Kolumni

Mah­dol­lis­tam­me­ko lap­sil­le ja nuo­ril­le riit­tä­väs­ti lii­ket­tä?

"Montako positiivista uutista muistat nähneesi viimeisen vuoden ajalta lasten ja nuorten liikuntaan liittyen?" kysyy PoPLi ry:n lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Mari Patanen.

-
Kuva: Popli

Lasten ja nuorten liikunnasta on vaikea kirjoittaa ilman näkökulman karkaamista menneisiin hyviin aikoihin, jolloin kouluun hiihdettiin kesät talvet. On miltei mahdotonta kuvata lasten ja nuorten liikunnan nykytilaa sortumatta parjaamaan älypuhelimia liikkumisen määrän romahduttamisesta. Julkisuudessa päivitellään varusmiesten huonoa kuntoa, peruskoululaisten heikkoja Move-tuloksia ja ylipainon lisääntymistä.

Montako positiivista uutista muistat nähneesi viimeisen vuoden ajalta lasten ja nuorten liikuntaan liittyen?

Juuri julkaistut uudet lasten ja nuorten liikkumissuositukset 7–17-vuotiaille suosittavat hyvinvoinnin ylläpitämiseksi vähintään tunnin monipuolista ja reipasta liikkumista joka päivä. Pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.

Parhaimmillaan päivittäinen liikkuminen koostuu erimittaisista liikuntajaksoista, kuten koulumatka- ja välituntiliikunnasta, liikuntatunneista, liikunnallisista ajanviettotavoista perheen ja kavereiden kanssa sekä ohjatusta toiminnasta.

Suosituksiin ja sen konkreettisiin toimenpide-ehdotuksiin tulisi mahdollisimman monen tutustua, koska löydämme jokainen itsemme jostain roolista lasten liikkumiseen vaikuttajina.

Kenties olet juuri se nuuka taloyhtiön isännöitsijä, joka kielsi perheiden pihapelit nurmikon pilaantumisen vuoksi? Tai se mutkaisella tiellä ylinopeutta ajava autoilija, jonka vuoksi lapsi mieluummin kuljetetaan kouluun kuin annetaan pyöräillä tien laitaa? Oletko oppitunnilla ohittanut taukoliikunnan kiireeseen vedoten, kieltänyt lapseltasi hauskat metsäleikit vaatteiden likaantumisen vuoksi tai piirtänyt uuden yläkoulun pihasuunnitelmaan pelkkiä penkkejä?

Perheellä on valtava merkitys hyvinvointia ylläpitävien arkirutiinien syntymisessä, kuten vaikkapa siinä, kuljetaanko paikasta toiseen lihas- vai hevosvoimin. Keskeistä on, että myönteistä kokemusta liikunnasta ja itsestä liikkujana tuetaan jo varhaislapsuudesta lähtien.

Vaikka liikkumisen täytyy ensisijaisesti olla hauskaa, saa se välillä olla myös uurastusta. Joskus itsensä ylittämisen ja hyvänolon tunne tulee selviytymisestä räntäsateen hidastamalta hiihtoladulta nuotion ja makkaran ääreen tai hieman liian pitkältä, jatkuvan vastatuulen piinaamalta pyörälenkiltä saunan lauteille. Lapsen liikuntasuhde ei muserru pienestä patistamisesta.

Uutiskynnystä eivät valitettavasti ylitä urheat pienet luistelijat 20 pakkasasteessa helmikuisena iltana, huhtikuisessa räntäsateessa harjoittelevat keppihevoset tai isovanhempien ja lastenlasten välinen tiukka pallopeli. Palstatilaa eivät saa nuoret innokkaat lasten liikuntakerhojen ohjaajat ja välituntien vertaisliikuttajat. Eivät opettajat, jotka edistävät fyysisesti aktiivista opiskelupäivää kekseliäin keinoin tai urheiluseurat, jotka löysivät uusia tapoja lasten liikuttamiseen koronarajoitusten aikanakin.

Lupaan nostaa jatkossa enemmän esiin kaikkea lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi tehtävää hyvää. Mikä on sinun lupauksesi?

Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä.