Mielipiteet

Lukijalta

Se, että jätämme metsämme vanhenemaan, hoitamatta ja hakkaamatta, koituu globaalissa mittakaavassa ilmaston tappioksi ja meillä tyhmästi teolliseksi vajaakäytöksi

Mielipiteet 6.9.2019 6:00
Veli Kalaoja

Ilmastoahdistus on noussut muotisanaksi ihmisten keskuudessa. Etenkin monet nuoret kokevat ahdistusta. Ilmastonmuutos on tosiasia ja jokainen voi tehdä oman osuutensa sen ehkäisyssä.

Itse en koe minkäänlaista ahdistusta, sillä teen lähes joka päivä metsänhoitotöitä, joilla voimistan metsieni kasvua ja hiilensidontaa.

Parhaimmilla paikoilla metsäni kasvaa 12 kuutiometriä vuodessa yhtä hehtaaria kohden. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä tosiasiaa, että kasvata kolme kuutiota suomalaista puuta, niele tonni hiiltä ilmakehästä. (Metsälehti 2/2019, Veli Pohjonen, metsätieteiden tohtori). Eli metsäni parhaimmat paikat nielevät hiiltä neljä tonnia hehtaarin alalla vuodessa.

Metsän kasvu on kovimmillaan hyvillä kasvupaikoilla, karut maat kasvavat vähemmän. Kasvu on parasta nuorissa metsissä. Yli satavuotiaissa metsissä kasvu on jo hyvin vähäistä.

Olen uudistanut metsiäni avohakkuilla pikku hiljaa. Hakkuun jälkeen on tehty hakkuualan raivaus, maanmuokkaus ja istutus tai kylvö. Olen onnistunut perustamaan täystiheitä havupuutaimikoita, joissa raivaussahalla on ollut käyttöä.

Raivattu vesakko on toiminut erinomaisena lannoitteena taimien kasvulle. Tämän jälkeen harvennushakkuut alaharvennusperiaatteella. Olen hoitanut metsiäni luonnonmukaisella tavalla.

Mitä on luonnonmukaisuus? Aikojen saatossa Suomen metsät ovat palaneet, eli on tapahtunut avohakkuu ja samalla maan pintakerroksen kulotus, johon reunapuustot ovat kylväneet uuden metsän.

Hoitamattomana metsässä tapahtuu alaharvennusta. Vahvemmat puuyksilöt selviävät voittajina, ja alle jääneet kuihtuvat ja kuolevat. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa poistetaan sitten näitä alakynteen jääneitä puita.

"Ylitiheissä, hoitamattomissa ja kasvunsa lopettaneissa vanhoissa metsissä ilmastohyöty on nolla, koska lahoamisessa hiiltä vapautuu se määrä, mikä vähäiseen kasvuun sitoutuu."

Nykyiset metsänhoito- ja hakkuumenetelmät ovat jäljitelmä siitä, miten luonto toimii. Tuloksetkin ovat jo nähtävillä, sillä metsien kasvu ja hiilensidonta ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 50 vuoden aikana.

Jatkuva kasvatus on taas luonnonvastainen hakkuumenetelmä. Luonto ei poista metsästä parhaita ja vahvimpia puuyksilöitä. Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä metsikön kunto heikkenee joka kerta, kun sitä käsitellään ja samalla tuhoriski kasvaa.

Se, että jätämme metsämme vanhenemaan, hoitamatta ja hakkaamatta, koituu globaalissa mittakaavassa ilmaston tappioksi ja meillä tyhmästi teolliseksi vajaakäytöksi.

Ylitiheissä, hoitamattomissa ja kasvunsa lopettaneissa vanhoissa metsissä ilmastohyöty on nolla, koska lahoamisessa hiiltä vapautuu se määrä, mikä vähäiseen kasvuun sitoutuu.

Suomessa metsät kasvavat nyt 110 miljoona kuutiota vuodessa. Kasvua voitaisiin lisätä vielä huomattavasti panostamalla metsien hoitoon. Pohjois-Suomeen suunnitellut metsäteollisuuden investoinnit tulevat nyt tarpeeseen. Puuta riittää metsissämme ja kyllä maalla on mukavaa.

Veli Kalaoja

metsäammattilainen, eläkeläinen

metsänomistaja

Kestilä

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (41)

Tuossa tulee taas kerran esille suomalaisen metsäsektorin pahin ongelma. Nimittäin se, että metsä on muutakin kuin puuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täyttä asiaa.Marjatkin viihtyvät hoidetussa metsässä.Herkkutatitkaan eivät kasva ryteköissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tehometsätalous on pelkkää rahanahneutta ja metsän monimuotoisuuden järjestelmällistä tuhoamista. Mikäli kirjoittajan mielestä jatkuva kasvatus on "luonnonvastainen hakkuumenetelmä" niin avohakkuu on tätä pahempi hakkuumenetelmä koska siinä tuhotaan täydellisesti metsän monimuotoisuus.

