Kolumnit

Älä kysy humanistisen tutkimuksen hyötyä vaan sen merkitystä

Kolumnit 1.10.2019 20:00
Jouni-Matti Kuukkanen

Joskus kysytään, mitä hyötyä on humanistisesta tutkimuksesta. Kysymys on mielekäs, mutta osuu harhaan. Pikemminkin on mietittävä, onko millään yhteiskunnalla varaa olla ilman humanistista tutkimusta. Ja on jopa pohdittava, voiko olla yhteiskuntaa ilman sitä.

Ajatellaanpa Aleksandrian suurta kirjastoa muinaisessa Egyptissä. Sitä pidettiin sen ajan maailman kirjallisuuden merkittävimpänä kokoelmana. Se oli ensimmäisiä yleismaailmallisia kokoelmia, jonne pyrittiin keräämään kaikki kirjallisessa muodossa esitetty oppi. Osittain sen johdosta Aleksandriasta tuli oppineisuuden ja tiedon keskus koko maailmassa. Myöhemmin kirjasto joko poltettiin tai sen annettiin rappeutua pikkuhiljaa.

Nyt ei ole mielekästä kysyä, oliko kirjaston tuhoutuminen menetys, vaan on kysyttävä, kuinka suuri menetys se oli. Piittaamattomuus vaalia ihmiskunnan sivistysperintöä tuhosi Aleksandrian aseman tiedon ja sivistyksen kehtona.

Näkemykset tutkimuksen tekemisen tarkoituksesta voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Toisaalta korostetaan hyötyä ja välineellisyyttä ja toisaalta itseisarvoisuutta. Tieteet voidaan nähdä tärkeinä, koska ne auttavat jonkin sille ulkopuolisen yhteiskunnallisen hyvän, kuten sivistyksen, demokratian ja talouskasvun tuottamisessa, tai vaikkapa ongelmien ratkaisemisessa. Tieteellistä toimintaa itsessään voidaan pitää myös arvokkaana esimerkiksi niissä toteutuvan totuuden tavoittelun tai ymmärryksen lisääntymisen johdosta.

Humanististen alojen tarkka nimeäminen on mahdotonta, mutta historia, filosofia, kielitieteet, kirjallisuus ja antropologia voidaan mainita arkkityyppeinä. Ne tutkivat ihmistä ja hänen kulttuuriaan läpi vuosisatojen ja eri näkökulmista. Ne kysyvät keitä tai mitä olemme, keitä tai mitä olemme olleet ja mihin olemme nyt menossa. Humanistisen tutkimuksen avulla näihin kysymyksiin saadaan rajaton kirjo vastauksia, koska ihmiset ovat vastanneet, ja tulevat varmasti tulevaisuudessakin vastaamaan, näihin kysymyksiin lukemattomin eri tavoin.

Humanistiset alat eivät tutki kuitenkaan vain ihmistä, vaan myös maailmaa. Maailma ei paljasta itse itseään meille, vaan vain ihmisen käden ja mielen kautta. Varastoimalla ja analysoimalla menneiden vuosisatojen kieliä, kirjallisuutta, uskomuksia, tietoa ja viisauttakin, humanistiset alat selvittävät, mitä maailma on (ollut) ihmisen kokemana ja miten se voidaan kokea. On mielenkiintoista, että kun tieteestä tulee historiaa, tieteenhistoriaa, siitä tulee eräs humanistisen tutkimuksen ala.

Kysymys hyödystä ei osu harhaan siksi, etteikö siihen voisi vastata. Tuomas Heikkilä ja Ilkka Niiniluoto kirjoittivat muutama vuosi sitten valaisevan raportin nimellä Humanistisen tutkimuksen arvo, jossa he tutkivat humanistisen tutkimuksen merkitystä ja asemaa sekä hyötyä. Kirjoittajille ei tuota lainkaan vaikeuksia luetella useita humanistisen tutkimuksen hyötyjä. Sen on osoitettu muun muassa kulkevan käsi kädessä demokratian ja ihmisoikeuksien kanssa, tuottavan taloudellisesta hyötyä vaikkapa peleihin tuotettavien sisältöjen muodossa ja kasvattavan kriittisiä sekä päättelykykyisiä kansalaisia.

