Mielipiteet

Lukijalta

Työelämä vaatii uudistuksia – työajan lyhentäminen saattaisi vaikuttaa työl­li­syy­sas­teen kasvuun

Mielipiteet 26.1.2020 6:00
Kari Luostarinen

Presidentti Urho Kekkonen julisti 1975 maahamme hätätilan, kun yleinen työttömyys oli ylittänyt 70 000 rajan. Tänään kun lisäämme työttömyysrekisteriin lyhyissä työsuhteissa ja työllisyyskoulutuksessa olevat sekä piilotyöttömät, työttömien määrä lähentelee puolta miljoonaa.

On selvää, ettei tällaista jättityöttömyyttä mitkään hallitukset kykene hetkessä poistamaan, eikä se yksin ole edes hallituksen tehtävänä. Näin ei myöskään aikoinaan 1975 Miettusen hätätilahallitus siihen pystynyt, vaan tilanne laukesi ihmisten muuttaessa sankoin joukoin töihin Ruotsiin.

Työttömyys on yleiseurooppalainen ilmiö, eikä siihen ole löydetty ratkaisuja muuallakaan. Erityisen ongelmasta tekee se, että samaan aikaan vallitsee pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Juha Sipilän hallituskauden aikana työllisyys lisääntyi, mutta silloin tilannetta helpotti yleinen noususuhdanne ja globaali viennin vireys. Vientikysyntään pyrittiin edelleen vaikuttamaan pidentämällä vuosityöaikaa palkkaa nostamatta ja lyhentämällä vapaita.

Tämän kilpailukykysopimuksen on arvioitu helpottaneen tilannetta, mutta nyt samaisen työntekijöissä kipuja aiheuttaneen sopimuksen takapotku repii yhteiskuntaa ja vaikeuttaa työsopimusneuvotteluja.

Jotakin työllisyyden kohentamiseksi silti tulisi tehdä, sillä onhan se sidottu taloutemme tulovirtaan. Keskeisessä asemassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka hallitsevat laajasti työmarkkinoita. Työtä ja kasvua syntyy luontaisesti, kun yrityksillä on tilauksia.

Valtioneuvosto on perustanut lukuisia työryhmiä selvittämään keinoja työllisyysasteen nostamiseksi. Tulokset ovat olleet olemattomia. Jo aiemmin on kehitetty ratkaisuja esimerkiksi nuorten työllistämiseksi ja madallettu kynnystä pienyritysten ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseksi. Yritysten kehittämiseen ja viennin edistämiseen on olemassa merkittävä määrä erilaisia julkisesti rahoitettuja palveluja ja tukija. Uusimpia tulevia päätöksiä ovat nuorten ammatillista koulutusta edistävät ratkaisut ja yleisemminkin tuki koulutukseen.

"Työuria ja työn määrää on oltu venyttämässä ikään kuin ihmiset olisivat robotteja."

Kotimainen kysyntä lienee jonkin verran kasvamassa ostovoimaa lisäävien työmarkkinaratkaisujen myötä. Nämä eivät silti riitä, jos ja kun syy on kysynnän ja kasvun hiipuminen.

Jos työllisyysastetta aiotaan nostaa nopeasti tilanteessa, jossa avoimet työpaikat eivät lisäänny, jää mahdollisuudeksi pohtia voidaanko työtä jakaa palkkojen, tuottavuuden ja kannattavuuden siitä kärsimättä?

Pääministeri Marin oli aiemmin viestintäministerinä visioinut työajan lyhentämisestä. Rohkeita aloitteita, joita sinänsä nyt pääministerinä ollessa ei kannata piilotella vaan selvitellä tosissaan työmarkkinaosapuolten kesken.

Työelämä vaatii joka tapauksessa uudistuksia, mihin jo velvoittaa nopeasti etenevä digitalisaatio ja automatisaatio sekä tekoälyn ulottuminen jopa palvelusektoreille.

Työuria ja työn määrää on oltu venyttämässä ikään kuin ihmiset olisivat robotteja. Näin ei valitettavasti ole, ja onkin tutkittu, että työmäärän pidetessä virheitten ja sairaslomien määrä kasvaa, eikä työajan kasvattamisella saavuteta haluttua tulosta.

Lisäksi työelämässä uuvutetut eivät jaksa paneutua yhteiskunnallisesti tärkeään perhesuunnitteluun ja loppuun poltettuina ovat eläkepäivinään melkoinen yhteiskunnallinen lisälasku. Sen sijaan pitenevät vapaa-ajat lisäävät vireyttä ja mahdollistavat hyvät tulokset työpaikalla aiempaa lyhyemmässä työajassa.

Yritykset eivät mittaa toimintansa tehokkuutta henkilöstön työaikoina. Sen sijaan tuotosta, virheitä ja sairaslomia seurataan. Työajan lyhentäminen saattaisi vaikuttaa aidosti työllisyysasteeseen kasvuun. Ainakin se olisi hyvä lisä tuettujen työllisyystoimien rinnalla. Kaikki kuitenkin riippuu tuotteiden ja palvelujen kysynnän aidosta kasvusta.

