Mielipiteet

Lukijalta

Verneri Liinamaan sadut saivat ideoita luonnosta

Mielipiteet 11.8.2019 7:00
Rainer Försti

Virroilla syntyi vuonna 1898 Verner Lindgren -niminen poika, jonka lapsuudesta ja myöhemmistäkään elämänvaiheista ei tahdo löytyä lähempiä tietoja. Hänet tunnettiin myöhemmin Verneri Liinamaana. Mainitaan, että Verneri oli lähtöisin köyhästä kodista.

Olettaa sopii, että koti oli kuitenkin henkisesti rikas. Varmaankin äiti luki lapsilleen satuja ja tarinoita, koska pojasta kasvoi sadun ja runon merkittävä taitaja ja Verneri pääsi silloisessa kansakoulussa jo sisälle sadun maailmoihin. Olihan kansakoulussa esillä ”satusetä” Topeliuksen, Immi Hellénin, Maija Konttisen ynnä muiden tuotantoa.

Nykyään monet kasvatustieteilijät korostavat sadun merkitystä lapsen henkisessä kehityksessä.

Me ihmiset etsimme arvokkaita helmiä luonnosta. Kävi niin, että eräs Helmi Krohn, joka toimitti Pääskynen-nimistä lastenlehteä, löysikin lehteen kirjoittavan pojan nimeltä Verner. Tämä Helmi oli Krohnin laajaa kulttuurisukua.

Helmistä tuli Vernerin elinikäinen mesenaatti. Oli Helmi Krohnin ansiota, että Verner pääsi opiskelemaan Jyväskylän opettajaseminaariin kansakoulun opettajaksi. Helmi varmaan opasti WSOY:n kustantamaan parikymppisen opettajakokelaan laajan runokokoelman, joka sai kiitettävät arvostelut Suomen lehdistössä.

Valmistuttuaan kansakoulunopettajaksi Verner muutti 1923 Raahen Lapaluotoon, satamataajamaan opettajaksi. Raahessa Verner Lindgren otti itselleen taiteilijanimen Verneri Liinamaa.

Liinamaan kirjallinen tuotanto oli laaja ja arvostettu. Luonto oli häntä lähellä ja innoitti satujen maailmaan.

Kansakoulut saivat aikoinaan häneltä valmiita ohjelmia juhliinsa: runoja, satuja, pieniä näytelmiä, vuoropuheluita ja niin edelleen. Ohjelmalehtisiä kustansivat Valistus ja Otava.

Yksi Liinamaan ehkä tunnetuimpia teoksia on vuonna 1945 julkaistu Iltahetkiä ja Satuhetkiä, sekä teokset Seikkailu Meren Syvyyksissä ja Seikkailu Tapion Talossa. Sadut olivat lempeitä, vailla väkivaltaa. Lapaluotolainen Veikko Honkavuori on säveltänyt useita Verneri Liinamaan runoja.

Meren läheisyys Lapaluodossa viehätti Verneriä. Hän kirjoitti merestä monta syvämietteistä runoa. Eero Järnefeltin maalaama Raahen alttaritaulu, Jeesus asettaa myrskyn, innoitti Liinamaan kirjoittamaan koskettavan runon.

Monet aikansa tunnetut kirjoittajat ja kuvittajat löysivät myös Verneri Liinamaan. Rudolf Koivu kuvitti paljon Liinamaan tuotantoa, Oskar Merikanto sävelsi muutamia hänen runojaan, Tatu Vaaskivi oli hänen elinikäinen ystävänsä ja runoilija Elina Vaara oli pitkään hänen kanssaan kirjeenvaihdossa.

Liinamaa opiskeli varttuneella iällään englannin kielen kyetäkseen tutustumaan ihailemaansa englantilaiseen kirjailija-runoilijaan Oscar Wildeen. Hän myös suomensi suuren määrän Wilden runoja. Laaja kirjeenvaihto Helmi Krohnin kanssa tapahtui aina englannin kielellä.

Opettajana Liinamaa oli pidetty. Pojat olivat silloinkin vallattomia, mutta opettaja tuli toimeen heidän kanssaan huumorin avulla. Tytöt ihailivat opettajaansa.

Sota oli satujen runoilijalle raskas kokemus. Helmi Krohn lähetti hänelle sotaan paketteja ja piti yhteyttä. Sodasta päästyään runoilija lähti opettajaksi Pudasjärven pitäjään, hiljaiselle Pajulan koululle. Hän viihtyi Pudasjärvellä 11 vuotta, eläkeikään saakka. Loma-aikansa hän vietti Lapaluodossa.

Liinamaan elämä oli paitsi arkista lasten opettamista ja kasvattamista, rikkaan mielikuvitusmaailman täyttämää, luovaa ajattelua. Hänen satunsa johdattivat lapsia luonnon ihmeellisyyksiin. Hänen runonsa olivat tarkoin mietittyjä, ne avautuvat lukijalle, jolla on aikaa syventyä ilmaisuihin.

Verneri Liinamaa jäi eläkkeelle Pajulan koulusta vuonna 1957. Hän kuoli 1972 ja hänet on haudattu Raaheen.

Rainer Försti

Raahe

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Tarina kertoi minulle tuntemattomasta kulttuurihenkilöstä. Krohnin, Koivun ja Merikannon osuus hänen elämässään oli kiinnostavaa.

Kiitos kirjoituksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image