Mielipiteet

Lukijalta

Vehnä on kuohunnan taustalla – lisäviljelyyn kannattaisi Suomenkin panostaa

Mielipiteet 25.2.2018 12:00
Veli Pohjonen

Vehnä on riisin ja maissin ohella ihmiskunnan tärkeimpiä ruokaviljoja.

Vehnän tarve oli taustalla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vajaat kymmenen vuotta sitten alkaneessa kuohunnassa.

Väkirikkaissa arabimaissa muun kuin eliittiväestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväisen vehnäleipään tai vaikkapa durum-vehnästä tehtyyn couscous -ruokaan.

Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa riittävän alhaisena, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Nälkä ajaa nuoret miehet ääriterroristien järjestöihin.

Syyrian, Somalian, Jemenin ja Irakin kaltaisissa kaaokseen suistuneissa maissa suuri osa nuorista oli vailla minkäänlaista toimeentuloa.

Kun al Shabaab tai Isis -järjestön värvääjät tarjosivat heille ruokaa ja pientä palkkaa, kynnys oli matala lähteä heidän mukaansa.

YK:n vuotuinen ruokakokous ennusti jo 2008, että ruokakriisejä on tulossa. Ihmiskunnan väkiluku oli kasvanut 1900-luvun, ja vääjäämättä se kasvaa tämänkin vuosisadan.

Seuraavan 50 vuoden aikana tarvitsemme ruokaa yhtä paljon kuin menneen 10 000 vuoden aikana yhteensä. Vehnän kehitys kuvaa ruoan tarvetta parhaiten.

Edellisen kerran vehnä oli maailmanpolitiikan mahtitekijä 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Pellot olivat yhteisomistuksessa, eikä 60 vuotta kokeiltu kommunistinen maatalous ollut ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 vehnän tuonti Neuvostoliittoon nousi 28 miljoonaan tonniin. Se vastasi 100 kiloa eli kahta säkillistä asukasta kohti. Yhdysvallat täytti helposti vajeen 39 miljoonalla vientitonnillaan.

Vehnän jatkuva osto länsimailta nöyryytti itänaapuriamme. Ruoka ja alituotannon maatalous ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi jatkamaan vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne.

Maauudistusten myötä Venäjän pellot alkoivat tuottaa, ja maa muuttui vehnän viejäksi.

Vuonna 2017 Venäjän nettovienti oli maailmankaupan ykkönen: 27 miljoonaa tonnia. USA:n nettovienti oli vastaavasti 26 ja EU:n 22 miljoonaa tonnia.

Vehnä on myös Ukrainan levottomuuksien taustalla. Mustan mullan maana tunnettu Ukraina vei vehnää 18 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Venäjä haluaisi Ukrainan omaan vehnäleiriinsä eikä päästää sitä USA:n tai EU:n ruokakumppaniksi.

"Vehnän lisäviljelyyn kannattaisi Suomenkin panostaa. Oulun läänissä vehnää viljellään noin 3 000 hehtaarin pinta-alalla. Ala kasvanee jatkossa yhtäältä maailman levottomuuksien ja toisaalta ilmaston lämpenemisen myötä."

Maailmankaupan vehnän ostavat Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu tuonti vuonna 2017 oli luokkaa 46 miljoonaan tonnia.

Vehnän merkitys maailmalla kasvaa väkiluvun myötä. Vehnän lisäviljelyyn kannattaisi Suomenkin panostaa. Oulun läänissä vehnää viljellään noin 3 000 hehtaarin pinta-alalla. Ala kasvanee jatkossa yhtäältä maailman levottomuuksien ja toisaalta ilmaston lämpenemisen myötä.

Veli Pohjonen

maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Helsingin yliopiston dosentti

Kuusamo

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Vai niin. Sillä kuitenkin elää suurinosa maapallon väestöstä. Mitä pitäis sinun mielestä viljellä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

39
Metsäkanalintujen jahdissa on saatu saalista Oulun riistakeskusalueella – "Teerikannat paikoin todella hyvällä mallilla"
29
Hajuhaitta Oulussa johtuu häiriöstä tuotantoprosessissa Stora Enson sellutehtaalla
25
Raahelaisyrityksen sukelluspallo odottaa yhä vientilupaa – miljoonasopimuksen solmimisesta Kiinaan on jo vuosi
21
Oulun kaduille kylvetään vuodessa tonnikaupalla hiekkaa, liukkaudentorjunta aloitetaan yleensä marraskuun ensimmäisellä viikolla
18
Kärkkäisen maahantuoma klapikone määrättiin poistettavaksi markkinoilta – Tukes löysi testissä vakavia turvallisuuspuutteita
15
Kenelle antaisit kunnian uusista työpaikoista? Sipilän hallituksen ansio on suurempi kuin nolla mutta pienempi kuin 120 000
10
Liigan kurinpitodelegaatio otti kärppätähden lauantain taklauksen tarkempaan syyniin – Kuparille tulossa pelikieltoa?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Hallitusvalittelijat ovat tyytymättömiä omaan elämäänsä samoin kuin ay-valittelijat, jotka avaavat joka päivä ainakin yh... Lue lisää...
miksi aina haukutaan...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

24.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image