Mielipiteet

Lukijalta

Uskooko Suomi itse arktiseen alueeseen?

Mielipiteet 21.2.2019 6:00
Paula Aikio-Tallgren

Suomi on pitänyt esillä arkisten alueiden merkitystä ja toivonut, että EU:ssa katse kohdistetaan pohjoisille alueille. Mutta uskooko Suomi itse arktiseen alueeseen ja pohjoisiin maakuntiinsa?

Liikenne- ja viestintäministeriö pisti viime viikolla stopin Jäämeren radan jatkosuunnittelulle. Perusteluina olivat muun muassa peruuttamattomat haitat poronhoidolle. Jos tämä oli yksi painavimmista perusteista, Lappiin ei tule jatkossa kinttupolkua suurempia liikenneinvestointeja.

Toinen peruste oli radan kannattamattomuus. Haluan nähdä sen miljardiluokan infrainvestoinnin, josta voidaan tehdä täysin pitävät kannattavuuslaskelmat parin vuosikymmenen päähän. Samaan aikaan mittavia ratainvestointeja suunnitellaan muun muassa Helsinki–Tampere-linjalle. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta ministeriöiden investointikartoissa Suomi päättyy pääsääntöisesti Kalajoen leveyspiirille.

Jos Suomi hakee uskottavuutta arktisessa osaamisessaan, sen on näyttävä muuallakin kuin puheissa. Uskottavuudesta ovat pitäneet huolen elinkeinoelämä ja yritykset. Kemi–Tornion satamista lähtee kymmenen prosenttia Suomen viennin arvosta. Lapin matkailu tahkoaa edelleen kasvua ja yhdessä kaivosten kanssa vetää 75–80 prosentin työllisyyslukuja pohjoisilla seutukunnilla.

Kylmän ilmanalan teknologia ja innovaatiot työllistävät tuhansia ihmisiä. Elinkeinoelämän vaikuttajista Lapin kauppakamari on pitänyt yllä arktisten investointien tilannekatsausta ja merkitystä vuosikymmenien aikana – myös silloin kun yleinen usko kansainvälisiin investointeihin on hiipunut.

"Vinksalleen mennään tilanteessa, jossa Suomi lobbaa arktisia strategioita EU-tasolla, mutta unohtaa oman arktiset maakuntansa kansallisella tasolla."

Jos haluamme EU:n kiinnostuvan uudella tasolla pohjoisten reuna-alueiden taloudellisesta ja poliittisesta merkityksestä, sen täytyy näkyä myös omissa kansallisissa päätöksissämme.

Ilmaista työntöapua Suomen arktiselle roolille antoi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker 31.1. pitämässään puheessa. Juncker myös nimitti jo aiemmin suurlähettiläs Jari Vilenin EU:n arktisten alueiden neuvonantajaksi.

Presidentti Niinistö on kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä korostanut arkisten merkitystä erityisesti ilmastonäkökohdista. Kiina havittelee Arktisen neuvoston jäsenyyttä ja tämäkin on nähtävä tärkeänä kansainvälisenä viestinä pohjoisten alueiden tärkeydestä.

Istumme arktisen alueen ytimessä emmekä tunnu oivaltavan missä oikein istumme. Peliä ei ole kuitenkaan menetetty. Suomen toukokuussa päättyvä Arkisen neuvoston puheenjohtajuus on antanut uutta pohjaa ja EU:n puheenjohtajakaudella Suomella on kaikki mahdollisuudet vahvistaa edelläkävijyyttä. Veikkaus on, että Euroopan unionissa on odotuksia näille avauksille.

Vinksalleen mennään tilanteessa, jossa Suomi lobbaa arktisia strategioita EU-tasolla, mutta unohtaa oman arktiset maakuntansa kansallisella tasolla. Suomen on oltava uskottava sekä puheissa että teoissa.

Paula Aikio-Tallgren

yrittäjä, Tornio

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Uskotaanko siis joulupukkiin?

