Mielipiteet

Lukijalta

Oulun pommitus – muistelma 75 vuoden takaa

Pommit tuhosivat Oulua jatkosodan aikaan.
Mielipiteet 21.2.2019 7:00
Sven Romar

Tänään tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Oulun kaupunkia kohtasi sotiemme tuhoisin pommitus. Olin silloin valtimolainen koululainen noin 30 000 hengen Oulussa.

Vakinaisen palokunnan palopäällikkö oli määrännyt ilmasuojelujoukkojen sotilaspojan palolaitoksen (Kauppurienkatu 24) lähetiksi. Meitä oli 20–30 poikaa komennettuna näihin tehtäviin.

Maanantaina 21.2.1944 kello 19 jälkeen alkoivat ilmahälytyssireenit ulvoa, mikä tiesi minulle lähtöä paloasemalle.

Laitoin ilmasuojelujoukot-käsivarsinauhan hihaan – muuten viranomainen määrää väestönsuojaan.

Kävelin pikkupakkasessa vähälumisia Albertin- ja Uusikatuja paloasemalle, jonne myös palopäällikkö tuli antaakseen viimeisiä ohjeita. Jäin yksin!

Paloautot oli ajettu ulos hallista kadunvarteen ja palomiehet olivat suojassa läheisen Laanaoja sillan luona.

Kello 20. jälkeen alkoi kuulua heikkoa lentokoneen surinaa ja voimakkaita räjähdyksiä. Neuvostoliiton lentorykmentin 25 pommikonetta kahdeksassa aallossa lensi kaupunkia pommittamaan miina- ja palopommein.

Autohallin ikkunasta saatoin seurata saksalaisten ilmatorjuntaa, valojuovasuihkuja pimeällä taivaalla. Osumaa ei saatu korkealla lentäviin pommittajiin.

Palolennätin alkoi piristä ja tein palokunnan lähtöhälytyksen. Pommitus kesti ehkä toista tuntia, enkä muista kuulleeni ilmavaaran päätössignaalia ollenkaan.

"Autohallin ikkunasta saatoin seurata saksalaisten ilmatorjuntaa, valojuovasuihkuja pimeällä taivaalla. Osumaa ei saatu korkealla lentäviin pommittajiin."

Paloja syttyi 13 paikkaan, yhtyen kahdeksaksi paloalueeksi. Niiden voimallisuutta kuvaa se, että siskoni näki ilmavalvontatornista noin 200 kilometrin päästä palojen kajastuksen taivaanrannalla.

Apuun saapui palokuntia läheltä ja kaukaa, Kokkolaa ja Haaparantaa myöten. Saksalaisia sotilaita oli lisäksi sammutustöissä lähes pataljoona.

Kaikkiaan vaurioitui tai tuhoutui noin sata rakennusta. Tuomiokirkko varjeltui tuholta, vaikka lähistö paloi pahoin. Joka kymmenes kaupunkilainen jäi kodittomaksi, henkensä menetti neljä ja 22 haavoittui.

Minunkin molemmat opinahjot, varsinainen koulu (Kirkkokatu 45), joka oli saksalaisten hallinnassa, sekä SKV-yhdistyksen tiloissa (Sepänkatu 7) toiminut tilapäinen koulu ja oppilaskoti paloivat tuona yönä perustuksiaan myöten.

Tähän päättyi myös tältä erää koulukäyntini Oulussa. Alkoi toinen sodan aiheuttama evakkomatka sukujuurilleni Keski-Pohjanmaalle suorittamaan keskeytynyttä lukukautta loppuun. Ensimmäisen tein talvisotaa pakoon kotoa Pohjois-Karjalasta.

