Mielipiteet

Lukijalta

Ra­vit­se­mus­tie­de on voimakkaasti ar­vo­si­don­nais­ta - ongelmallista tämä on silloin, kun arvojen uskotellaan seuraavan suoraan tieteen tuloksista

Mielipiteet 29.10.2018 7:00 | Päivitetty 29.10.2018 7:11
Anssi Manninen

Ravitsemustieteen oppikirjoja lukemalla saa sellaisen vaikutelman, että ravitsemustieteen tehtäväksi on katsottu yleisen didaktiikan tapaan konkreettisten menettelytapaohjeistojen antaminen.

Mielestäni ravitsemustiede suorittaisi paremmin tehtävänsä, jos se ei lähtisi kilpailemaan didaktiikan kanssa normatiivisten ohjeiden antamisessa, vaan keskittyisi tuoreimman saatavilla olevan tutkimusdatan perusteella opettamaan asioita alan opiskelijoille.

En ehdota, että ravitsemustieteen tulisi olla täysin arvoista riippumatonta tiedettä. Sellaista tieteen alaa ei ole olemassakaan. Mutta aina kun korostetaan jotain teoreettista suuntausta, puhutaan aina myös tiettyjen kasvatusarvojen puolesta. Ongelmallista tämä on silloin, kun arvojen uskotellaan seuraavan suoraan tieteen tuloksista.

Otetaan tarkasteluun viralliset ravitsemussuositukset. Kuinka monessa ravitsemustieteen oppikirjassa olette nähnyt käsiteltävän kriittisesti ravitsemussuosituksia? Kirjoittajat ikään kuin olettavat, että valtiovallan antamia suosituksia ei ole korrektia kritisoida.

Erityisesti ammatti- ja ammattikorkeakoulutasoisissa ravinto-oppikirjoissa virallisia suosituksia pidetään ”lopullisina totuuksina” ja niissä on usein myös hatusta vedettyjä ohjeita, kuten ”syö vähintään kahdeksan leipäpalaa päivässä” ja ”aamupala on päivän tärkein ateria”. Mikään ihmisen fysiologiassa tai anatomiassa ei viittaa siihen, että nämä väitteet olisivat tosia.

"Kuinka monessa ravitsemustieteen oppikirjassa olette nähnyt käsiteltävän kriittisesti ravitsemussuosituksia?"

Oppikirjoissa harvoin kerrotaan sitä tosiasiaa, että ihmisen ruoasta saatavan hiilihydraatin fysiologinen tarve on tasan nolla grammaa. Yleensä unohdetaan mainita myös se tosiasia, että kaikki luontaiset rasvahapot nostavat ns. hyvää kolesterolia (HDL) ja tyydyttyneet eli ns. pahat rasvat kaikkein tehokkaimmin.

Olen nähnyt tämän tiedon vain yhdessä oppikirjassa (Biochemical and Physiological Aspects of Human Nutrition, Saunders 2000). Eräs ravitsemustieteen dosentti ei ollut ilmeisesti lukenut kyseistä teosta, sillä hän väitti aikoinaan Helsingin Sanomien (HS) haastattelussa, että tyydyttyneet rasvahapot laskevat HDL:ää.

Mikrokohun vuoksi HS pyysi kommenttia THL:n tutkimusprofessorilta, joka lyhyesti myönsi, että tyydyttyneet rasvat nostavat HDL:ää, mutta hän teki samaan hengenvetoon selväksi, että kyseinen tieto on tarpeeton. Eli ravitsemussuositusten kannalta epämiellyttäviä tosiasioita ei ole syytä kertoa kansalle. Mainittu dosentti ei ollut myöskään oppinut, että hiilihydraatti ei ole ihmiselle välttämätön ravintoaine.

