Mielipiteet

Lukijalta

Pohjoinen on pidettävä kiinni liikenteen pääverkoissa

Mielipiteet 31.12.2018 6:00
Mirja Vehkaperä

Euroopan unionilla on omat politiikkansa alueiden välisten yhteyksien rakentamiseen. Tärkeä väline on ”Verkkojen Eurooppa” eli Connecting Europe Facility, joka perustettiin asetuksella vuonna 2013.

Verkkojen Eurooppa -rahoitusta voidaan myöntää liikenne-, energia- ja tietoverkkoja kehittäviin hankkeisiin.

Verkkojen Euroopalle on kohdennettu talousarviossa vuosille 2014–2020 33,2 miljardia euroa. Liikenteen osuus on yli 26 miljardia, josta puolestaan 11,3 miljardia on käytettävä ns. koheesiomaissa, eli kansantaloudeltaan heikoimmilla alueilla.

Myös tulevien vuosien talouskehyksissä eri verkkojen kehittäminen tulee olemaan merkittävästi mukana. Seuraavalle rahoituskaudelle vuosille 2021–27 Verkkojen Eurooppa -ohjelmaan ehdotetut määrärahat ovat 42,3 miljardia euroa.

Lisäpanostusta edellyttävät talouden jatkuva kansainvälistyminen, ilmastonmuutoksen vaatima liikenteen päästöjen vähentäminen ja tehokkuuden lisääminen, liikennemuotojen tehokas yhdistäminen sekä energian saannin ja tietoyhteyksien varmistaminen.

Suomen pohjoisten alueiden kannalta on tärkeää, että kyseisen asetuksen perusteella myös jatkossa kyettäisiin rahoittamaan sekä EU-jäsenvaltioiden että EU:n naapurivaltioiden välisiä liikenneyhteyksiä.

Pohjois-Suomihan on aina ollut Suomen kansainvälisin alue kolmen naapurimaan, tärkeiden satamien, vahvan vientiteollisuuden ja koulutuksen ansiosta. Nyt myös Euroopan ja koko maailman huomio kohdistuu entistä vahvemmin arktisille alueille. On tärkeää, että meillä on välineitä, joilla kehitystä ja yhteyksiä rakennetaan taloudellisesti järkevillä ja ympäristön kannalta kestävillä tavoilla.

"Pohjois-Suomihan on aina ollut Suomen kansainvälisin alue kolmen naapurimaan, tärkeiden satamien, vahvan vientiteollisuuden ja koulutuksen ansiosta."

Alueiden välisten ja rajat ylittävien yhteyksien näkökulmasta huolta aiheuttaa EU:n ja Venäjän suhde. Historia on osoittanut, että konflikteista on ollut molemmille haittaa, ja yhteistyöstä hyötyä. Kun poliittiset ja taloudelliset suhteet taas kohentuvat, on selvää, että se vilkastuttaa pohjoisen taloutta ja lisää meidän alueellamme perusteita saada myös eurooppalaista rahoitusta rajat ylittäviin yhteyksiin.

Koheesiomaiden osuus Verkkojen Eurooppa -rahoituksesta aiheutti myös äänestyksiä parlamentin istuntoviikolla. Komission ehdotus tuli hyväksytyksi, mikä tarkoittaa, että myös esimerkiksi Itämeren maita Keski-Euroopan suuriin markkina-alueisiin yhdistävä Rail Baltica -hanke voi saada EU-rahoitusta.

Suomi on tukenut Rail Baltica -hanketta siitä riippumatta, yhdistyykö tämä ratahanke Suomen liikennejärjestelmään meriyhteyden vai mahdollisen tunnelin välityksellä. Siitä asiasta on tietysti ensin päätettävä perusteellisten talous- ja ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella eikä mututuntumaan perustuvalla mielipideäänestyksellä.

Suomessa on joka tapauksessa järkevää oman ulkomaankaupan ja turvallisuuden kannalta, että pohjoisen Suomen satamia, teollisuutta ja koko Suomen huoltovarmuutta turvaava päärataverkko nähdään kokonaisuutena. Se yhdistää maakunnat ja kytkee ne osaksi Euroopan ja maailman markkinoita.

