Mielipiteet

Lukijalta

Osaajapula voi olla ratkaiseva isku yksittäisen yrityksen maa­il­man­val­loi­tuk­sel­le – miksi ict-alan työvoiman tarve ja tarjonta eivät kohtaa?

Mielipiteet 24.5.2019 6:00
Petri Kinnunen

Valtakunnassa käydään paraikaa hallitusneuvotteluja. Tulevalla hallituksella on isoja haasteita ratkaistavanaan. Suotuisan talouskehityksen ylläpitäminen, julkisen talouden tasapainon aikaansaaminen, sote-ratkaisun löytäminen, ilmastopolitiikka, maahanmuuttoasiat, työllisyyden parantaminen.

Keskusteluissa työntekijän ja työnantajan tarpeet löytyvät useimmiten ääripäistä. Hallituksen nähdään olevan jommankumman asialla. Värejä on tarjolla useimmiten vain kaksi eli musta ja valkoinen. Välimuotoja tai -sävyjä ei tunnu olevan lainkaan.

Tosiasiassa kuitenkin kaikilla asioilla on riippuvuussuhteensa. Työpaikkoja ei synny ilman yrityksiä – jokainen ei voi työskennellä julkisella sektorilla. Toisaalta yritykset eivät voi kasvaa tai menestyä kovassa globaalissa kilpailussa ilman osaavia työntekijöitä.

Niin työnantajien kuin työntekijöiden toimintaedellytysten parantaminen on muutakin kuin erilaisia tukia tai verotuksellisia keinoja. Yksi suurimmista kysymyksistä tulevaisuuden kannalta on, miten työvoiman tarve ja tarjonta saadaan tulevaisuudessa kohtaamaan nykyistä paremmin? Tätä voidaan kutsua ytimekkäämmin kohtaanto-ongelmaksi, jota on nähtävissä useilla aloilla.

Ict-alalla ja erityisesti Oulun alueella kohtaanto-ongelma on ollut läsnä jo pitkään. Osaajia tarvitaan kipeästi niin teknologian kehittämiseen kuin myyntiin, markkinointiin ja kansainvälistymiseen. Kilpailu maailmanmarkkinoilla on kovaa ja mahdollisuuksia ei ole hukattavaksi. Osaajapula voi olla ratkaiseva isku yksittäisen yrityksen maailmanvalloitukselle ja heijastua suoraan tai välillisesti koko ympärillä olevaan arvoketjuun ja ekosysteemiin. Miten voisimme sitten ratkaista tai ainakin välttää pahimmat kohtaanto-ongelman karikot.

"Osaajapula voi olla ratkaiseva isku yksittäisen yrityksen maailmanvalloitukselle ja heijastua suoraan tai välillisesti koko ympärillä olevaan arvoketjuun ja ekosysteemiin."

Koulutussisällöt ja tutkintomäärät: Koulutammeko riittävästi ja oikeanlaisia osaajia? Pelkkä aloituspaikkojen nosto ei ratkaise ongelmaa, vaan on mietittävä, vastaavatko koulutussisällöt tulevaisuuden haasteisiin. Mitä osaamisia tulevaisuuden osaaja tarvitsee ja miten hän niitä pystyy soveltamaan?

Koulutus- ja työperäinen maahanmuutto: Alueellamme on paljon yliopistossa ja AMK:ssa opiskelevia ulkomaisia opiskelijoita. Miten pidämme opiskelijat täällä myös valmistumisen jälkeen ja varmistamme koulutuspanoksen kohdistumisen alueen tarpeisiin? Miten voimme tarjota heille kansainvälisesti kilpailukykyisen ja motivoivan toimintaympäristön?

Motivaatio ja asenteet: Jokainen työnhakija, työvoimakoulutettava tai opiskelemaan lähtevä ratkaisee viime kädessä itse, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Millä saamme kipinän syttymään potentiaalisten osaajien rintaan ja heidät hakeutumaan aloille, joilla osaajatarve ja toisaalta uramahdollisuudet ovat suurimmat?

Alojen houkuttelevuuden nosto ja uudelleenbrändäys: Maailma, osaaminen ja tarpeet muuttuvat vauhdilla – haemmeko 2020-luvun ongelmaan 1990-luvun ratkaisua? Toimialojen rajat hämärtyvät ja esimerkiksi ict-alan ja uusien teknologioiden osaaminen mahdollistaa tulevaisuudessa aivan uudenlaisia palveluja, tuotteita ja sitä kautta tehtäväkuvia. Miten tavoitamme tehokkaimmin tulevaisuuden osaajat?

