Mielipiteet

Lukijalta

Pientalojen katot kestävät, ja niitä kolataan aivan turhaan – seurauksena vain kattovuotoja, vammoja ja pahimmillaan jopa kuolema

Mielipiteet 8.2.2019 6:00
Ilpo Hyvärinen

Kommentti Kalevan juttuun (6.2.) kattojen lumikuormista. Tekstissä sanotaan: ”Paksutkaan lumikerrokset eivät välttämättä koettele talojen kestävyyttä, mutta tilanne muuttuu heti, kun sää lauhtuu.”

Tämä ei pidä paikkaansa. Lumen kiderakenne muuttuu ja kinos voi tiivistyä, mutta kuormitus ei muutu kuin 1–2 prosenttia. Siis jos katolla on 100 kiloa neliömetrillä lunta, niin kuormitus lisääntyy vain 1–2 kiloa.

Tämä on helppo todeta kotioloissakin. Otetaan sangollinen pakkaslunta, tuodaan se lämpimään sisätilaan ja punnitaan se. Annetaan olla niin kauan, että lumi on muuttunut nuoskaksi ja punnitaan uudelleen – paino ei ole muuttunut käytännössä yhtään!

Mistä johtuu käsitys siitä, että lumen kuormittavuus kasvaisi sään lauhtuessa? Jokainen on tehnyt lumitöitä pakkasella ja suojasäällä. Työn rasittavuudessa on todella suuri ero, koska lapiollinen nuoskalunta voi olla painoltaan 5-kertainen verrattuna lapiolliseen pakkaslunta. Lisäksi rasittavuuteen vaikuttaa märän lumen koostumus (tarttuvuus).

Kalevan juttu jatkuu: ”Vielä pahempaa on, jos sataa vettä. Lumen paino jysähtää kerralla erittäin raskaaksi, ja rakennukset ovat lujilla.”

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Kuormitus lisääntyy vain sen verran kuin satanut vesi painaa. Tämä on otettu huomioon kuormituksissa, joita käytetään rakenteiden mitoituksessa. Jos sataa rankasti vettä, se ei enää imeydy lumeen, vaan alkaa sulattaa sitä ja valuu sitten pois katolta. Tällöinhän kuormitus katolla pienenee.

Miksi katot mitoitettaisiin huonosti kuormia kantaviksi? Miksi lainlaatijat antaisivat liian pieniä lumikuormia määräyksissään? Sehän ei olisi järkevää. Rakentamismääräykset ja kuormitusnormit antavat hyvät ohjeet kattojen mitoittamiselle.

”Suosittelenkin jättämään pientalojen kattojen lumenpudottamiset kokonaan pois, ellei tiedossa ole henkilöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa.”

Omakotiasukkaat voivat luottaa kattorakenteiden kestävyyteen. Isot hallimaiset rakenteet ovat olleet herkempiä onnettomuuksille, koska suurilla jänneväleillä yksikin kohtalokas virhe suunnittelussa, valvonnassa tai toteutuksessa voi aiheuttaa sortuman. Näiden suhteen määräyksiä on tarkennettu ja vanhojen rakennusten tarkastukset on tehty pakollisiksi.

Talojen kattotuolit ovat lähes poikkeuksetta tehdastekoisia, millintarkkoja ja luokitellusta puutavarasta tehtyjä. Lisävarmuutta antavat myös ei-kantavat väliseinät, joita ei ole mitoituksessa laskettu kuormaa kantaviksi, mutta jotka sellaisina kuitenkin tarvittaessa toimivat.

Suosittelenkin jättämään pientalojen kattojen lumenpudottamiset kokonaan pois, ellei tiedossa ole henkilöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa. Turhia kattojen kolaamisia on tehty ihan liikaa.

Ihmisiä on pudonnut katolta sillä seurauksella, että onnettomuudesta on jäänyt pysyviä vammoja tai vielä pahempaa. Maasta tehdyt lumenpudotuksetkaan eivät ole vaarattomia – niissäkin on ihmisiä jäänyt alle ja kuollut. Tiili- ja huopakatot rikkoutuvat lumenluonnissa hyvin helposti, jos ei oikeita työmenetelmiä tunneta. Siitä voi seurata ikäviä vesivuotoja ja homeongelmia.