Mirja Vehkaperä

Euroopan parlamentin jäsen

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näissä rataverkkojen visioissa pyrkii olemaan mukana nykyisten käytäntöjen tehostaminen tai nopeuttaminen.
Yksi logistiikan kannalta ja ilmastollisesti merkityksellinen kuljetusvisio on tosin unohtunut, tai aikaisemmin se olikin
pääasiallinen tavarasiirron väline, mutta korvautunut rekka-kuljetuksilla.

Myös rataverkkoa voi käyttää tavarakuljetuksiin, mikäli tähän on ymmärrystä. Rataverkkojen ulottuvilla on pääosin koko
maa, matkat rataverkon läheisyyteen eivät ole pitkiä.

Logistiikan kannalta rataverkkoa voisi käyttää kuljetuksissa esim. automaattisina tai etäohjattuina siirtojunina, joissa tavaroiden purku ja siirto tapahtuisi robottiavusteisesti ja tavaraliikenne hiljaisena aikana muun liikenteen ulkopuolella.
Jakeluliikenne kauppojen, liikkeiden tai muiden omiin varastoihin tai käyttöön rataverkon varastopisteistä tapahtuisi edelleenkin noutoina, mutta rataverkon kautta vähäisemmillä päästöillä, noutomatkojen ollessa pääosin lyhyitä lähisiirtymiä.
Lisäksi postinjakelun ongelmia voisi vähentää tämän automaation kautta.

Selvää on että logistiikka on suuren joukon tulolähde, mutta toisaalta harvaan asuttua osaa maasta pidetään tavaratoimitusten kannalta ongelmina, matkat pitkiä, mutta velvoite on kuljetuksiin olemassa. Myös kasvavat postimaksut ovat postinjakelussakin todellisuutta.
Synergiaetuja voisi nähdä, mutta kyse on usean alan toimijan eduista, joista ei haluta luopua.

Rataverkoissa siirtyvä älyliikenne on tosiaan edelleen tunnistamatta eikä jostain syystä tätä aluetta ole nähty arvokkaaksi mahdollisuudeksi hyödyntää tätä siirtotietä, joka on jo olemassa muussakin merkityksessä. Keskitytään matkustajaliikenteeseen ja vastaaviin.
Selvää on uudistumista tarvittaisiin myös kuljetuksissa, eikä välttämättä rataverkko ole todellisuudessa mitenkään täyshyödynnetty, mutta
ajattelu ei ole ylittänyt perinteisen raidekuljetuksen roolia, tai mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa energia jota käytetään kuljetuksiin joutuu joskus tarkastelun kohteeksi, toivottavasti vaihtoehtoja nähtäisiin aikaisemmin tutkia vaihtoehtoja joissa voi olla varsin vähällä saavutettavia etuja.
Synergiaetuja olisi olemassa, mutta ehkä ne vaativat ajattelun muutoksia.

Automaatio ja ihmisten tekemän työn suhde on kaikessa ongelma, automaatio pyrkii korvaamaan tätä, mutta toisaalta järkevästi käytetty
automaatio voi olla myös hyöty.
Tähän ihmistyötä korvaavan automaation suuntaan kehitys tosin on menossa.
Ehkä logistiikan ja automaation verokohtelu voi haittoja kompensoida. Tekeehän robottikin työtä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun seudun lähijuna liikenne on ensiarvoinen ! Vähentää painetta pohjantiellä ja on ympäristö ystävällinen !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Suomessa on joka tapauksessa järkevää oman ulkomaankaupan ja turvallisuuden kannalta, että pohjoisen Suomen satamia, teollisuutta ja koko Suomen huoltovarmuutta turvaava päärataverkko nähdään kokonaisuutena. Se yhdistää maakunnat ja kytkee ne osaksi Euroopan ja maailman markkinoita."

Tämä on totta. Päärataverkko tulee saada siihen kuntoon että matkustajajunat voivat ajaa asemien välit suurimmalla nopeudella ilman, että joudutaan pysähtelemään sivuraiteille odottelemaan vastaan tulevia junia. Tämä edellyttää kaksoirataa mm. koko Pohjanmaan radalle ja myös ratojen kunnostamista niin, että niillä voidaan hyödyntää junien suurin nopeus. Viime joulun maissa matkalla Helsingistä Ouluun matkustajajunan nopeus ei noussut ennen Seinäjokea kertaakaan yli 100 km/h. Seinäjoen jälkeen välillä päästiin melkein 200 km/h, mutta välillä hidastettiin nopeutta ja pysähdeltiin. Oulussa oltiin sitten reilu puoli tuntia aikataulusta myöhässä.