Samaisessa kirjassa esitellään lyhyesti kontrolloituja syöttökokeita, joissa on havaittu hiilihydraatin korvaamisen proteiinilla parantavan veren rasva-arvoja. Tästä huolimatta kirjan loppupuolella esitellään kritiikittömästi parikymmentä vuotta vanhaa ruokapyramidia, joka sallii syödä vähärasvaisia runsashiilihydraattisia elintarvikkeita (pasta, riisi, leipä) niin, että napa ruskaa.

Ravitsemustieteen ”ongelmalapsi” on selvästikin muistiin perustuva ravitsemusepidemiologia, jota vastikään kutsuttiin Journal of Clinical Epidemiology -lehdessä pseudotieteeksi. Ravitsemustieteen pitäisi nojautua pikemminkin fysiologiaan, biokemiaan ja kontrolloituihin syöttökokeisiin.

Anssi Manninen

Fuengirola (Malaga), Espanja

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Mielipiteen on kirjoittanut Anssi Manninen, joka on tällä hetkellä ja ollut aiemminkin ravintolisäbisneksessä elinkeinonharjoittajana.

On myös tunnettu nettiräyhääjä ja mielensäpahoitaja.

Kannattaa siis ottaa Anssin tarinat vastaan hupimielessä ja huumorilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tiedä, mitä ravitsemustieteen kirjoja Anssi on lukenut...
Itselläni sattui olemaan käsillä Aro A. ym. kirjoittama Ravitsemustiede -kirja (Duodecim, 2014), joka on myös varmasti yleisimmin käytetty oppikirja ravitsemustieteessä. Nopealla vilkaisulla löysin seuraavan pätkän, jossa kerrotaan selvästi fakta, että hiilihydraatit eivät ole fysiologisesti välttämättömiä ihmiselle: "Aikuisen aivot ja verisolut tarvitsevat vähintään 125 g glukoosia vuorokaudessa. Tätä voidaan pitää glukoosin tarpeen minimimääränä, joskaan se ei ole ehdottoman tarpeellinen, sillä glukoneogeneesin kautta elimistö saa tarvitsemansa glukoosin. Mainittuun glukoosimäärään tarvitaan 250 g proteiineja. "

Toisekseen vilkaisin Anssin esittämää väitettä, että tietoa rasvojen HDL:ää nostattavasta vaikutuksesta ei kerrottaisi ravitsemustieteen kirjoissa. Samaisessa Aro A. ym teoksessa kerrotaan selvästi, että runsasrasvainen ruoka lisää HDL-kolesterolin määrää. Kirjassa luetellaan myös tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka nostavat HDL-kolesterolin määrää tehokkaimmin, näistä mainitakseni lauriinihappo, joka suurentaa sekä LDL- että HDL-kolesterolipitoisuutta voimakkaimmin.

Toivoisin, että kirjoittaja tarkastaisi faktat tai lukisi jonkin muunkin kuin yhden opuksen ennen tällaisten väitteiden esittämistä.

Lisäksi, Anssi, jos viittaat noilla "hatusta vedetyillä ohjeilla" ravitsemussuosituksiin, kerrotaan niissä esimerkiksi että 6 (naiset) - 9 (miehet) annosta viljavalmisteita päivässä riittää kattamaan riittävän kuidun saannin. Puolet käytetystä määrästä tulisi olla täysjyväviljaa ja yksi annos tarkoittaa 1dl keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa tai -riisiä tai muuta täysjyvälisäkettä tai yhtä viipaletta leipää. Lautasellinen puuroa kattaa jo kaksi annosta! Kukaan ei siis patista suosituksissa tai muuallakaan syömään kahdeksaa viipaletta leipää päivittäin. :-)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoista, koska tuossa Aro nimenomaan EI sano selvästi, mikä hiilihydraatin (glukoosin) tarve on. Mukamas 125 g/vrk ja sen peräään vielä väärä proteiinimäärä. Ihmisen elimistö voi muodostaa glukoosia myös mm. glyserolista jota saadaan triglyserideistä (varastorasva).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiaa tämä mielipidekirjotus, kerrankin! Hölmöt ihmiset, päättäkää itse elättekö suuria teollisuuksia vai omaa terveyttänne varten. Thl:n sun muiden uskottavuus mennyt aikaa sitten,onneksi. Jotku vielä elävät kuplassa ja uskovat ettei Suomessa voi olla niin kieroa. Joo, ja lehmät lentää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Anssi esitti siinä paljon mielipiteitä faktoina. Lähteet puuttuvat.
Onko tämä kirjoittaja sama Anssi, joka haluaa oikeanlaisen ravinnon sijasta tarjota ravintolisiä ratkaisuksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis tossahan on hyvin tunnettuja faktoja.. ainakin asiantuntijoille. Monissa alan oppikirjoissa faktoja esitellään valikoiden jotta viralliset suositukset näyttäisivät kiistattomilta. Suomenkielinenkin wikipedia toteaa ettei hiilihydraatti (glukoosi) ole välttämätön ravintoaine. Se ei tarkoita että laatuhiilareista ei saisi monia muita hyödyllisä aineita muttei se muuta em. fysiologista faktaa ja oppikirjojen pitäisi tasapuolisesti kertoa faktat.