Onko metsän tuotto (rahanahneus) tärkempää kuin metsän monimuotoisuuden suojeleminen. Olisi fiksua suojella osa metsästä tai kasvattaa metsää kestävällä tavalla jossa metsän ekosysteemit, monimuotoisuus ja metsän eläimet säilyisivät. Ehkä kannattaisi kysyä itseltään voisiko rahanahneuden sijaan alkaa suojelemaan luontoa, varsinkin niillä alueilla joista voi luoda rikkaan luontokohteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on kiva kun oma napa on tärkeämpi kuin maapallon tulevaisuus niin voi kirjoitella kaikenlaisia höpöjuttuja. Ihme että näitä vielä kehdataan julkaistakkin. Keksitään näitä täysin epäloogisia hiilinielujuttuja, joissa tulevaisuudessa ehkä mahdollisesti istutetut puut sitovat jo nyt hiilidioksidia. Se on varmaan jossain pankissa tallessa se hiilidioksidi eikä ilmakehässä kun metsiä hakataan...
Suomen luonnon monimuotoisuus on kärsinyt nimenomaan vanhojen metsien häviämisen vuoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näitä vaihtoehtoisten faktojen tarjoajia riittää. Ymmärrettävää sinänsä, toki on mukavampaa yrittää ehostaa omaa toimintaa kuulostamaan hyvältä kuin muuttaa sitä paremmaksi. Myllätty metsämaa tuprauttelee huomattavia määriä hiiltä ilmakehään. Siihen päälle vielä päästöt vesistöihin, monimuotoisuuden väheneminen ja menetykset keruutuotteiden ja riistan osalta.

Sitä en kiellä, etteikö nykytietämyksen valossa näytä löytyvän aukkohakkuuta parempaa keinoa torjua maannousemaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä monessa kerroksessa kasvava metsä on hiilinielu.
Hoidetuissa metsissä törröttää joku runko pystyssa ja maanpinta kalju. Ei edes marjoja ja elukoille suojaa.
Kaikki pikkunäreetkin kuuset sekä katajat ajetaan alas.
Paikat ovat kohta puistoja.
Hakkuun jälkeen mustalla mullalla 10 vuotta.
Lumikin sulaa ennenaikojaan ja valahtaa jokiin sotkemaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi se metsän hakkaaminen Suomessa on ilmastolle hyväksi, mutta Brasiliassa tai Indonesiassa ei? Olen ollut suunnittelemassa kymmeniä sellukattilarakennuksia, ympäri maailmaa. Ne parantavat ilmastoa mm Brasiliassa, Kiinassa, Indonesiassa, Chilessä ja Ruotsissa ja muuallakin toki. Tällä sektorilla on vielä Suomesta vientiä.

Toisaalta en ole kunnolla ehtinyt hoitamaan omien metsieni taimikoita. Näin voi olla tilanne yhä useammalla. Sekin on syy miksi, uskon jatkuvaan kasvatukseen eli tarvitaan huomattavasti vähemmän hoitotyötä. Kun metsäni vielä sijaitsevat Pohjois-Suomessa ja kasvu siellä hidasta myös maaperän vuoksi, on päivän selvää, että ei kannata rahaa laittaa kiinni hoitotyöhön, kun se vaste on niin kaukana. Tämä tulee ohjaamaan metsänhoitoa kohti jatkuvaa kasvatusta vääjäämättä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän on ratkaistava ilmasto-ongelma, mutta on pidettävä vara, etteivät hoidon seuraukset ole turmiollisempia kuin itse sairaus, sanoo tanskalainen tutkija Björn Lomborg Bild-lehdessä. Hän kritisoi Gretan taustavoimia yksioikoisuudesta nähdä kaikki vain CO2:n torjumisena hinnalla millä hyvänsä. Hän muistuttaa, että Saksa on käyttänyt tähän mennessä 100 miljardia euroa aurinkovoimaloihin, siksi saksalaiset maksavat myös sähköstään enemmän kuin muut eurooppalaiset. Lomborgille Saksa on paras esimerkki epäonnistuneesta ilmastopolitiikasta. Hän sanoo Bildin jutussa, että Saksan energiakäänne on osoittautunut uskomattomista kustannuksistaan huolimatta tehottomaksi. Saksassa vuosittain energiakäänteeseen käytettävillä yli 43 miljardilla eurolla hidastetaan maapallon lämpiämistä vuoteen 2100 mennessä 0, 001 prosenttia. Tanskalaistutkija kertoo jutussa, että ilmastonsuojeluun pistetään yhä enemmän kehitysrahaa, vaikka samaan aikaan ilmansaasteisiin kuolee vuosittain seitsemän miljoonaa ihmistä , yli 2,5 miljardia ihmistä elää ilman puhdasta vettä, 250 miljoonaa lasta ei käy koulua.