Tavaraliikenteen puolella tulee palauttaa mahdollisuus kuljettaa rekkoja ja niiden perävaunuja junassa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Tämä liikennemuoto, jota yleisesti käytetään mm. Keski-Euroopassa, oli meilläkin käytössä 1990-luvulla ja 2000 -luvun alkupuolella. Sitten tämä liikennemuoto lopetettiin, koska junat eivät pysyneet aikatauluissaan, joka on kuitenkin nykyjään ehdoton edellytys logistiikkakuljetuksissa. Nyt rekkojen kuljetukseen tarkoitetut junavaunut ruostuvat kuulemma jossakin Itä-Suomessa ja Oulun Oritkarin vuonna 2004 käyttöön otettu juna-rekka-terminaalin on käyttämättömänä ja ruohottuneena lumen alla.

Ilmaston muutoksen kannalta junakuljetusten edellytysten parantaminen olisi oikeasti konkreettinen ilmastoteko, kun henkilöautoilla matkustamista ja 500 - 600 hevosvoimaisilla dieselmoottoreilla varustettuja rekkoja saataisiin siirrettyä juniin. Tämä vähentäisi myös tiestön kulumista ja lisäisi liikenneturvallisuutta mm. talven liukkailla keleillä. Pääosa junista vedetään sähkövetureilla ja Suomessa 80 % sähköstä tuotetaan hiilidioksidineutraalisti ( Energiateollisuus ry ).

Kunnollisella pääradalla Oulu - Helsinki välinen matkustusaika olisi mahdollista supistaa n. 4½ tuntiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen päärataverkko pitää saada nykyaikaiseen kuntoon eikä se ole vaihtoehto millekkään megahankkeelle vaan niiden edellytys.

Suomen pitäisi ensiksi anoa EU:lta rahaa rajaradan (Laurila-Haaparanta) kunnostamiseen, sähköistämiseen ja oikaisemiseen sekä pohjoisen radan välityskyvyyn lisäämiseen ja toiseksi huoltovarmuuden ja kansainvälisen liikenteen kannalta tärkeän Oulu-Kemi valtatien välityskyvyn parantamiseen. Väyliltä puuttuvat rinnakkaisyhteydet, minkä vuoksi yksikin häiriö tukkii ne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai muka ratahanke pitäisi käynnistää jotta globaalit rosvoajat pääsisivät raiskaamaan pohjoissuomen suhdannekaivosyritelmillä. Hyvin on lobattu cityihminen tuottamaan ratapropagandaa ISON RAHAN voimalla... EU-suomi, EU-koloniialismin Kongo.

Itäisessä EU-suomessa maanteiden talvikunnossapito lakkautettiin äsken Kajaanin korkeudelle Kontiomäkeen. Susireservaatiksiko Koillis-Kainuu, Kuusamo, Kemijärvi, ja Koillis-Lappi meinataan meppien toimesta uhrata? Ihmisasukkailla ei mitään arvoa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21
Zeppelinin edustan tietöiden pahin vaihe on kohta ohi, liikenneympyrä valmistuu heinäkuussa
12
Kiinteistöliitto esittää Airbnb-majoittujien määrän rajoittamista huoneistoissa vuoden aikana – valvonta tehtäisiin sähköisen järjestelmän avulla
10
20 asteen rajaa ei juuri rikota Pohjois-Pohjanmaalla tulevalla viikolla – keskiviikkoillan ja torstain aikana luvassa jopa kolmasosa kuukauden sateista
6
Australia evakuoi kahdeksan lasta Syyrian pakolaisleiriltä
5
Rahoitus, huippuvirat ja tietenkin brexit – näin Suomi puheenjohtajana voi tai ei voi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen
5
IS: Cristiano Ronaldo lomailee Ranskan Rivieralla kempeleläismiljonäärin jahdilla – vuokra 217 000 euroa viikossa
5
OLS:n kasvatti Rasmus Karjalainen siirtyy Hollannin liigaan – "Menen tekemään, en vain selviytymään"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Syntyvyyden raju romahtaminen Suomessa

214 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Karmea moka Pudasjärvellä

Ei kannata näyttää komeaa jokea turisteille ilmaiseksi. Joka paikassa jokinäkymä maksaa. Betonikaide on jalankulkijoiden... Lue lisää...
Betoni kaide

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image