Vieläkin konkreettisempia esimerkkejä on helppo löytää. Sosiologia ja sosiaalipolitiikka auttoivat toteuttamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota toisen maailmansodan jälkeen. Tuskin suomalainen tutkimusmatkailija ja tiedemies G. A. Wallin osasi ennakoida matkustaessaan salaa 1840-luvulla Mekkaan, kuinka tärkeäksi arabistiikka eli arabian kielen ja kulttuurin tuntemus nousivat Lähi-idän öljylöytöjen jälkeen. Islamilaisen kulttuurin tuntemuksesta on lisäksi tullut eksotiikan sijaan lähes arkipäiväisen hyödyllistä tällä vuosituhannella.

Vaikka kysymykset hyödyistä ja tuottavuudesta ovat mielekkäitä, ne eivät ole humanistista tutkimusta arvioitaessa tärkeimpiä. Ministeri Raimo Sailas on todennut että, ”tuottavuuden merkitys ja mittaaminen on helppoa silloin, kun valmistetaan sementtiä tai kasvatetaan perunoita”. Humanistiset alat eivät tuota kumpaakaan. On hyvin vaikeaa, ehkä mahdotonta, keksiä sellaista mittanauhaa, joka kuvaisi humanistisen tutkimuksen hyötyjä yhteismitallisesti.

Arvioitaessa humanistista tutkimusta tärkeintä ei olekaan hyöty, vaan merkitys. Humanistinen tutkimus on yksi perustava inhimillisen toiminnan muoto. Oman paikkamme määrittelyä maailmassa ei voida ulkoistaa millekään kojeelle tai ihmisestä riippumattomalle sovellukselle, vaan ihmisen itsensä on se hahmotettava sivistysperinteensä valossa.

Humanistinen tutkimus merkitsee järjestelmällistä pyrkimystä ymmärtää itseämme, toisiamme ja maailmaamme sillä ainoalla tavalla, joka on meille mahdollista, mutta eri merkityksessään myös tavoittelemisen arvoista: inhimillisesti.

Jouni-Matti Kuukkanen on filosofian professori tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa Oulun yliopistossa. Kirjoitus perustuu puheeseen Oulun yliopiston 60-vuotisjuhlissa.

MAINOS

Kommentoi

Joo, olen ihmetellyt tänä päivänä, että kuka oikein opettaa ihmisiä ja mitkä arvot heitä ohjaavat nyt kun luterilaiset arvot ovat valitettavasti heitetty romukoppaan. Ovatko he näitä nykypäivän räppäreitä ja muita pintaliitäjiä, jotka ohjaavat kasvatusta ja ajatusta tai eivät sitä ohjaa ollenkaan. Mistä saataisiin esimerkiksi nykyihmiselle tai vaikkapa toimittajille filosofian ja historian tuntemusta, kun sitä ei oikein ole, kun lukee ja kuuntelee heidän juttujaan? Tulee välillä surullinen olo, kun ei tiedetä edes suuriakaan historian asioita ja maailman kohtaloita. Jotenkin tuntuu siltä, että Suomessakin kaikki muu kiinnostaa enemmän kuin oman historian tuntemus. Tätä olen ihmetellyt, että miten oma arvomaailma syntyy ja mihin sitä vertaa, jos ei tunne ja tiedä omia lähtökohtia. Tästä vasta oli hyvä esimerkki, kun suomalaiset naisurheilijat menivät Dohaan, niin he kokivat, että heidän vapautta rajoitettiin liikaa, kun piti noudattaa pukeutumismääräyksiä. Eivätkö he tienneet tätä jo etukäteen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi humanistit, filosofit ja sosiologit, ovat hiljaa yhteiskunnallisten tapahtumien edessä. Onko heidät hiljennetty? Sensijaan mielenterveys, poliisi, vankeinhoito, politiikka yms ongelmien epätoivoista siivousta yrittävät tahot ovat äänessä. Onko yhteiskunta kadottanut juurensa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama asia tulee mieleen. Juurikin näin, miksi ollaan hiljaa. Voisivat paljastaa joskus, mitä ajattelevat, miksi ajattelevat näin. Ei, oikein uskalleta ottaa kantaa. Miksi? Olen sitä mieltä, että on niitä juuria vielä, mutta tämä suomalainen mentaliteetti on hidas ja sitten vasta huomaa asiat, kun ne ovat jo osittain menetetty. Enemmän on heitä, jotka elävät kuin viimeistä päivää ja sen kyllä valitettavasti huomaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Humanististen aineiden ryhmittäminen yhteen käsitteeseen antaa väärän kuvan. Kielitieteiden, historian ja ehkä antropologiankin voi sijoittaa eliittisarjaan. Sen sijaan esim. aatehistoria ja sukupuolentutkimus liikkuu usein aluella, joka velloo tieteen ja pseudotieteen rajalla, usein väärällä puolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aatehistoriassa itessään ei ole mitään pseudoa. Alan tutkijat toki usein itse vellovat poliittisissa piireissä, mutta se on taas eri juttu.