Sven Romar

metsänhoitaja, eläkkeellä

Rovaniemi

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

Katso kuvia Oulun pommituksista vuodelta 1944.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (31)

Kohta saadaan samaa herkkua enempiki. Sellainen uho on nyt naapurilla jotta parempi vain varautua. Rauhanpommeja tulossa meillekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haukiputaalla ollutta Raumayhtiön sahaa pommitettiin myös sekä Talvi- että Jatkosodan aikana useita kertoja. Saha oli saksalaisille strategisesti hyvin tärkeä, koska siellä tehtiin talviasuttavia asuntoparakkeja ja sahalta vietiin hyvää puutavaraa Lapin rintamalle ja laivoilla Saksaan, missä oli huutava pula hyvä laatuisesta lankusta ja laudasta. Tämän takia saha-alueella oli vahva saksalaisten IT-patteristo ja isot valonheittimet sekä sotapoliisikomppania vartiotehtävissä. IT- tykistön sulkutulen takia venäläiset lentäjät pudottivat pommikuormat kauas merelle tai Kiiminkijoen eteläpuolelle Isonniemen alueelle eikä sahalle tullut mainittavia vahinkoja. Saha ja "talotehdas" toimi saksalaisten johdolla täydellä kapasiteetilla syksyyn 1944 saakka. Oulua pommitettiin koska se oli Stalinin näkökulmasta saksalaisten ja suomalaisten Pohjoisen rintaman tärkein huoltopiste. Oulussa oli toimiva satama ja lentokenttä, se oli maanteiden ja rautateiden solmukohta, kaupungilla oli molempien armeijoiden esikuntia, toimivia sotatarvike- ja elintarviketehtaita, isoja polttoaine-, ammus- ja elintarvikevarastoja, sotasairaaloita yms. Totta kai sellainen kohde yritettiin tuhota tai ainakin lamauttaa kaupungin toimintaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