Että pysytään faktoissa, niin voitaisiin EHKÄ oikeasti saada aikaan jotain positiivistä. Nyt tietty porukka keskityy rahastamaan ja toinen porukka tukemaan omaa politiikkaa ja egoaan, välittämättä seurauksista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilahduttavan järkevä ja hyvin perusteltu puheenvuoro tunteita herättävästä aiheesta. Jo vanha kansa tiesi että metsä rakastaa kirvestä. Itse olen hoitanut omia metsiäni ihan samoilla periaatteilla. TIlani sijaitsevat Päijänteen seudulla.

Esimerkkinä kerron seuraavan: Avohakkuun tein kahdelle 3 hehtaarin kuviolle 2002. Laikutus ja kylvö männylle. 2016 eli 14 vuoden kuluttua metsä oli niin tiheää että läpi ei tahtonut päästä. Männyt noin 3 -4 metrisiä ja lehtipuu jo lähes käsivarren paksuista. Käytin sen kesän raivaussahan varressa ja lehtupuuvesakko sai pääosin lähteä. Nyt metsä on kasvanut 3 vuotta suorastaa silmissä. Jäljelle jäänyt havupuusto sai mahtavan kasvubuustin ja nyt odottelen noin 5-10 vuotta ensiharvennukseen asti jolloin saan jo hyvin kuitua ja jopa muutaman tukkimitat täyttävän puun. Varsinkin ensiharvennus on erittäin tärkeää tehdä ajallaan. Muussa tapauksessa kasvu tyrehtyy, puusto riukuuntuu eikä se enää myöskään sido kunnolla hiiltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo muutama runko 60 vuoden päässä ei sido mitään.
Maanpinnalla jotain olematonta kasvillisuutta.
Ei marjoja, ei suojaa riistalle.
Metsän pitää kasvaa monessa kerroksessa.
Lehtipuuta pitää olla seassa. Myös vajavaisia kärsineitä puuyksilöitä pikkulintujen tähden.
Taimikot on kesän kuumia kuin pätsit, tuottavat valtavan määrän lämpöä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myötähäpeä on valtava kun lonkalta ammutaan ja kirjoitellaan mitä sattuun. Vanhoja metsiä pitää jättää ja säästää jos haluamme turvata luonnon monimuotoisuuden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä mm. päätehakkuu on joissakin tapauksissa tarpeen. Muokkaus ja istutus/ kylvö, tulokset tulevat näkyviin muutamassa vuodessa. Turha lahottaa metsiä pystyyn. Jos haluaa suojella, ostakoon palstoja joita voi suojella mielensä mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittajan tapaan olen minäkin metsänhoitoa harjoittanut, mutta ainakin minulla metsänhoidon tuloksia on perusteellisesti huonontanut yksi tekijä eli aivan liian runsas hirvikanta. Kaksi metsäpalstoistani sijaitsee alueella, joille hirvet muuttavat meren rannikkoalueilta talvilaitumille. Ylisuuren hirvikannan takia mäntytaimikkoni ovat syöty pilalle säännönmukaisesti. Kunnon tukkia on turha odottaakaan, eikä kuusen viljely innosta männyn kasvualustoilla ja lisäksi vielä hirvivahinkokorvaukset eivät anna oikeutta ainakaan näillä talvilaidunalueilla. Ainoa korjauskeino olisi hirvikannan merkittävä laskeminen, joka ei ole mahdollista ainakaan nykyisten riistaneuvostojen miehityksellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan samoin olen itsekin joutunut kokemaan, hirvet vesittävät hyvältäkin näyttävän alun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heti kun Norja jättää öljyn poraamatta (sehän se vasta saastuttaakin kun se poltetaan jossain muualla), niin minä voin jättää metsäni hakkaamatta! Miksi kukaan ei laske Norjan poraaman öljyn ilmastovaikutusta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvin on uponnut metsäteollisuuden koko sota-aikojen jälkeisten vuosikymmenten aikana ajama propaganda kirjoittajaan.