Sukupuolitutkimuksessa olisi kuitenkin terästymisen paikka. Toki käsite on laaja ja suureksi osaksi ei edes kuulu humanististen tieteiden alle. Esimerkiksi evoluutiopsykologiassa tutkitaan sukupuolia, ja vieläpä kiistattoman tieteellisellä tavalla.

Pseudotutkijoita ilmenee sinänsä joka tieteenalalla, myös kovissa luonnontieteissä. Humanististen tieteiden pseudotutkijat vaan saavat helposti kaistaa mediasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuulisin mielelläni perusteluja siitä, miten aatehistoria liikkuu tieteen ja pseudotieteen rajalla ja miten se kommentoijan mielestä eroaa muusta historiantutkimuksesta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suuret muutokset ihmiskunnan historiassa perustuvat aatteiden kehittymiseen ja voimiin, jotka niihin vaikuttsvat. Aatehistorian tutkimus on erittäin tärkeä tieteenala. Tälläkin hetkellä eletään eri aatemaailmojen kilpailun maailmassa, sodan ja rauhan masilmassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tiedon ja historiantuntemuksen vaaliminen on äärimmäisen tärkeää, mutta humanistisen tutkimuksen suurin ongelma on ajattelutapa, jolla meidät ihmisenä nostetaan muun maapallon elämän yläpuolelle muistamatta että me olemme itsekkin osa biosfääriä. Luomakunnan herra on kaikessa inhimillisyydessään tuhoamassa elämän tältä planeetalta. Me olemme vain yksi ihmisapina ja erona muihin oli se, että kurkunpään muutoksen kautta opimme kertomaan jälkipolville mitä on aiemmin tehty ja sitä kautta on lennetty avaruuteen asti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:07
Kreikka järjesti myöhäisillan ottelussa yllätyksen – voitto Liechtensteinista riittää Suomelle EM-kisapaikkaan
15.10.
Kun yksi meni sisään, Teemu Pukki päätti tehdä toisen maalin samalla tavalla – Huuhkajat on nyt voiton päässä EM-kisapaikasta Tilaajille
15.10.
Mika Nurmela hehkui tyytyväisyyttä Huuhkajien voiton jälkeen, mutta kiisti tuhonneensa päävalmentaja Kanervan lippalakin
15.10.
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
15.10.
Oulun Kiviniemeen tulee pätkä uutta raidetta, jota pitkin malmijunat ajavat Kainuusta suoraan etelään – Heikkilänkankaalle rakennetaan kilometrin pituinen sivuraide
15.10.
Kärppien ja Skellefteån kohtaaminen ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa – katso kuvia ottelusta
15.10.
Säveltäjäkonkari Kaj Chydenius: "Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yön aikana Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image