Työnhakuun ja työttömyysturvaan liittyvä lainsäädäntö: Miten mahdollistamme pätkätyöt ja työvoiman joustavan liikkumisen? Tulevaisuudessa työn, harjoittelu- tai koulutuspaikan vastaanottamisen tulee olla kannattavaa. Samoin omaa osaamista on pystyttävä tarjoamaan lyhyeenkin tarpeeseen oman ammattitaidon ylläpitämiseksi. Montako potentiaalista osaajaa jää tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolelle työvoimapoliittisista ja rakenteellisista syistä?

Osaavan työvoiman saatavuus ja siihen liittyvät asiat ovat olleet jo hyvän aikaa Oulun kauppakamarin tietoteollisuusvaliokunnan agendalla. Tulevaisuudessa panostamme tämän ongelman ratkaisemiseen entistäkin enemmän, sillä globaalit liiketoimintamahdollisuudet mutta myös kilpailu ovat entistä lähempänä jokaista pohjoissuomalaista ict-alan yritystä. Yritykset tarvitsevat polttoaineekseen osaavaa työvoimaa ja vain sitä kautta voidaan kasvua ja hyvinvointia tuottava moottori pitää käynnissä.

Petri Kinnunen

puheenjohtaja

Oulun kauppakamarin tietoteollisuusvaliokunta

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (30)

Osaajia tarvitaan kipeästi myyntiin, markkinointiin ja kansainvälistymiseen, jotka ovat lähtökohtaisesti toimialariippumattomia itsenäisiä ammattialoja, jotka 'vain' varioivat tarpeen mukaan.

Miten yritykset ovat yhteistyössä keskenään kouluttaneet tarvitsemaansa osaajia ja muodostaneet heidän kanssaan yhdessä ammattilaisten hyvin eri yrityksissä työllistetyn osaajapoolin? - Vai odotetaanko valmista muiden toteuttamana ja vastikkeetta lahjoittamana?

Lainsäädäntö on todella surkea ja estää erittäin vahvasti joustavaa töiden tekemistä vaihtelevasti keston ja ympäristön suhteen - siitä on mm. Sipilän hallitus pitänyt huolen että olet joko kokoaikaisesti töissä tai koko aikaisesti pakotettuna työttömyyteen. Mitään järjellistä välimuotoa ei edelleenkään ole. Yrittäjäksi pakottaminenkin toimii vain silloin jos yritykset takaavat yhdessä tekijälle riittävän 'pysyvän' työllistymisen.

'' Tulevaisuudessa työn, harjoittelu- tai koulutuspaikan vastaanottamisen tulee olla kannattavaa. '' - Kyllä. - Tämä tarkoittaa käytännössä riittävän suurta yritysten tekijälle maksamaa palkkaa ko ajanjaksoilta.

Yhteiskunnan, eli veronmaksajan, tehtävä ei ole lahjoittaa yksityisille yrityksille rahaa muualla kuin jossain kommunistissa valtioissa jollainen Suomi ei ainakaan toistaiseksi vielä kaikiltaosin ole. Luojankiitos.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Experteeriltä löytyy oikealle ICT-osaajalle aina töitä.

Ja nämä ovat niitä yli 100'000 euron vuosipalkan duuneja. Varsinkin Sveitsissä.

Ei kukaan googlauksen osaava oikea osaaja Suomeen tule.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Herra kauppakamarin puheenjohtaja voisi itse miettiä miten ylläoleva huippulaadukas kolumni olisi syntynyt, jos palkkaus olisi alkanut aamulla klo 8.15 ja aikaa annettu tunti ja 10 minuuttia. Sen jälkeen takaisin joustavasti kortistoon odottelemaan mahdollista seuraavaa kolumnintarvetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kohtaanto-ongelmaan ratkaisuksi työpaikkailmoitukset ja aktiivinen hakemusten lähettely LinkedIn ym. palveluita unohtamatta. Yrityksen toiminta pitää toki suunnitella realistinen työvoimatarjonta mielessä pitäen. Esim. ulkolaiset yritykset ovat perustaneet tuotekehitysyksikköjä paikkakunnille, joiden aiempi suurtyöllistäjä on toimintansa lopettanut.

