Kolumnit

Ame­rik­ka­lai­nen unelma sieviläiseen malliin

Kolumnit 5.11.2002 0:00
Ilkka Lappalainen
Kansalle tarjoutui viime viikon lopulla tilaisuus tyydyttää luontaista uteliaisuutta rikkaiden elämää kohtaan, kun vuoden 2001 tulo- ja verotiedot julkistettiin. Ja on siinä ihmettelemistä. Jotkut ansaitsevat sellaisia summia, että jo yksistään niiden suuruuden hahmottaminen on vaikeaa.

Vaikka verotiedot eivät kerro koko totuutta tuloista, suuruusluokka ja tulojen kehitys niistä ilmenee. Julkiset verotiedot ovat varsin armeliaita yrityksensä myyneitä kohtaan. He ansaitsevat järkiään ainakin viidenneksen enemmän kuin verotiedoista voi lukea.

Oulun läänissä erityinen huomio kiintyy sieviläiseen Ojalan perheeseen: isä Esa, äiti Aino ja pojat Aimo, Alpo ja Harri ponnahtivat maan äkkirikkaiden kastiin. Hyvin toimeentulevina heidät on tunnettu, mutta aivan rikkaiden listakärjessä he eivät ole komeilleet aikaisemmin.

Osviittaa Ojaloiden tulojen suuruudesta antaa se, että kukin Ojalan veljeksistä sai käteensä rahaa enemmän kuin koko heidän kotikuntansa, 5 000 asukkaan Sievi, keräsi kunnallisveroja. Kunnan 328 palkollisen yhteenlaskettu tulo vuodessa on reippaasti pienempi kuin kunkin veljeksen tulo. Kunnan kaikkien menojen kattamiseen ja velkojen maksuun olisi riittänyt kahden veljeksen käteen jäävä raha.

Ojalan perheen äkkirikastumiseen on yksi selittäjä: Ojalat myivät omistamansa yhtymän maailmanlaajuiselle elektroniikan alihankintayritykselle Flextornicsille. Oikeaan aikaan ja verotiedoista päätelleen hyvään hintaan. Hintaahan ei ole kerrottu julkisuuteen.

Ojala-yhtymän tarina on kuin amerikkalainen unelma "toimitusjohtajasta miljonääriksi" siirrettynä suomalaiselle maaseudulle. Esa Ojala on maatalon kasvatti Sievin Järvikylältä. Hän aloitti liikemiesuransa sorakeisarina, mistä muistona on monttuja Sievin harjuissa.

Jo varhaisessa vaiheessa Esa Ojala perusti suodattimia valmistavan pajan kotitalonsa navettaan ja alkoi teettää alihankintatöitä pitkin pitäjiä. 1970-luvulla Sievin kunta rakensi Ojalalle ensimmäisen oman tehdashallin. Tehdas kasvoi, tuotevalikoima laajeni ja kunta sekä myöhemmin naapurikunnat rakensivat uusia halleja yritykselle.

Tunnusomaista on ollut, että Ojalat ovat saaneet kunnat rakentamaan tehdashallinsa, toisin sanoen ottamaan merkittävän osa yritystoimintaan kuuluvasta riskistä. Haapajärvi ja Kannus avasivat uuden luvun yritysten tukemisessa. Halleja rakennettiin periaatteella, ettei niistä tarvitse maksaa juuri mitään, jos yritys työllistää tietyn määrän ihmisiä.

Kuntien avuliaisuus ja hätä saada työpaikkoja väkeä menettävälle maaseudulle yhdistettynä hyviin liikeideoihin ja -taitoon, osaavaan työväkeen sekä tuuriin auttoivat Ojaloita kasvattamaan omaisuuttaan. Osansa siitä saivat kunnat työpaikkoina.

Ojala-yhtymän toimitusjohtaja Alpo Ojala hehkutti julkisuudessa 2001 tehdyn kaupan jälkeen, että yhtymän kuusi tehdasta tulevat saamaan uuden omistajan hoteissa jopa useita satoja uusia työpaikkoja seuraavien vuosien aikana.

Toisin kävi. Uuden omistajan käsissä yhtymän alkutaival on ollut karikkoinen. Piippolaan kunnan rahoittama paja suljettiin heti, samoin Oulun tehdas. Haapajärven tehdas ja Sievin suodatintuotanto ovat tiettävästi myynnissä. Ja väkeä on pompoteltu sinne tänne.

Ojaloiden ansioita ei voi kiistää. Mutta vaurauden takana on nähtävä myös kunnat ja ne sadat työntekijät, jotka ovat tehneet yhtymän tuloksen. Heidän osansa ei ole yhtä onnellinen kuin Ojaloiden. Työntekijöiden elämään on astunut epävarmuus.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

24.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image