Järkeä pitää käyttää ja tosiasia on, että
1) kahdella miljardilla saa paljon tuottavampiakin ratahankkeita (Oulun kaksoisraide, Tampere-Kerava väli, muut peruskorjaukset ja parannukset olemassa olevaan rataverkkoon, jopa Lentorata)
2) kahdella miljardilla Lappiin saisi paljon tuottavampia investointeja kuin Jäämeren rata
3) kahdella miljardilla voi vähentää hiildioksidipäästöjä paljon tehokkaammin kuin vähän käytettävällä rautatiellä
4) eikä kaksi miljardia edes riitä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

...joihin joulupukkikin kuuluu kun puhutaan kansainvälisistä matkailusta ja sen taloudellisesta merkityksestä Lapille ja sitä kautta koko Suomelle.
Sinänsä järkevät perustelusi ja tosiasiasi vain näyttävät rajoittuvan Suomen valtion rajojen sisäiseen rahavirtojen siirtelyyn, jossa unohdetaan Suomen Lapin rooli arktisen alueen keskellä ja sen valtavien luonnonvarapotentiaalien läheisyydessä.
Meidän täytyy saada Lappiinkin kansainvälisesti uskottava liikenneinfra maamme pohjoisille rajoille saakka - oli se sitten Jäämeren rata, Lapin Murmanskin rata tai Tornionjokivarren rata - charteryhteydet muutamaan matkailukeskukseen eivät riitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä, samaa mieltä. Otin esimerkkinä tämän torpatun raideyhteyden, mutta vaihtoehtojahan on muitakin, kuten kirjoitit. On muitakin suuntia kuin Kirkkoniemen suunta ja on muitakin infrahankkeita kuin vain rata. Tykkään ilmaisusta "meidän täytyy saada Lappiinkin kansainvälisesti uskottava liikenneinfra maamme pohoisille rajoille saakka" - sitähän kysymystä tämä koko juttuni käsitteli. Vahva infra Lapissa vahvistaa koko Suomen asemaa suhteessa Eurooppaan ja suhteessa muihin liikenneväyliin terv Paula

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Listasit hyviä vaihtoehtoisia investointikohteita. Millä perusteella Tampere-Kerava väli on tuottavampi ratahanke kuin pohjoiseen Suomeen - jollekin välille, tuleva rata? Mihin investointiin kaksi miljardia voitaisi mielestäsi käyttää?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko kirjoitus ikävä kyllä kaikuu pelkästään menneen maailman ja ikuisen talouskasvun sekä sen pohjalla olevan ympäristön tuhoamisen ajattelutapoja.

IPCCn viimeisimmän raportin jälkeen on selvää, että Suomen ei tule olla mukana rakentamassa valtavan päästöjäljen infrastruktuuria arktiselle alueelle. Kun meidän on pakko muuttaa koko elämänmuotoamme, fossilisiin polttoaineisiin perustuva rahtiliikenne supistuu pieneen osaan nykyisestä, ja sama tietysti seuraa siitä, että luovumme kulutuskeskeisyydestä.

Niinpä on olemassa vain yksi kestävä ja vihreä arktinen strategia. Koko arktinen alue pitää pitää mahdollisimman luonnontilaisena ja jopa purkaa sieltä ihmisen rakentamia alueilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä on tuossa naapuri, jonka vihreistä arvoista vastaa suomi lähirajoillaan. Muualla niitä ei sitten olekkaan.
Mikä on se tapa, jolla saisit tällaisen tapauksen vetäytymään arktikselta ja vielä purkamaankin sieltä kaiken rakentamansa?
Vetoamalla kauniisiin ajatuksiin?
En usko ajatusmallin toimivan kuin pelkästään suomen lapin osalta. Arktiksen hedelmät käy joku muu poimimassa ja ne lähtevät sieltä laivalla ja varmaan siihen suomen lapin naapuriin parin kilometrin päähän, missä se ei ole enää yhtä vaarallista kuin tässä suomen puolella rajaa. Muut sitten muihin satamiin.
Anteeksi kyynisyydestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon kuntaa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi luoteistuuli on voimakasta yöstä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Inarin ja Utsjoen kuntia sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Taas SUOMI onnellisin maa.

180 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Taas SUOMI onnellisin maa.

YK:n Onnellisuusraportissa on tutkittu sitä, miten yhteiskunta tarjoaa erilaisia palvelujaan kansalaisilleen, EI SITÄ, m... Lue lisää...
Sinttu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image