" Kalajokikaan ei säästynyt tuhoilta, sillä laskiaisiltana 22.2.1944 kirkonkylän keskustaan pudotettiin yhdeksän pommia, jotka vaativat yhden kuolonuhrin ja aiheuttivat huomattavaa aineellista vahinkoa."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaunis kiitos kirjoittajalle. Tällaiset muistot ovat osa arvokasta kansakunnan muistia. Hyvää jatkoa, toivottavasti saamme lukea muitakin kirjoittajan tekstejä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi Oulua pommitettiin?
Vastaus ainakin yhteen pommitukseen kerrottiin Kalevan jutussa helmikuussa 2017. Jutun mukaan kaksi ruotsalaista lentäjää oli jäänyt venäläisten vangiksi. Kuulustelussa kertoivat lähteneensä lennolleen Oulusta vaikka todellisuudessa lähtivät Kemin Veitsiluodosta. Eivät halunneet paljastaa omaa kenttäänsä.
Hieman kriittinen olen tuosta päätelmästä sillä miksi kuitenkin pommitetaan kaupungin keskustaa eikä lentokenttää? Nuo koneet lensivät ehkä kilometrin kahden korkeudessa joten kyllä näkee mihin tähdätään valoisassa.
Ja onkohan ruotsalaiset paljastaneet Oulun vai menikö venäläisillä pitkä suunnistus pieleen kun hakivat Kemiä ja osuivat Ouluun?
Ehkä nuo oli psykologisia pommituksia sittenkin, kansan moraali piti saada alas ja mielialat rauhan solmimiselle myönteiseksi. Totuus jäänee hämärään edelleenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko histprian tuntemus noin hukassa? Neuvostoliitolla oli koko sodan alusta alkaen päästrategiana katkaista Suomi Oulun kohdalta kahtia. Tässä oltiin pehmittämässä hyökkäyksen päämääränä ollutta kaupunkia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taannoin tuosta kirjoiteltiin, että Koskelankylän punaiset piilottelivat desantteja, jotka ohjasivat Hietasaaressa pommikoneet Oulun ylle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ai, miten ne ohjasivat ne koneet Ouluun? Lähettivät GPS-signaalia, vai?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ikävää oli se,kun naapurit varastelivat toistensa omaisuutta,joka oli tuotu pihoille turvaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus, mutta Oulussa on Kaupunginoja, ei plaana tahi laanaojaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se on Laaniska ollu aina. Saattaa olla, että sitä ei tiedä kuin paikalliset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Plaanaoja, plaaniska tai laaniska se on ollut aina. "Kaupunginoja" on vain näitä nykyajan nimihupatuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä tarkennus. HIenoa, että kirjoitus on julkaistu. Merkityksellistä heille, jotka ovat kokeneet asioita. Muistutuksena meille muillekin. Kirjoittaja on iäkäs, kun 75-vuotta sitten on ollut koululaisena asioita kokemassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pappa se muisteli että oli poikasena parasta, ja pian ainoaa, hupia käydä potkimassa piiput nurin ja sitten äkkiä karkuun, noin kymmenen ikäisenä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Synnyinkotini oli 80 kilometrin päässä Oulusta.
Tuon pommituksen aikana olin hieman yli puolivuotias ja äitini muisteli pommien jytinän olleen niin voimakasta, että se kuului meille saakka ja oli herättänyt minut. Väittivät jopa tärinän tuntuneen jäisessä maassa.
Parisataa metriä kotoani oli naapurin puolella muusta metsästä poikkeava iso mänty. Se antoi suunnan Ouluun, sen yli oli näkynyt tulipalojen loimotus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoinen kirjoitus ja muistelus on tämä. Kyllähän aina herää kysymys, että mikä motiivi Neuvostoliitolla oli pommittaa tässäkin
tapauksessa mainittua Oulun keskustaa - selvää siviilikohdetta - huvin vuoksi tuota kuitenkaan tuskin on tehty.
Pääsevätkö tutkijat vieläkään tutkimaan sikäläisiä arkistoja.
1. Luulivatko r....t , että keskellä kaupunkia on suomalaisia tai saksalaisia sotajoukkoja ?
2. Oliko pommituksen oikea osoite esim. satama, ja lentäjät harhautuivat keskustaan ?
3. Oliko tarkoitus vain yrittää nujertaa kansan puolustustahto näyttämällä suurvallan mahtia ja voimaa ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kysymykseen 1. vastauksena voit käydä pällistelemässä Alppilan alppimajaa. Olihan täällä tuhansia saksalaisia sotilaita ns. "Pikku-Berliinissä" ja kun ottaa huomioon kuinka kauas maaleistaan länsiliittoutuneidenkin pommit jäivät saksassa niin ei mikään ihme että suurin osa korkealla lentäneistä pommikoneista osui pommeillaan keskustaan Alppilan sijaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Neuvostoliiton tekemien pommitusten tarkoitus oli puhdas terrori (kauhu).
Siviilikohteiden ja sairaaloiden pommituksilla oli tarkoitus nujertaa suomalaisten puolustustahto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (31)

Uutisvirta

96
Sote-uudistusta valmistellaan 18 maakuntamallin pohjalta, vahvisti Antti Rinne: PK-seutu saattaa vielä saada oman ratkaisunsa
87
Kuusamon kaivoshankkeen kieltävä kaava nurin korkeimmassa hallinto-oikeudessa – kaivosyhtiö tyytyväinen päätökseen
81
Oulun kaupunki: Torihotellin rakentamisvelvollisuusaikaan haettava jatkoaikaa
50
Oulussa meni kuitukaapeli poikki kahtena peräkkäisenä päivänä – "Kaivajilla on velvollisuus selvittää, mitä maan alla on"
46
Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste aleni edellisvuodesta – työttömien määrä vähentyi myös Oulussa
44
Kommentti: Seurasimme järjetöntä ajan ja rahan tuhlausta ei minkään takia – ex-oppositio tekee nyt melkein samanlaista sotea, jonka se jarrutti jumiin
43
Oulun rakennusvalvonta kantelun kohteena – kiista koskee autopaikkoja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Kevyenliikenteen väylällä jalankulkija voi kulkea kumpaa reunaa tahansa. Autotien reunassa vasenta reunaa. Lue lisää...
Mosse65

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image