Mielipiteet

Lukijalta

Oulun yli­opis­to­kam­pus toimiva nykyisellään – mikä on se malli, johon visio yliopistosta keskustassa perustuu?

Mielipiteet 19.11.2019 6:00
Jari Laru

Oulun kaupungissa on käyty viime aikoina keskustelua Oulun lyseon lukion kulttuurihistoriallisista arvoista. Harva tulee ajatelleeksi, että pohjoismaisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntynyt Oulun yliopiston Linnanmaan kampus on yhtä merkittävä kohde.

Oulun yliopisto on ensimmäinen korkeakoulu maassamme, jossa teknillinen korkeakoulu ja perinteinen tiedeyliopisto yhdistettiin. Tavoitteena oli, että eri tieteenalat vuorovaikuttaisivat monitieteisesti keskenään yhdessä kiinteässä kokonaisuudessa.

Linnanmaan kampuksen arkkitehtoninen idea on ollut tukea tätä monitieteisyyttä, eikä vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta ole kyetty luomaan missään muualla maassamme. Se on kilpailuetu verrattuna muihin yliopistoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Tätä mallia on myöhemmin pyritty toteuttamaan niin pääkaupunkiseudulla innovaatioyliopistoksi kutsutussa Aalto-yliopistossa kuin kolmen korkeakoulun fuusiossa Tampereella. Onko Oulussa otettu kaikki hyöty irti tästä mahdollisuudesta?

Yliopiston suunnitelleen arkkitehtitoimisto Virta-Palaste-Leinosen alkuperäinen tavoite oli avoin muoto ja tilojen muunneltavuus. Olen itse ollut mukana suunnittelemassa uusia opetus- ja tutkimustiloja viimeisen vuosikymmenen ajan. Muutos on ollut jatkuvaa. Viimeiset muutokset ovat olleet erityisen merkittäviä, sillä kaksi tiedekuntaa, humanistinen ja kasvatustieteellinen, siirrettiin uusiin tiloihin osana ammattikorkeakoulun muuttoa yhteiselle kampusalueelle.

”Mikä on se malli, johon visio yliopistosta keskustassa perustuu? Voiko ainoa peruste olla yliopiston maksama vuokrataso?”

Ajatus yliopiston toiminnan muuttamisesta Linnanmaalta yllätti. Kaupungin päättäjän roolissa olen ollut innolla edistämässä kahden korkeakoulun kampusta, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2020 aikana.

Mitä uusi avaus käytännössä tarkoittaa? Päättäjänä katson asiaa kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja palvelurakenteen näkökulmasta. Linnanmaa–Kaijoharjun alueelle ollaan juuri laatimassa uutta kaavarunkoa ja suunnittelemassa uimahalli-investointia. Kaupunki on myös leventämässä Alakyläntietä, kehittämässä joukkoliikennettä ja investoinut pyörätieverkostoon.

Teknologiakylän ja yliopiston muodostamaa kokonaisuutta on kehitetty yliopiston perusajatuksen mukaisesti, jossa teknilliset tieteet, luonnontieteet ja ihmistieteet stimuloivat elinkeinoelämää. Tämä malli on toiminut hyvin. Mikä on se malli, johon visio yliopistosta keskustassa perustuu? Voiko ainoa peruste olla yliopiston maksama vuokrataso?

Jari Laru

KT, yliopistonlehtori

valtuutettu (kok.)

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (33)

Dosentti Topiantti Äikäs kirjoitti Aktuumissa 3/08: "Biokemian, teoreettisen fysiikan ja vaikkapa matematiikan opetus ja tutkimus
voitaisiin lopettaa Oulussa ihan tuosta vain. Näitä aloja voidaan
opiskella vaikkapa Wienissä, Torontossa tai Uumajassa. Kyllä ne
alueella tarvittavat alan osaajat sitten tulevat vaikkapa
lentokoneella tai muuttoautolla (opettajaperheet) tänne pohjoiseen."

Muutto ratapihalle olisi hyvä välivaihe atematiikan opetuksen lopettamiselle.

Toisaalta dosenttikin näyttää erehtyvän. Jo nyt on ollur vaikea löytää matemaattisten aineiden opettajia Pohjois-Suomeen ja etelämmäksikin.

Olisiko aika median terästäytyä kertomaan, miksi matemaattisten aineiden opetusta ja osaajia tarvitaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tekniikka&Talous-lehti on noteerannut Oulun yliopiston siirtokeskustelun ainakin kahdessa artikkelissa:

"Oulun kaupunginarkkitehti Janne Rajala väläyttää Kalevassa erikoista ratkaisua yliopiston sijaintiongelmaan.Rajalan mukaan yliopisto voitaisiin siirtää Linnanmaalta keskustaan nykyisen ratapihan paikalle. Ison yksikön tuleminen keskustaan toisi hänen mukaansa keskusta-alueelle paljon hyvää. Arkkitehdin laskujen mukaan ratapiha tarvitsee nykyisestä alueestaan vain yhden kymmenesosan. Ratapihalle on suunniteltu areenaa, asuntoja ja hotellia."

