Mielipiteet

Lukijalta

Viit­to­ma­kie­let ovat kieliä siinä kuin puhututkin kielet

Mielipiteet 16.5.2019 7:00
Juhana Salonen

Tiina Filppa kirjoitti (Kaleva 11.5./Lukijalta), että Oulun kaupunki on antanut kielteisen päätöksen Filpan perheen viittomakielen opetuksen hakemukselle.

Päätöstä perusteltiin muun muassa näin: ”Kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta voidaan myöntää lähipiirille ainoastaan silloin, kun lähipiiri tarvitsee tukea ymmärtääkseen asiakkaan jokapäiväisessä elämässä käyttämää kieltä tai kommunikointikeinoa. Asiakas itse ei juurikaan käytä tukiviittomia, vaan hän kommunikoi puheella.”

Filpan perheeltä siis evättiin viittomakielen opetus, koska heidän 3-vuotias lapsensa ei ole itsenäisesti oppinut suomalaista viittomakieltä. Perheen saamassa päätöksessä viittomakieli nähtiin lähinnä kommunikoinnin apuvälineenä. Päätöksessä mainitaan useaan otteeseen tukiviittomat, vaikka perheen hakemus koski viittomakieltä.

Olen hyvin surullinen kaupungin antamasta päätöksestä. Näen yhtymäkohtia perheeni kokemuksiin 80-luvulla.

Aloitimme suomalaisen viittomakielen opiskelun, joka kuitenkin nopeasti tyssäsi kuulokeskuksen ja kuntani toimesta. Äitini yritti monet kerrat vedota viittomakielen merkitykseen perheessämme, mutta tuloksetta. Nämä signaalit vaikuttivat minuun suuresti. Sain sellaisen kuvan, ettei viittomakieltä arvosteta.

"Kuinka pieni lapsi voisikaan itsenäisesti oppia viittomaan, jollei perhettä tueta tässä?"

Aloin inhoamaan viittomakieltä enkä halunnut käyttää sitä. Kotona äitini oli melkeinpä ainoa, joka viittoi. Puhuin hyvin ja hallitsin suomen kieltä hienosti. Murrosiässä alkoi kuitenkin tulla toisenlaisia merkkejä vastaan. Olin jotenkin jumissa, enkä löytänyt sanoja kaikille tunteilleni.

Loppujen lopuksi en tiennyt, kuka oikein olin ja mihin joukkoon kuuluisin. Masennuin vakavasti. Vasta vuosien päästä löysin suomalaisesta viittomakielestä todellisen tunnekieleni ja samalla paikkani sekä viittomakielisestä yhteisöstä että yhteiskunnasta. Myös kaksikielisenä aloin ymmärtää suomen kieltä paremmin. Olenkin kirjoittanut kokemuksistani kirjan Viiton – olen olemassa.

Lapset tarvitsevat esimerkkejä. En voi kylliksi kiittää kuulevaa äitiäni, joka sinnikkäästi tuki minua käyttämään viittomakieltä. Samaa tekee nyt Tiina Filppa.

Viranomaisten tulee ymmärtää, että viittomakielen tapauksessa vähemmistökielet ovat herkässä asemassa. Kielteinen päätös voi johtaa monenlaisiin ongelmiin, kuten esimerkiksi siihen, ettei perheessä päästä lainkaan kosketuksiin viittomakielen kanssa. Kuinka pieni lapsi voisikaan itsenäisesti oppia viittomaan, jollei perhettä tueta tässä?

Lapsi on herkkä ja taitava aistimaan, mitä ympärillä tapahtuu. Meidän aikuisten tulee olla roolimalleina lapsille. Siksi pyydän ystävällisesti teitä Oulun kaupungin edustajia pohtimaan syvällisemmin tekemäänne päätöstä. Oletteko ajatelleet, millaisia kielellisiä, kulttuurisia, mielenterveydellisiä, identiteettiin liittyviä seurauksia linjallanne saattaa olla lapselle, joka tarvitsee erityistä tukea terveen itsetunnon ja täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvuprosessilleen?

Juhana Salonen

kirjailija ja projektitutkija

Jyväskylä

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

24.5.
Oulun kaupunginjohtaja: Sote-uudistusta kehitettävä palvelut edellä, maakunnan verotusoikeuden vaikutukset selvitettävä perusteellisesti
24.5.
Lumotut sanat -festivaali kokoaa oululaisia lapsia ja perheitä kirjallisten asioiden äärelle kuukauden ajan
24.5.
Lyonissa kirjepommi haavoittanut useita ihmisiä – kukaan ei ole kuollut
24.5.
Talon lunastus ja purku tiehankkeen alta aiheuttivat haikean mielen – Iin ohitustiehanke saattaa alkaa toteutua luultua nopeammin, jo kymmenen vuoden päästä Tilaajille
24.5.
Kysyimme, ehtiikö vielä varata kampaajaa ensi viikon lopun valmistujaisia varten – "Muutamia vapaita aikoja on"
24.5.
Kumpi tienaa enemmän euroedustaja vai kansanedustaja? – Brysselissä tilille voi kilahtaa kuukausipalkkioiden ja kulukorvausten lisäksi tuhansien eurojen veroton päiväraha
24.5.
Sakari Mannisen Minna-äiti pyrkii seuraamaan poikansa jokaisen pelin, puolivälierän suoritus liikutti kyyneliin – Kaapo-koira kaipaa kotona isäntänsä rapsutusta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Pyörätiellä jalankulkijalla on oikeus valita kumpaa reunaa kulkee, oli koira tai ei. Lue lisää...
Tämä fakta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image