”yhden ajatuksen -syndrooma”: siinä ihminen on niin tarrautunut johonkin kantaan (usein ajasta jäljessä olev... Lue lisää...
Hihiii

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

14.12.

Fingerpori

14.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image