Ainakin matemaattisten tieteiden laitokselle tuo paikka olisi hyvä koko yliopiston kannalta. Koska Linnanmaalla on kova pula pitkän matematiikan lukijoista matematiikkapohjaisilla aloilla, mutta toisaalta muille opiskelualoille on kova tungos, keskustaan sijoitettua matematiikan opetusta voisi hyödyntää kaupunkilaisten laskupajatoiminnassa ja innostaa siten yhä useamman lukiolaisen pitkän matematiikan lukijoiksi.

Linnanmaalle matkaavat voisivat pysähtyä ratapihalle kertaamaan ensin matematiikkaa. Olen ehdottanut, että yliopistojen matematiikkapohjaisten alojen opiskelijapulaa voisi korjata antamalla opiskeluoikeus matematiikan opintoihin ilman, että opiskelija menettää ensisijaiskiintiötänsä, mikäli hän suorittaa tietyn määrän matematiikan opintoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo jätetään LaruX Linnanmaalle kasvatusoppeineen (huom. Ei tiede) sillä sen veran hyvät on Oulun tulokset asiassa.
Kasvatusoppi muutenkin on saanut " yhtenäisessä" kampuksessa ylivallan ja tulokset alkavat pelottaa.
Nääs silloin tiede/tieteellinen ote hylkää lopullisesti Oulun yliopiston ja näin on valitettavasti tapahtumassa/käymässä kaiken maailman opetuksenkehittämisvouhotuksineen.
Vois melkein verrata pahanlaatuiseen kasvaimeen, mutta se on liian ilkeää, vaikkakin totta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko ongelman ydin löytyy siitä avaa suomen yliopistokiinteistöt oy:n toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2018. Liikevaihto 159 miljoonaa euroa josta liikevoittoa 46 miljoonaa euroa. Noissa luvuissa on kuulkaas katteet kohdillaan. Rahoituskulujen jälkeenkin voittoa jäi vielä 34 miljoonaa euroa. Puljun henkilöstökulut reilulle 30 henkilölle on 2,8 miljoonaa + 0,2 miljoonan kannustinpalkkiot, eli karkeasti laskien 100k vuodessa per kärsä, tämä siis sivukuluineen.

Eli mitäkö tämä tarkoittaa käytännössä: on luotu 30 hengen pulju joka tekee järjettömän hyvää tulosta perimällä ylisuurta vuokraa vuokralaisiltaan, ja jonka työntekijöiden keskimääräinen bruttoansio on yli 60k vuodessa. Ketähän tälläinen järjestely oikein palvelee, muita kuin kyseisen puljun työntekijöitä?

Sellainenkin kiva huomio yhtiön taseesta, että yhtiön lainoja on suojattu koronvaihtosopimuksilla, joiden päivän arvo on -24 miljoonaa pakkasella. Eli siellä on maksettu miljoona poikineen rahoitusalan geelitukille täysin turhista korkosuojista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuulostaa siltä että SYKiä laitetaan myyntikuntoon. Kuka ihme keksi että kaikki valtion puljut pitää yksityistää ja ketkä politiikassa ovat ihan kiimassa yksityistämässä valtion kannattavia ja tuottavia yhtiöitä? Minun puolestani saatte arvailla - ei ole kovin vaikeaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapsille on tärkeää että oerustutvallisuudenbtunnetta ei rikota muutoksilla.
Mutta joskus on pakko tehdä muutoksia, koska raha.
Kuka voisi kieltäytyä halvemmasta vaihtoehdosta ja varsinkin kun kyse yliopistosta.

Kaupunkirakenteen näkökulmasta yliopiston uudelleen sijoittaminen mahdollistaisi Oulun kehittämiselle ihan uudenlaisia tavoitteita.
Muutoksessa voittajana olisi myös yliopisto.
Yliopiston palvelut olisivat lähempänä muita yhteiskunnan palveluja ja kansan ja yliopiston vuoropuhelua olisi helppo lisätä. Lisääntyneen vuoropuhelun avulla tieteen kaupallistamiseen mahdollisuudet lavenisivat.

Keskustassa yliopisto olisi lähellä tehokkaita ja ympäristöystävällisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja keskustan muita palveluja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