Ei ole tullut sekään mieleen että avohakkuilla hoidetaan vain metsäyhtiöiden katteita? Ei metsää. Kun puuta myydään kerralla paljon eli ns. bulkkia, niin hinta on alhaisempi mitä se voisi olla. Puunmyyjät ovat hävinneet päättöhakkuisiin perustuvan metsänkasvattamisen takia satoja miljoonia ellei peräti miljardeja euroja vuosikymmenten aikana. Käytännössä avohakkuissa on kyse puunostajien kartellista.

Avohakkuuta ei voi mitenkään verrata metsäpaloon. Se on yksi metsäyhtiöiden vaalima myytti.
Siinä ei ole oikeasti rahtustakaan totuutta mukana. Metsäpalossa puuston sisältämät ravinteet jää maaperään. Tämän takia tunnetaan eliölajeja jotka oikein hakeutuvat metsäpaloalueille. Avohakkuussa kaikki puuston sisältämät ravinteet viedään pois ja maapohja köyhtyy. Samalla eliöiden suosiman metsän tilalle tulee avoin paahdeympäristö jossa viihtyy ihan eri lajit kuin luonnontilaisessa metsässä eikä niitä välttämättä edes ole alueella jossa avohakkuu on suoritettu. Avohakkuiden on todettu jo vaikuttavan mustikoiden perimään mikä kertoo siitä millainen kriisitilanne avohakkuut ovat luonnolle. Avohakkuun jälkeinen voimakas maanpinnan muokkaus on näin geologin silmissä on järjetöntä. Sillä saadaan ehkä jonkin prosentin hyöty taimen kasvun alkuun, mutta sama saataisiin paljon kevyemmälläkin toiminnalla. Viime kesänä eräillä mätästetyillä palstoilla oli jo polven korkuiset taimet kuolleet istutusmättään päällä kuivuuteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korjaa virheellisiä väittämiäsi:

"kun puuta myydään paljon on hinta alhaisempi..." A) Metsäyhtiöt tarjoavat paremmin isommista leimikoista ja B) päätehakkuun tekeminen on merkittävästi halvempaa kuin yläharvennus eli vain joidenkin puiden poistaminen.

"avohakkuuta ei voi verrata metsäpaloon..." A) metsän kierto lähtee alusta sekä metsäpalon että avohakkuun jälkeen. B) mikäli hakkuutähteet lätetään metsää tuovat ne ravinteita ja ainakin harvennuksissa jätetyt puut ovat jättäneet merkittävästi ravinteita maahan.

"avohakkuun jälkeinen voimakas maanmuokkaus..." A) tietosi on täysin vanhentunutta. Nykyään maanmuokkausta tehdään lähinnä laikuttamalla tai mätästämällä ja siitä ei käytännössä jää mitään jälkiä luontoon. Mielikuvasi lienee ajalta jolloin maata aurattiin voimakkaasti, mutta sitä ei ole tehty enää pitkiin aikoihin. Toki mättään päälle istutettu taimi voi kuolla jos se on istutettu kunttaan tai muutoin liian pintaan. Syy tällöin on huonossa tekniikassa, ei menetelmässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (41)

Uutisvirta

11:15
Mies löi naista 13 kertaa puukolla ylävartaloon Raahessa, miehen mukaan kyse oli hätävarjelusta – syyttäjä vaatii vankeustuomiota
11:06
Henkilöautot nokkakolarissa Kalajoella – viisi henkilöä loukkaantui, kaksi vakavammin
11:05
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
10:52
Kerrostalohuoneistossa syttyi tulipalo Sotkamossa – yksi ihminen vietiin jatkohoitoon
10:52
Suomen vanhin lotta Saara Kanerva on kuollut – 107-vuotias Kanerva oli Tornion vanhin asukas
10:33
Keskustan Minna-Maaria Sipilä eroaa Kempeleen kunnanhallituksen jäsenyydestä – vetoaa kahdella paikkakunnalla asumiseen
10:14
Näin Hahtiperän hylyn kappaleita lastattiin autoon Oulussa
52
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
38
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
26
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
24
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
19
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutui Yleltä, ilmoitti päätöksestään Twitterissä – Taustalla asioita, joita "ei toistaiseksi voi kertoa"
15
Uskomaton ihmenousu! Suomen lentopallomaajoukkue taisteli lähes toivottomasta tilanteesta tiensä EM-kisojen neljännesvälieriin
14
Vanhan laivanhylyn kappaleet lähtivät rekalla Oulusta etelään kunnostettaviksi – paluu koittaa vuoden tai kahden päästä, katso video

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image