Ilpo Hyvärinen

rakennusinsinööri

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (63)

En ole ikinä ymmärtänyt, miksi rakentaissa taloa voisi laittaa ylimääräistä kattotuolia katolle tai paria. Mikään ei estä sitä, kun valtosa on puhatamalla viloitettu. Jäis se epävarmuus kestävyydestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Useimmissa tapauksissa tilanne on kuten kirjoituksessa ilmaistaan. On myös toisenlaisia. Monilta katoilta ovat lumiesteet tulleet runsaan lumen mukana. Elleivät läpiviennit ole harjalla, voivat tiivistykset kärsiä lappeen yläpuolisesta painosta. Myös kuisteja on luhistunut liukuvan lumen alla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä ja asiaa täynnä oleva mielipide.
Kertoisipa joku saman myös ilmastonlämpenemisestä "muhansa" lämmittäneille,merenpinnan noususta.
Ämpärillinen vettä jäätymään pakkaseen.Jäätyneenä tuodaan sisälle ja kas-kummaa ! Vesi pysyykin ämpärissä,jos ei sattunut olemaa muovinen,josta pohja oli jäätyessään irronnut

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ymmärrän sinua, ettet ymmärrä sitä, että tämä ikijää on varastoituneena kiinteän aineksen (peruskallion) päälle.. Kun nämä jäämassat sulavat, valuu vesi meriin ja täten nostaa merenpintaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse käyn kolaamassa lumia pois keskitalvella, kun saunan lasiovi ottaa kiinni alakattoon. Rakoa on 3 mm kesällä, mutta lumi aiheuttaa talvella kimmoisen painuman ja just pahimmoilleen laahaa oven yläosa laipioon. Olisi tietenkin helpompi siirtää ovea alas muutama milli, mutta toimiihan tuo noinkin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo. Olen tässä kohta parikymmentä vuotta seurannut naapureiden keväisin alkavaa lumen pudotusta katoilta ja huvittuneena seurannut heidän edesottamuksiaan. Milloin joku roikkuu turvavaljaiden varassa räystäissä ja toisilla kättä jalkaa paketissa tämän urotyön jälkeen. Olenpa itsekkin kritiikkiä saanut siitä että kattoni on romahtamisvaarassa lähes joka vuosi. Tosiasiassa innokkainpien lumenpudottajien katolle polkeutuu lumi joka painaa loppu talvesta paljon enemmän kuin normaalisti satanut ja kertynyt lumi. Sitten kun lumet on sulaneet aloitetaan räystäiden ja kattotiilien korjailu ja imetellään sitä miten minulla ei ole rikkoutuneuta tiiliä eikä räystäiden kinnitykset ole mutkilla. No jokainen käyttäkööt ylimääräisen energiansa mihin parhaaksi näkee. Nämä on niitä elämän valintoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No sulla on niin loiva katto ja paljon kitkaa lumen ja katon välissä, että et pysty ymmärtämään, että se on henki pois, kun jyrkältä peltikatolta lumet rysähtää kerralla esteiden yli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä ne rakenteet painuu ja muuttuu lumen kuormasta varsinkin "
Hartiapankki" talot 70-80 luvuilta. Lumi ei kyllä muutu painavammaksi sulaessaan, mutta vesisateella lumi sitoo valtavasti vettä joka lisää painoa. Lunta kolatessa katolta on syytä jättää pohjalle 5-10cm naarmujen ja lommojen ehkäisemiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mies jäi puristuksiin katolta tippuneen lumen alle Kirkkonummella ihan tänä päivänä. Olisko kantsinut tyhjentää kuisteski katto lumesta... ?
Naapuritontilla ollut taksi ei nähnyt miestä lumessa. Kertoo meille hesari. Eikä ole ensimmäinen ihminen, kun on lumen alle jäänyt.