erittäin asiallinen kirjoitus, olen ihmetellyt samaa asiaa. satsataan paljon yhdistymiseen, ja jo ennen kuin remontit ja yhdistyminen on toteutettu ruvetaan puhumaan yliopiston siirtymisestä muualle?!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä asunnot opiskelijoille, jos yliopisto muuttaa keskustaan? Keskustassa ei ole tuhansia vapaita vuokra-asuntoja - varsinkaan edulliseen hintaan. Linnanmaalle sen sijaan on viime vuosien aikana valmistunut monta tuhatta uutta asuntoa opiskelijoita varten. Lisäksi siellä on säätiöiden asuntokantaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulipa jostain syystä mieleen tarun Hamelnin pillipiipari, joka ensin johdatteli rotat jokeen ja sitten lapset luolaan.
Rehtoria voi ajatella melkoiseksi pillipiipariksi.
Aikanaan VTT meni Linnanmaalle, kosk ayliopisto on siellä, Teknologiakylä rakennettiin sinne, koska yliopisto on siellä. Ammattikorkeakoulu siirtyy Linnanmaalle, koska yliopisto on siellä. Kaupunki suunnittelee omaa kaupunkikeskusta liikenneyhteyksien yms avulla, koska yliopisto on siellä.
Nyt sitten pillipiipari lähtee liikkeelle ja vie lapset ja rotat mukanaan jonnekin.
Vaikea uskoa, että yliopiston hallituksessa on niin suurta ymmärtämättömyyttä (Jaakonsaari pois lukien) että tuollaisen piiparin soittoon uskoo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä se on että Oulu keksii aina vaan hullumpia raharewikiä. Jos opiskelijat eivät jaksa mennä keskustaan, niin olkoot Linnanmaalla. Mitä keskustassa on, mitä ei Linnanmaalla ole. En ymmärrä, koko juttu on taas jonku huuhaan päähänpisto. Säästäkää rahat hoiva-alalle ja hoitajien ja lääkärien koulutukseen, jotta kaikki saisivat terveydensä kuntoon. Miksi nuoret opiskelijat eivät jaksa kulkea keskustaan, mitä sitten sieltä hakevatkaan, ja miksi vanhusten ja sairaiden pitää laahustaa hoitoa saamaan terveysasemalle joka on toisella puolella kaupunkia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sanoppa muuta, mutta semmoiset ne yliopistokiinteistöjen ja Senaatin hinnat on. Valtio maksaa valtiolle kallista vuokraa....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitää paikkansa. Keskustasta löytyy halvemmalla toimistotilaa mitä Linnanmaalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistokampus on hieno ja toimiva kokonaisuus. Teknologiakylä ja motari vieressä, ja jatkossa toimiva joukkoliikenne keskustaan. Linnanmaalle vielä uusi uimahalli, Ouluun tarvitaan se. Ja keskusta-linnanmaa -väli tiiviiksi asuntorakentamisella - pienet teollisuushallit eri alueelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän tämän esilletulo ja uutisointi liittynyt ihan muuhun.
Annetaan yliopiston olla ja kehittyä nykyisellä paikallaan.
Rehtorin ja koko organisaation tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Yliopisto koulutusta Oulussa.
Seinät on siellä missä ovat. Pidetään ne siellä mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopiston siirtäminen olisi tuhlausta.😑

Ilmeisesti tässä ajetaan rakennusliikkeiden asiaa.
Pitää saada väkisten rakennushankkeita kun asuntomarkkinat eivät vedä 🤔

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistot ovat aina sijainneet kaupunkien keskustoissa tuoden oman lisänsä kaupunkielämään. 70-luvulla amerikoista rantautunut Kampus ajattelu sai sijaa ainoastaan Oulussa ja Tampereen Hervannassa. Nyt on aika korjata virheet ja tuoda opiskelijat ja yliopisto instituutio ihmisten ilmoille. Hetki on hyvä sillä yliopistorakennus on käyttöikänsä päässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Unohdit Otaniemen ja Kuopion.. Helsingin yliopistosta unohdit Viikin ja Kumpulan.

Jenkeistä mm. Stanfordin jne.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (33)

Uutisvirta

125
"Näyttää että tiistaina äänestetään pääministeristä" – Hallitusneuvottelut käynnistyivät odotetusti entisellä hallituspohjalla, Rinne jatkaa ainakin sdp:n puheenjohtajana
92
Sanna Marinista on tulossa uusi pääministeri, Marin voitti äänestyksessä Antti Lindtmanin täpärästi
71
Ulkoministeriön henkilöstön edunvalvoja Verkkouutisille: "Luottamus Haavistoa kohtaan horjunut erittäin pahasti"
69
Leskinen pääsi pisteille heti voittoisassa HIFK-debyytissään – Raksilan yleisön luopiohuutelu ei jäänyt ex-kärpältä huomaamatta: ”Eihän se hyvältä tunnu, mutta ymmärrän yleisön reaktion”
51
SDP:n yllätysveto: Eronnut Sirpa Paatero palaa kuntaministeriksi – omistajaohjaus siirtyy Tytti Tuppuraiselle, Antti Rinteestä varapuhemies
44
Puheenaihe: Pitääkö nuorten lukutaidosta olla huolissaan? – "Jatkossakaan mekaaninen lukutaito ei tietenkään riitä, vaan on ymmärrettävä myös sisältöä"
41
Näkökulma: "Tää on viimeinen taisto?" – Antti Rinne sai puolueiden vastaukset, mutta tämän jälkeen hallitusta tuskin vähään aikaan muodostetaan demareiden johdolla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Siinä sen näkee ketä kiinnostaa oikesti köyhät

Miksi pitäisi jonkun/minun olla kiinnostunut köyhistä? Minulle ei kuulu kenenkään köyhän toimeentulo eikä eläminen vaan ... Lue lisää...
Oman onnen seppä.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

7.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image