Yritykset pääsevät jo vaikuttamaan koulutussisältöihin ja tutkintomääriin. Tulevaisuuden tarpeiden arviointi on haastavaa, eikä aina onnistu yhtä hyvin kuin päätettäessä Oulun Yliopiston koulutuksen-ja tutkimuksen keskittymisestä elektroniikkaan vahvavirtatekniikan sijaan.

Mielenkiiintoiset, globaalit toimenkuvat sekä kilpailukykyinen palkkaus ja muut edut ratkaisuna ulkomailta tulleiden opiskelijoiden integroitumiseen. Tämän itseisarvollinen tavoittelu silti huolellisesti arvioitava.

Motivaatio ja asenteet ovat joko sisäsyntyisiä tai olosuhteiden tulos. Alan houkuttelevuuteen vaikuttaa yleinen keskustelu ja henkilökohtaiset preferenssit. Työllistymis- ja uramahdollisuudet mutta myös mahdollisuus sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä ovat toteutuesssaan vahvoja vetovoimatekijöitä.

Pitää pelata sinne minne kiekko liukuu, eikä sinne missä se on. Toimialarajat hämärtyvät työelämässä joka tapauksessa. On virhe kouluttaa yleismiehiä, jotka eivät pysty pelaamaan omaa paikkaansa. Tämä kehitys on hieman huolestuttanut viime vuosina.

Työtarjous, lyhytkin on nykyisellään otettava vastaan tai muuten seurauksena on karenssi. Myöskään ammattisuojaa ei kolmen kuukauden jälkeen ole. Ns. rakenteelliset ongelmat eivät liene enää ratkaisevia työvoiman saatavuutta ajatellen.

Työvoiman liikkuvuusvaatimusta voidaan toki edelleen lisätä mutta, onko tähän poliittista tahtoa ja henkilökohtaista mahdollisuutta jokaisella? Nopeammat junayhteydet muuttavat etelän kolme suurta keskusta yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi aikanaan. Toisaalta sähköinen toimisto ei tällä hetkelläkään ole paikkaan sidottu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

työpaikkatarjouksia tulee säännöllisesti linkedinin kautta, ei toki suomeen. Eilen just sanoin ei yhdelle Ranskan työlle (olen siis oulussa töissä)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monet yritykset eivät osaa hakea työvoimaa. PK-yritys ei uskalla laittaa julkista ilmoitusta, koska silloin tulee hakemuksia ja kyselyitä niin paljon, että muuta ei ehdi tekemäänkään. Moni hakija kokeilee kepillä jäätä ja toisaalta neuvojat painostavat työttömiä hakemaan mitä tahansa it-alan tehtävää, jos on joskus tietokoneen kanssa räplännyt. Käytännössä it-firmojen pomot istuvat sormi suussa ja odottavat, jos joku kaveri tuntisi kaverin, joka olisi sopiva tehtävään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sipilän hallitus teki ainakin kaikkensa ajaakseen koulutuslinjoja ja -sisältöjä alas... Mutta oppilaitoksilla voi olla haaste alkaa kouluttamaan taitoja, joita tarvitaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Ovatko yrittäjät itse suunnittelussa mukana?

Ja miten yritykset itse panostavat työntekijöiden koulutuksen uusiutumiseen? Yritysmaailmassa ollessani työnantaja ei halunnut päästää minua päivän huipputärkeään seminaariin, koska ei itse ollut moiseen päässyt, kulujakin olisi tullut 100 euroa ja kokonainen päivä olisi mennyt... Yritystä ei enää ole, kas kummaa. No, nykyään neljön tunnin koulutuksesta alkaa jo itku. Miten yritys pystyy sitoutumaan kuukausien koulutukseen? Eräs yritys vaati työntekijöitä kouluttautumaan vapaa-ajallaan. Kummallista, sitäkään putiikkia ei enää ole.

Mutta suomalainen firma ei täydennyskouluta, irtisanoo kokenutta väkeä ja odottaa yhteiskunnan tuottavan kouluista nuorta, superpätevää, kaikkiosaavaa ja halpaa henkilöstöä tilalle. Lienee kuitenkin selvää, että säästämään joutuneet oopilaitokset eivät parempaan juuri pysty.