Terkuin nimim. Itse tyhjennän omakotitalon katon joka talvi useampaan kertaan. Jos en sitä tekisi, lumimassa humahtaisi lumiesteiden yli ja sitä lunta ei sitten ihan vähän siinä kasassa olekaan. Helposti tulee metrin korkuinen kasa. Ja se lumi on siinä vaiheessa raskasta, kun se suojasäällä tulee jyrkältä peltikatolta alas. Lapsi jos jää alle, niin kinoksen alla on, etkä edes pysty sanomaan, että missä kohtaa kinosta, kun lumimassa peittää pikkuisen aarteeni.

Että kattoja on monenlaisia. Toisilta katoilta ne lumet rysähtää kerralla lumiesteiden yli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan asian vierestä. Nyt ei ollut kyse siitä, kuoleeko kenties taivaalta tipahtavaan esineeseen vaan siitä, kestävätkö okt katot lumikuormia. Kyllä ne kestävät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hanki uudet oikeat lumiesteet. Minulla on sellaiset ja lunta ei tipu hiutalettakaan koko talvena. Naapureilla ryhminä käy säiden lauhtuessa ja toisella tulee myös ne ns lumiesteet alas, joka vuosi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asensin aurinkopaneelit katolle ja unohdin että siellä ne on ja kun kolasin kattua niin paneelit paskana, kaikki. Nooo, ensikesänä ostaa uuvet. Minä kolaan kun olen aina kolannut kattua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lumenpudottelun voisi lailla kieltää tai ainakin vaatisi aina ammattilaisen tekemään..tai vähintäänkin turvallisuusselvityksen. Sellainen katto, joka ei kestä Suomen säätä, on syytä purkaa ja päivittää pikimmiten vastaamaan rakennusnormeja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ikinä en ole pudottanut, siis 48 vuoteen, tippaakaan lunta miltään pääni päällä olevalta katolta. Enkä seuraavaankaan 48 vuoteen pudota. Aikanaan rivarissa asuneena naapurin emäntä komensi miehensä pudottamaan lumet heidän kohdaltaan kun emme hallituksena hänen hätäänsä reagoineet. Keväällä muiden kohdalta lumet sitten meni rännejä pitkin kaivoihin, heidän kohdallaan sulivat pudotuspisteeseen ja aiheuttivat pienen vesivahingon. Itse saivat sen vahingon kuivaamisen maksaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos omakotitalo on rakennettu piirustusten mukaan, mitään lumien pudottelua ei tarvita. Sama koskee tietysti myös varastorakennuksia, isot hallit on tietenkin asia erikseen. Itse en ole lumien takia koskaan katolle kiivennyt.

Luulisin niin että tässä asissa ns. markkinat ovat tuleet väliin eli lumien pudottelusta on tullut liiketoimi etenkin kaupungeissa. Takavuosina näki Helsingissä arvokiinteistöjen katolla lunta kaapivia virolaisia firmoja. Lunta ei ollut juuri nimeksikään mutta niin vain töitä paiskittiin. Mitään todellista tarvetta ei tietenkään ollut siinäkään talossa, joka oli kestänyt lumikuormansa viimeiset sata vuotta.

Kannataisi keskittyä niihin jäämuodostelmiin, jotka ovat aiheuttaneet jopa kuolemia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus. Suomessa ei ole yhtään tiedossa olevaa omakotitalo sortumaa, joka olisi aiheutunut lumikuormasta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puurakenteinen rakennus kyllä natisee ja paukkuu ennen romahtamista. Menee kolaamaan sitten kun natina alkaa. Eli ei koskaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erittäin hyvä kirjoitus jonka luulisi median ottavan innolla vastaan! Mutta, kuten yleensä... Aika säännöllisesti eli joka vuosi, sama luuloihin perustuva jutturypäs ilmestyy aina, samoilla väittämillä. No, ehkä käy kaupaksi!

Lumi on tosiaan kide joka tekee toisten kiteiden kanssa rakenteen joka on suurin osin painoa laajalle alalle jakava ja siten pistekuorma ei niin paha ongelma. Sade kun kastelee lunta (kuten juuri nyt), alkaa kiderakenne rikkoutua, lumi tiivistyy mutta on edelleen jonkin verran "itsekantava", ja vesi valuu hyvin pian läpi lumen ja alas katolta.