PS. Miksi kukaan haluaisi tarjota ravintolisiä normiruaan KORVIKKEEKSI? Nehän on ravintoLISIÄ.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittaja kritisoi ravitsemustieteen oppikirjoja ja antaa ymmärtää, ettei niiden tietoihin ole luottaminen. Sitten kritisoi hiilihydraatti-informaation muka-virheellisyyttä ja perustelukseen esittää yllätys: ravitsemustieteen oppikirjan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osaongelma on että kaikki on nykyää tieteeksi leimattua, siis täysin totta. Kumminkin kyse on opeista , mikä pätee käyttäytymisten alalla. Parempi palata vanhaan:
kasvatusoppi, ravitsemusoppi, ravinto-oppi, kielioppi, metsäoppi, kansantalousoppi, yhtesikuntaoppi ...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Sitten kritisoi hiilihydraatti-informaation muka-virheellisyyttä ja perustelukseen esittää yllätys: ravitsemustieteen oppikirjan."

Et ilmeisesti ymmärtänyt pointtia. Ruuasta saatavaa hiilihydraattia ei luokitella välttämättömäksi ravintoaineeksi ja se on selvä fysiologinen tosiasia. Pointti oli siis, että asiaa ei yleensä kerrota ravitsemusalan oppikirjoissa, sillä se on kiusallinen tietoa pastana ja leivän ylettömille tuputtajille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.10.
Virallista tai ei, Annunen on ennätysmies – "Ehkä ihan hyvä, että se maali tuli, niin asiaa ei tarvitse enää miettiä" Tilaajille
23.10.
Kärpät löysi vihdoin tehoja myös ykkösketjun takaa – Liigan vatulointi Annusen ennätysuutisoinnissa ihmetytti Manneria: ”Henkilökohtainen ennätys on nyt Justuksen, se on fakta”
23.10.
Huippuhetket: Kärpät-Pelicans
23.10.
Kärpät otti kotivoiton Raksilassa vaiherikkaan pelin jälkeen – katso kuvia ottelusta
23.10.
KuPSin mestariluotsi Jani Honkavaara valitsi potkuherkän SJK:n seuraavaksi osoitteekseen
23.10.
Kainuun ely-keskus: Nuasjärven ekologinen tila on hyvä, eikä happikato uhkaa järveä – "Laaja seuranta-aineisto ei tue Helsingin yliopiston tutkijoiden käsitystä"
23.10.
Julius Junttila iskee ottelun voittomaalin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi aamupäivästä alkaen Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen ja lumisten teiden vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sähköautot valtaavat vähitellen liikenteen

111 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

En käy töissä!

Ja sinun käytöskö on aikuismaista? Hoh hoijaa. Myötähäpeä. Lue lisää...
Heikki89

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

24.10.

Fingerpori

24.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image