Mielipiteet

Lukijalta

Vuonna 2020 siilit eivät luultavasti saa hoitoa – vapaaehtoiset eivät halua ”sii­lin­hoi­to­y­rit­tä­jik­si”

Mielipiteet 8.2.2018 12:00
Tiiu Tenno

Suomen luonnonvaraiset siilit (Erinaceus europaeus) viihtyvät ihmisten lähellä ja rikastuttavat taajamien köyhtyvää biodiversiteettia. Vaikka siili on suojeltu, niitä nähdään entistä vähemmän.

Merkittävää vahinkoa siileille syntyy ihmisten toimesta: autoilu, varomaton trimmerin käyttö, marjaverkot ja niin edelleen.

Vakavasti loukkaantuneet siilit lopetetaan eläinlääkärissä. Siilejä ja muita luonnonvaraisia eläimiä Suomessa kuntoutetaan ensiavun jälkeen vapaaehtoisten voimin.

Siilirinki on vapaaehtoisten asiantuntijayhteisö, jossa on mukana eläintenhoitajia ja eläinlääkäreitä. Yhteistyö varmistaa toiminnan laadun ja läpinäkyvyyden. Vapaaehtoiset kustantavat siilien hoidon itse. Kallein menoerä on reseptilääkkeet.

Varsinaisen kuntouttamisen lisäksi hoitosiilit tarvitsevat monenlaista loishäätöä. On huolestuttavaa, että kaikilla tutkituilla siileillä on ollut keuhkomatoja (Crenosoma striatum tai Capillaria spp).

Heikot siilit ja poikaset tukehtuvat keuhkomatoihin. Valtaosa hoitoon tulevista siileistä tarvitseekin ainoastaan loishäädön ja palaa taas luontoon. Keuhkomatotartunta voi olla syynä siilipopulaatioiden romahtamiselle Suomessa ja asiaa tulisi tutkia lisää.

Uuden eläinsuojelulain mukaan siilin kuntouttaminen ensiavun jälkeen on elätettäväksi ottamista eli eläinsuojelurikkomus (114 §). 29 § säätää, että ensiavun jälkeen siili on sen tilan salliessa vapautettava takaisin luontoon tai toimitettava hoitoon 60 §:ssä tarkoitettuun hoitopaikkaan.

"Lukuisat vapaaehtoistyötä tekevät ovat jo ilmoittaneet lopettavansa siilien hoitamisen pykäläviidakossa, koska eivät halua joutua "siilinhoitoyrittäjiksi”.

Hoitopaikalla viitataan luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittamiseen. Hoitolatoiminnan ilmoitusvelvollisuudesta säätä 61 § ja kirjanpitovelvollisuudesta 62 §. Lukuisat vapaaehtoistyötä tekevät ovat jo ilmoittaneet lopettavansa siilien hoitamisen pykäläviidakossa, koska eivät halua joutua ”siilinhoitoyrittäjiksi”.

Kalevassa (26.1.) Tiina Pullola (MMM) myöntää, että hyvin iso osa luonnonvaraisten eläinten jatkohoidosta tällä hetkellä tapahtuu vapaaehtoisten voimin. Pullolan mukaan loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoito on sen verran vaativaa, että se tulisi tehdä asiantuntevien ihmisten toimesta. Myös Kati Pullin (SEY) mukaan hoito hoitolassa on laadukkaampaa.

Tulkitsen, että SEY:n kautta meille ”asiantuntemattomille” vapaaehtoisille tulleet siilit saavat meidän kustantamaa ”epälaadukasta” hoitoa? Kenties yksityisestä eläinlääkäristäkin on sanottavaa? Kaupungin eläinlääkäri ei hoida kuntoutettavia siilejä.

On täysin utopistista, että MMM ja SEY resursoisivat 60 §:ssä kuvattuja hoitopaikkoja. Vuonna 2020 siilit eivät luultavasti saa minkäänlaista hoitoa. Uusi eläinsuojelulaki ei säädä vastuutahoista ja resursseista luonnonvaraisten eläinten jatkohoidon osalta. Vapaaehtoiset vetäytyvät sakon uhalla.

Tiiu Tenno

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Miksi villielukoita pitäisi hoitaa? Vai onko siili etuoikeutettu hyysäykseen kun on niin söpö? Perustetaanko sitten sairaaloita muillekkin elukoille? ? Kuka maksaa?
Onkohan nyt jollakin lähtenyt hoivausvaisto vähäsen lapasesta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siilihän ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön, sillä nykyinen kanta perustuu 1800-luvun siirtoistutuksiin, jolloin siilejä tuotiin Saksasta, Balttiasta ja Ruotsista. Joten on ymmrrettävää, että siili ei pärjää Suomen luonnossa ilman ihmisten apua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli Ruotsissa pärjää, mutta Suomessa ei. Ei nyt ihan mene noinkaan. Siili pärjää mainiosti Suomessa, ongelmana on vain kirjoituksessa mainitut asiat, jotka ovat ongelmana ympäri maapallon, ei vain Suomessa. Ja tuohon nyt on typerää vedota, että "siili ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön". Eläimet liikkuvat ihan itsekin ja olisivat saattaneet tulla itsekin tänne myöhemmin. Ihminen nopeuttanut leviämistä. Ei ihminenkään kuulu alkuperäisesti Suomeen. Joku tännekin on ensimmäisen kerran tullut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Aikuset miehet ampuu sorsia niin kuin suuremmatkin sankarit

Joo, se on huvittavaa kun aikunen ukko tulee polleana jonkun sorsan rääpäleen kanssa. Aivan kuin olisi ollut jokin suuri... Lue lisää...
Tirsk

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image