Kari Luostarinen

Iisalmi

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Suomalaisten yritysten kannattavuus on muissatekijöissä kuin työntekijöiden palkassa. Vaikka palkoista kiistellään vuodesta toiseen. Mielestäni työ rauha on yrityksille kaikkein paras asia johon myös kuuluu työntekijän palkka, joka suomessa on kohtuullinen verrattuna muihin maihin. Vaikka työnantaja aina väittää että suomessa palkat liika korkeita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkansaajan tuloistaan maksamat eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat nousseet lähes kaksi prosenttiyksikköä (siirrettiin pois työnantajilta palkollisen maksettaviksi) ja inflaatio oli viime vuonna keskimäärin 1,0%. Eli, jos palkansaaja saisi 1,8% palkankorotuksen (mitä ei muuten saa), niin hänen ostovoimansa heikkenisi vain n. prosentin verran. Ostovoima ei kohene työmarkkinaratkaisujen myötä, päinvastoin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nelipäiväinen työviikko toimisi jos 4/5 palkka riittäisi eläminen ja asumiseen. Työnantajalle palkkakustannukset eivät kasvaisi jos maksettaisiin vain tehdyistä työpäivistä.

Marin esitti nelipäivästä työviikkoa mutta hän ei todennäköisesti osaa laskea mitä muita muutoksia lyhyempi työviikko vaatisi. Työnantaja kustannuksia ei voi ykskans nostaa 20%:lla (kuntatalous kaatuisi jo 2% korotuksella) ja jos palkasta jää satanen tai pari ylimääräistä niin sillä ei voi kukaan lyhentää omaa työviikkoa.

Marin hallitus on korottamassa taas asumisen ja elämisen veroja joka tekee työviikon lyhentämistä entistä vaikeampaa. Enemmin pitäisi keventää elämisen ja asumisen verotusta kuin pyrkiä lisäämään sosialismia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vuorotyöläinen ei voi tehdä lapsia, koska lasten kouluun mennessä huoltaminen käy täysin mahdottomaksi. Kouluelämä on suunniteltu 9-15 työaikaa tekeville vanhemmille ja samalla työaikoja yritetään pidentää ja yhteiskuntaa ja työpaikkoja pitää käynnissä 24/7. Pienten lasten koulupäivät ovat lyhyitä ja iltapäiväkerhotkin sulkeutuvat 16.30. Iltavuorolaisen lapset joutuisivat olemaan yksinään koko illan ja siihen epäkohtaan puuttuu lastensuojelu. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevä (esim. sairaalat, kaupan ala, poliisi yms) tietää lakisääteisesti työvuorojaan 2-4 viikkoa eteenpäin ja on hirveä stressi järjestää lapsille hoitoa sieltä täältä lyhyellä varoitusajalla sopimalla tuttavien ja sukulaisten kanssa kuka voisi milloinkin lapsen kanssa illat ja yöt olla. Lasta pitää hyppyyttää missä sattuu, eikä se ole lapselle hyväksi. Vanhemman jaksamisesta liian iso osa menee aikataulujärjestelyihin ja stressaamiseen niistä ja ainakaan perheen hyvin voinnin kannalta elintärkeälle parisuhteelle ei jää aikaa, joka johtaa eroihin ja elämän vaikeutumiseen ja heikentää taas ison hyvinvointia ja lisää sairastamista, stressiä ja vie mielenterveyden.