Toisekseen, yritykselle voi olla kannattavampaa sijoittaa parikymmentä tuhatta euroa kriittisen osaamisen koulutukseen kuin sama hinta johonkin tuotantolaitteeseen, jos yritys haluaa kasvua uudella alueella tai olla olemassa kymmenen, eikä vain viiden vuoden päästä. Mutta ainahan sitä voi itkeä, että jonkun-muun pitää kouluttaa työntekijät, niinhän se on "aina" ollut... Menestyvät yritykset maailmalla satsaavat työntekijöidensä koulutukseen ja osaamiseen valtavasti. Suomen mentaliteetti on jotain muuta, työntekijöitä ei siedetä, vaikka ovat yleensä yrityksen tärkein tuotannontekijä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yrityksille on luotu täysin kieroutunut kuva heidän asemastaan, kaikki on muiden syytä ja duunari on kuluerä vaikka tuote on kivikautinen eikä sitä halua kukaan ostaa. Valtio ja duunarit ovat osansa tehneet talkoista, nyt on yrittäjien vuoro kiristää vyötä ja ryhdistäytyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näkee selvästi että kirjoittalla ei ole hajua mitä tarkoittaa oulun ICT pula.
Tässä omakohtainen ja lähipiirin empiiriset kokemukset. Yritykset eivät halua palkata työtöntä koska ei haluta kouluttaa hyvällä perustaidolla oleva työtön, ainoastaan halutaan palkata muiden sisäänajettu tekijä. Työtön kelpaa tekemään halpatyönä ICT alan kurssin harjoittelussa (maksaa noin esim 3ke/4kk) tekemään parsintaa.
Koulutuksissakin ongelma että TE-keskus ei edes valvo näitä koulutuksia jossa tapahtuu myös syrjintää ja rusinoiden nyppimistä, jos työttömän naama ei miellytä Koulutusfirman eliittiedustajan naamaa, tätä voi aiheuttaa esim omien oikeuksien tunteminen, työtöntä ei tarjota näille yhteistyöyrityksille, ja toisaalta työtön ei tunne firmojen edustajia joten oman hakukaan ei onnistu (tälläinen yritys toimii johtavana koulutusten tarjoajana). Viimeksi oli melkein sata hakijaa ja 11 aloitti koulutuksen, paikkoja on 16-20 henkilölle, miksi näin vähäisen osanottaja määrän koulutus saa edes alkaa??
Yritykset kyllä valittavat ettei löydy tekijöitä ja pakko kouluttaa mutta kunhan joku muu tekee ja yritykset saavat valmiin jos toisena työpäivänä tehokkaan tekijän, toinen ongelma on se että tämä tekijä pitäisi haluta junior tason palkkaa.

Ja yksi vinkki yrityksille, kuinka moni näistä on ymmärtänyt että ovat jo rekrytointia tehdessä virheet, oma kokemus, pääset haastatteluun ja sen jälkeen ei kuulu mitään, eri tavoin yrität tavoitella yhteyshenkilöä ja epäonnistut. Puhutaan rekry-pr:stä ja suurin oulun ICT firmat mokaavat ehkä suunnitelmallisesti koko ajan siinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taidan tietää, mistä koulutuksesta kirjoitat. Kyselin kouluttajataholta perusteita eväämiseen. Kovin oli heppoisaa perustelua ja paikkansapitämätöntä. Samoin TE-toimistosta soitettiin saman asian puitteissa ja puhuttiin puutaheinää. Onneksi olin maininnut erään nimen koulutustahosta, joka sitten soittikin minulle. Huvitti, kun hän mainitsi, että olin jättänyt soittopyynnön. En ollut. Naurattaa vieläkin, että työttömänä omien oikeuksiensa perään tiedustellessani perusteita siitä, ketkä valittiin ja ketkä ei, koulutustaho vaikutti närkästyneeltä ja loukkaantuneelta, kuinka heillä on ollut kova työ saada yhteistyöyrityksiä. Hmm. Ihmetyttää edelleen, miten ei löydy tahoja, jotka ottaisi työharjoitteluun, kun hakijoita oli kuitenkin 100... Ehkä siinä tuli vastaan lupaus saada pysyvä työpaikka koulutuksesta...Mutta kovin surkeasti asia hoidettiin ja painopistettä työharjoittelupaikan hausta heitettiin myös hakijoille, joilla varmaan monella oli vaikea kertoa koulutuksesta tarkemmin, kun ei ollut itsellään sitä selvillä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yritysten pitäisi painostaa omaan koulutukseen/ohjaukseen. Meillä on työttömänä tai töissä alansa ulkopuolella ict-alan koulutuksen saaneita, joita kukaan ei halua kouluttaa tarpeisiinsa. Yritykset valittavat työvoimapulaa, mutta eivät ole valmiita tekemään asialle mitään, vaan haluavat poimia jonkun muun kouluttamat itselleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin se menee. :) Lisätä voisi lähinnä sen, että myös monissa työpaikka ilmoituksissa vaatimukset on ihan naurettavia, vaaditaan juttuja joita ei löydy edes vastaavaa tehtävää menestyksellä 20 vuotta hoitaneelta ihmiseltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lämpimikseenhän voi vaikka lukea/opiskella, mutta kursseillekaan ei yleensä kelpuuteta koska osaa jo asian :)
Ja ilman todistusta mitään ei ole opiskeltu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kouluttautua avoimen työpaikan vaatimuksiinkokö? Kaikkiin niihin tuhansiin väitettyihin avoimiin työpaikkoihin? Sitten kun on kurssit käyty, työpaikka meni ja firmatkin ovat konkurssissa. Kyllä tuo jatkokoulutus kuuluu firmalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ei ole valmis maksamaan kilpailukykyistä palkkaa, niin ei sitä osaavaa henkilökuntaa löydy. Valitettavasti työantaja puolella kuvitellaan että 9e/pvä löytyy joku tekemään töitä, tuloksellisesti. Pitäkää tunkkinne..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tiedän ihan ammattitaitoisia it ihmisiä, joilla on työllistyminen hankalaa (ikää liikaa eli ovat yli 40 vuotiaita).