Lumen pudottamisissa kyse onkin siitä että lumen valuessa katolta se voi aiheuttaa vahinkoja isona laattana liukuessaan - sehän on edelleen osaksi kiteinen ja pysyy paakkuna...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä on pihalla yli 60 vuotta vanha lato. Sen pintana oleva pärekatto on paikoin jo puhjennut mutta pääosin vielä ehjä. Ladon kattotuolit on tehty sen aikaisella tavalla lankkutavarasta aika pitkällä jännevälillä ja kattotuolit ovat harvemmassa kuin nykyään taloissa. Ladon katolla on saman verran lunta kuin talonkin katolla, eikä sieltä koskaan ole lunta pudotettu, mutta jostain syystä talon katolta olen lumet oikein lumisina talvina mennyt pudottamaan. Ladon katto heiveröisellä kattotuolirakenteella tehtynä on edelleenkin kestänyt. Taitaa olla niin että tästä eteenpäin talon kattokin saa pysyä lumivaipan alla. Tiedä vaikka se lumipeite pienentäisi energiankulutustakin kun se suojaa yläpohjaa. Kuka sen tutkisi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja pöh. Sama kuin tutkisi lämmittääkö peitto viileässä kamarissa. Mitä tehnee? Paljonko paloi rahaa tähän tutkimukseen? Ei palanut. Tai kuka Sen tutkisi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (63)

Uutisvirta

13:31
Syötkö luomua näyttääksesi hienostuneelta, varakkaalta ja epäitsekkäältä – Tutkija: "Ihmiset tuntuivat jotenkin kovaäänisesti tuovan esiin luomun suosimistaan"
13:28
Seitsemän Labourin kansanedustajaa eroaa protestiksi Corbynille – Brexit ja antisemitismisyytökset jakavat puoluetta
13:28
Ranska ei halua ottaa vastaan Syyriassa vangittuja Isis-taistelijoita – Trump uhkaa vapauttaa vangit
13:19
Ensimmäinen EU-vaaliennuste: Vanhoille valtapuolueille tulossa tappio – äärioikeiston kannatus kasvaa
11:59
Seiska: Valtio osallistuu sittenkin Matti Nykäsen hautajaiskuluihin
11:43
Mies sai sakkoja väkivaltaan yllyttäneestä Facebook-kirjoittelusta  – hovi ei koventanut rangaistusta syyttäjän vaatimuksesta huolimatta
11:38
Seefeldin MM-kisojen ohjelma – katso milloin Itävallassa hiihdetään ja hypätään mäkeä
75
Keskustelu filippiiniläishoitajista kiehahti – Ulkoministeri Soini syyttää hoitoalan liittojohtajia herjaamisesta
68
Koillismaan hirvikanta romahti – "Hirviä on ammuttu yksinkertaisesti liian paljon"
38
Remontti laittoi OYSin liikennejärjestelyt uusiksi, jalankulkijat kävelevät autojen keskellä – "Pitääkö jonkun vakavasti loukkaantua ennen kuin tähän havahdutaan?"
27
STY: Suomella mahdollisuus triplata tuulivoimakapasiteettinsa nopeasti – suurin osa suunnitelluista hankkeista on Pohjois-Pohjanmaalla
22
Isännöintialalla epäillään kartellia – kartelliepäily tutkitaan hiljaisuudessa, jottei todistusaineistoa tuhottaisi
17
Ulkoministeri Soini matkustaa Roomaan ja Vatikaaniin – saa mahdollisuuden tervehtiä Paavia
13
Intialainen 19-vuotias Himanshu Vohra tuli Ouluun treenaamaan putkiasennusta keskelle pakkasia – "Intiassa kukaan ei mene kymmentä kilometriä pyörällä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Maan länsiosassa sekä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Suomalaiset SS-sotilaat

229 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kuinka moni uskaltaa väittää, ettei ole miettinyt tuonpuoleista?

Turha miettiä tuonpuoleista, kun kuolema korjaa niin tietoisuus sammuu. Jotkut luulee että kuolema on vain vitsi ja elät... Lue lisää...
Kuolema on lopulline...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image