Samaan aikaan ei vaan voi lisätä kaikkea. Nykyisessä oravanpyörässä ja vaatimusten alla lapsen kasvatukseen panostaminen on tehty mahdottomaksi, joten jätän suosiolla lapset hankkimatta. Se on paras teko lasta kohtaan, koska en voisi olla läsnä ja kasvattaa lasta henkisesti tasapainoiseksi aikuiseksi. Jos nyt edes voitaisiin lakisääteisesti antaa lapsen molemmille vanhemmille mahdollisuus lyhentää työaikaa 30 tuntiin viikossa samanaikaisesti 1.-6. luokan ajaksi, niin sekä lapset, että aikuiset voisivat paremmin. Nykyinen laki sallii vain toisen vanhemmista lyhentää työaikaa ja vain 1.-2. luokan ajan, joka ei todellakaan ole riittävä kannustus yhteiskunnan taholta lasten tasapainoiseen kasvatukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Otan osaa ahdistukseesi, toivottavasti jaksat raskaan arkesi keskellä. On olemassa päiväkoteja, joissa myös vuorotyöläisten lapset voivat olla hoidossa. Soita kunnantalolle ja kysy. Jos siis vielä jaksat näppäillä numeron ja puhua vähän aikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kouluikäiset ei pääse enää päiväkotiin. Silti sossu puuttuu asiaan, jos vuorotyöläisen kouluikäiset lapset on yksin kotona iltoja ja öitä. Alle kouluikäisten hoito onkin vielä ihan hyvin järjestettävissä, mutta ei enää koulun alkamisen jälkeen tule yhteiskunnan taholta apuja mistään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jakaminen työaikoja lyhentämällä ei oikein toimi, jos ei ole osaavia työntekijöitä tarjolla. Eräs ratkaisu olisi näin aluksi ylityön rajoittamisen. Tosin omalla alallani esimerkiksi ylitöitä on pakko tehdä, koska peruspalkka on aivan liian pieni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitäisikö luoda työpaikkoja, jotka sopivat tämän hetken työttömille?
Jos osaaminen ja kokemus ei riitä tekemään kaikista insinöörejä ja kehityspäälliköitä tai puuttuu puolue kortti avustajan virkoihin, niin eikö jäljelle jää vain sitten päinvastainen toiminta?
Tuodaan työt työttömille, työkkäri voisi koostaa osaamismatriisin saatavilla olevasta paikallisesta populasta, julkaista se uutisissa ja miettiä yhdessä, voiko sillä porukalla tehdä miljoonia.
Yritystukia enämpi tähän, kuin niiden vanhojen yritysten tukeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ei hyvänen aika! Kyllä on ehdottomasti parempi, että nykyiset ja tulevat työttömät saavat turhautua, masentua ja listä esimerkillään ylisukupolvista työttömyyttä, sillä tavallahan mielenterveys- ja hoitopuolella riittää töitä jatkossakin. Nämä masentuneet vanhemmat työllistää kivasti myös mm. koulukuraattoreita ym. lasten- ja nuorten tukipalveluita. Kyllä tämä työttömyyden ylläpito on sen suuruinen koneisto ettei sitä noin vain työnjakamisella voi alkaa alas ajamaan. Siihen kun vielä lisätään kaikki ylikuormitetut työssäkäyvät omine masennuksineen, ylipainoineen ja riittämättömyyden tunteineen, niin ainakin koko sotepuoli voi oikein hyvin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan selvää on että meidän elintasomme tulee tippumaan huomattavasti. Ei ole enää edellytyksiä kasvulle, meidän on vain sopeuduttava kehnompiin olosuhteisiin. Emme tule saamaan enää arkipyhäkorvauksia eikä pekkasvapaita jotka ovat keksittyjä tilanteessa jossa työntekijät ovat kiristäneet vastapuolen ja on ajauduttu kompromissiin, tätä ei taloutemme kestä. Eikä tätä elintasoa kestä luontokaan.Jos haluamme elintasomme säilymään on tehtävä enemmän töitä tehokkaammin vaihto ehto on luopuminen elitasostamme.Nämä työajan lyhennyspuheet ovat itsekeskeisiä puheita jotta poliitikot saisivat huomiota itselleen ja että he säilyttäisivät asemansa toisten kustannuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei paljon sairaalassa voi työaikoja lyhentää jos ei vähennetä hoitoja ja leikkauksia joka tulee tapahtumaa rahapulaan tulevaisuudessa ja sama koskee poliiseja ja palomiehiä ynm. Että silleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tiedätkö mitä tarkoittaa työn jakaminen? - siinä kaksi ihmistä tekee yhden ihmisen työt, noin suurinpiirtein. Ei siinä tehty työaika lyhene vaan parhaassa tapauksessa kasvaa. Taidat olla aika uupunut, jos et tuota ymmärrä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä se tulee aina esille mutta miten olisi semmonen ajatus, että niitä työntekijöitä olisi enemmän ja työvuoroja alkaisi usempaan aikaa porrastetusti, jolloin tekijöitä olisi aina sama määrä töissä. Voisi olla enemmän tulijoita hoitoalallekkin, kun tietäisi ettei tarvitsi vetää 12h/pvä, 6pvä/vko. Ei muttakun ihmisen PITÄÄ tehdä töitä niskalimassa hautaan asti, mitä hyötyä nyt vapaa-ajasta, hyvinvoinnista ja perheen kanssa vietetystä ajasta on valtiolle. Hohhoijaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän kenenkään tarvitse tehdä nykyään 12 h päiviä eikä 6 päivää viikko ellei itse halua. Se on ihmisen oma valinta.

Jos työaika hoitoalallakin lyhennettäisiin 6 h/pv niin olisivatko esimerkiksi hoitajat valmiita tiputtamaan palkkojaan 25%? Jos eivät niin tuo merkitsisi palkkakustannusten nousua 25 %. Onko siihen Suomen valtiolla, kunnilla ja yleensä julkisella taloudella varaa? No ei ole.

Ihmettelen kovasti tilannetta, jossa hoitoalalla eläkkeelle jääneet pyydetään töihin. Ei kuulemma ole esim. lääkelaskentaa osaavia tarpeeksi. Sehän ei ole muuta kuin opetella, mutta jostain syystä opettelu ei kiinnosta vaan ollaan mieluummin kyselemässä lyhyempiä työpäiviä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koituvat kustannukset eivät ole pelkästään palkkakustannukset. Vaikka palkkoja tiputettaisiinkin työajanlyhennyksen mukaisesti. Kokonaiskustannukset kasvaisivat. Ei tähän ole varaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi lyhentää jos palkataan enemmän työntekijöitä. Tietysti kaikkien palkat laskisivat koska palkkakustannukset täytyisi pysyä samana. Nykyisetkään verot eivät riitä palkkojen maksamiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

27.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image