Oulun työnantajat haluavat parikymppisiä huippuammattilaisia sillä 9 euron päiväpalkalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

no no, älkääpä yleistäkö, jos muutama toimii noin, niin ei kaikki. yli 50 vuotiaatkin saa töitä, jopa lähes 60 (justiin yksi tuttu sai).
Palkkaakin osaavalle jullille maksetaan kyllä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ans kun arvaan : kuuskymppinen kaveri sai 3 kk määräaikaisen sopparin vai saiko jopa 6 kk "harjoittelu" paikan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (30)

Uutisvirta

14:15
Kaleva oikaisee
13:22
Kosovon parlamentti hajotettiin, uudet vaalit 45 päivän sisällä
13:22
RKP:n viesti budjettiriiheen: Koulutusrahoista ei saa tinkiä – Henrikssonin mukaan raharatkaisu on tehtävä heti syyskuussa
13:19
"Kaveriporukan videot näyttävät aika samoilta kuin ison viestintätoimiston tekemät" – OMVF:n tuomari Ville Pirinen kehuu musiikkivideoiden voivan Suomessa hyvin
13:14
Jo vähäinenkin liikunnan lisäys vähentää vanhusten kuolemantapauksia – intensiivinen liikunta vielä hyödyllisempää
13:09
Iissä alkaa kaksipäiväinen IlmastoAreena, jossa aiheesta puhutaan kansantajuisesti faktoilla – puhujina esimerkiksi professori Esko Valtaoja ja tubettaja Roni Back
12:57
Karhujahdin ikävä päätös Kannuksessa: Loukkaantunut karhu raateli metsästäjää, koirat hyökkäsivät pedon kimppuun
84
"Jos on huono marjavuosi, niin se on Arinan syy" – Kari Juntunen on päivätyönsä ohella Osuuskauppa Arinan hallituksen varapuheenjohtaja, joka kummastelee Arinan saaman kritiikin määrää
71
Oulun Allas Sea Poolin aikataulua jatkettiin vuodella – nyt merikylpylän arvioidaan avautuvan keväällä 2021
51
Ouluun halutaan rakentaa maailman pohjoisin mallastamo, hankkeelle haetaan rahoittajia: "Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa"
42
Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eikä eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista saa vastakaikua
28
EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomen taloutta – eurolla ollut ensin myönteinen, sitten kielteinen vaikutus
23
Sykkelit saadaan viimein käyttöön ensi viikolla, viimeiset kaupunkipyörät asennetaan paikoilleen viikonlopun aikana
19
Oulu palkkaa ulkopuolisen selvittäjän etsimään säästökohteita – "Oulu ei ole mikään kriisikaupunki, mutta työtä pitää tehdä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työssä käyvät, tykkäätkö työstäsi?

En tykkää. Eikä se johdu työpaikasta tai sen huonosta ilmapiiristä. Työnteko ei vain kiinnosta. Raha ainoa motivaattori ... Lue lisää...
Patonki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image