Mielipiteet

Lukijalta

Onko kuusivuotias liian vanha aloittamaan uuden harrastuksen?

Mielipiteet 23.8.2019 6:00
Liisa Jurmu

Kuusivuotias aloitti uuden harrastuksen. Hän meni innolla mukaan oululaisen voimisteluseuran ryhmään. Treeneihin lähdettiin, ja sieltä palattiin hymyssä suin. Uusia kavereita tuli paljon.

Muutaman kuukauden jälkeen oli taitotestit, joilla jaettiin lapset taitojen perusteella kolmeen ryhmään. Lapset kiersivät rasteja ja näyttivät taitonsa ”tuomareille”. Lopussa jokaiselle annettiin todistus, jossa taitoja eri liikkeiden osalta arvioitiin kolmen rastin asteikolla.

Lapsi sai kaikki rastit heikoimpaan kohtaan. Siitä seurasi hirveä itku. Ilta ja viikko meni pilalle. Voimisteluharrastuksesta ei saanut enää puhua ja treeneihin ei enää haluttanut mennä. Ei monen viikon suostuttelun jälkeenkään.

Siinä nakerrettiin pienen lapsen itsetuntoa kunnolla ja vietiin ilo muuten hienosta harrastuksesta.

Pauli Miettinen kysyi 12.8.2019 Kalevassa ”Onko urheilun sisäisessä logiikassa ja rakenteissa sellaista, mikä työntää nuoria pois sen parista?”

Miettinen peräänkuulutti lasten ja nuorten liikunnan uudistamista. Olen samaa mieltä, uudistusta tarvitaan.

Olen tarkastellut osana työtäni lukuisia lasten ja nuorten harrastus- ja hyvinvointikyselyjä.

Havaintojeni mukaan suuri osa lapsista haluaa harrastaa erilaisia lajeja ja olla yhdessä kavereiden kanssa.

Usein etenkin vanhemmat lapset ja nuoret kertovat haluavansa harrastaa erilaisissa ”höntsyporukoissa”, eli ryhmissä, joissa ei tarvitse kilpailla ja treenata niin tosissaan.

Porukoissa, joissa voi käydä rennosti pelailemassa esimerkiksi sählyä tai jalkapalloa.

Mielestäni edelleen pitäisi olla 1990-luvun lailla mahdollisuus aloittaa uusi laji vaikka yläasteella. Omat parhaat lapsuusmuistoni liittyvät jalkapalloiluun, jossa parasta oli meidän mahtava joukkuehenkemme.

Joukkueemme ei ollut pelillisesti hirveän hyvä, mutta paljon treenattiin, pelattiin ja käytiin turnauksissa. Ja olihan meillä hauskaa!

Mukana oli myös muutama hieman hiljaisempi lapsi, jotka otettiin mukaan yhteisiin juttuihin. Kentällä ja kentän ulkopuolella oltiin yhtä tiimiä. Ja kaikki saivat peliaikaa. Lapsuudessa syntynyt liikunnan ilo on jatkunut näihin päiviin saakka.

Lajivalmennukselle on oma paikkansa ja myös erityisen lahjakkaille täytyy tietysti olla mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Uskon kuitenkin, että jos voisimme tarjota lapsille ja nuorille entistä enemmän erilaisia ”höntsyporukoita”, voisi yhä useampi innostua mukaan eri lajeihin.

Kaikista ei tule huippu-urheilijoita, eikä tämä luultavasti ole suurimmalla osalla tavoitekaan.

Lapset haluavat tehdä sitä mikä tuntuu hauskalta, ja jos liikunta tuntuu yhä useammasta hauskalta, varmasti harrastusmäärät kasvavat.

Edelleen on paljon lapsia, joilla ei ole yhtään harrastusta, eikä yhtään ystävää.

Liikunta-, ja samalla tavalla tietysti musiikkiin ja taiteeseen liittyvät harrastukset tuovat lapsia yhteen ja vähentävät yksinäisyyttä, ja ovat sitä paljon puhuttua ennalta ehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa.

Liisa Jurmu

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (53)

Peruslähtökohtana lasten harrastukselle tulee olla ilon saaminen toiminnasta. Ilman suorituspaineita saadut onnistumisen tunteet antavat lapselle itseluottamusta osaamisestaan. Taitojen kasvaessa harrastaja asettaa itselleen omia tavoitteitaan. Monissa liikuntalajeissa on tavoitteena kehittyä joukkueena, jolloin jokaiselle pelaajalle asetetaan vaatimuksia pystyä osaltaan parantamaan joukkueen tulosta kilpailutilanteessa. Olen monen vuosikymmenen ajan seurannut liikuntalajia, johon kaikki voivat päästä mukaan ja jokainen tuoda esille omat taitonsa ilman kilpailua. Balettikoulu Sinikelloon ja sen Tiikeripoikiin pääsee ilman pääsyvaatimuksia kaikki tanssista kiinnostuneet. Esityksissä jokaisella on yhtä tärkeä oman osaamisensa mukainen roolinsa. Näin toivoisin olevan myös kaikissa muissa harrastulajeissa. Samalla täytyy antaa mahdollisuus erityislahjakkaille ja harrastuksessaan motivoituneille edetä toiveitaan vastaavalla tavalla. Varmasti löytyy lapsille mieluisia iloa tuottavia ja sosiaalisuutta kasvattavia harrastusryhmiä monilta aloilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä aloitin pianon soiton yli 50 v ja en ole yhtään liian vanha aloittamaan tätä uutta harrastusta. Tässä vähän perspektiiviä aloittajan kysymykseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En aivan ymmärrä otsikon ja jutun yhteyttä? Jos lapsesi ei kestänyt voimisteluseurassa tehtyä tasojakoa, miten se viittaa siihen, että kuusivuotias on liian vanha tähän harrastukseen? Jos jotain, niin kyseinen kuusivuotias oli henkisesti liian nuori käsittelemään tämän tyylistä tasojakoa, jonka toki voisi hoitaa hienotunteisemminkin. Tasojako on kuitenkin aina vaikea asia harrastuksessa kuin harrastuksessa, ja ymmärrän myös urheiluseuran halua jakaa lapset tasoihin, sillä tasojaon avulla varmistetaan monia turvallisuuteen ja mielekkääseen harjoitteluun liittyviä seikkoja. Ei ole kiva harjoitella ryhmässä, missä kaikki muut tekevät jotain etevämpää, jos itse kamppalet vielä monin verroin helpompien juttujen kanssa.

Mielestäni harrastusmahdollisuudet ovat kasvaneet juuri siihen suuntaan, että yhä useammasta kilpa-lajistakin löytyy harrasteryhmiä. Lisäksi on olemassa myös harrastuksia, joissa kilpailu ei ole keskiössä tai sitä ei ole lainkaan, kuten monet tanssilajit, partio, ratsastus, trikkaus, ilmaisutaito ja teatteri, musiikki, parkour, geokätköily, melonta, maastopyöräily ja sokerina pohjalla oma suosikkini sirkus, joka häikäisee liikkeen ja ilmaisun monipuolisuudellaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ongelma on se, että seurat tarvitsevat toimiakseen tuloja, ja onko mitään tolkkua siinä, että vanhemmat maksavat muiden lasten kilpailun? Itselleni aikoinaan soitettiin seurasta useampaan kertaan käytännössä että tulisinko takaisin maksumieheksi kun lopetin enkä katsonut toiminnassa olevan enää järkeä. Lupaavimmat saivat enemmän ohjausta, joka oli amatöörimäistä verrattuna muihin seuroihin ja treeneissä käyminen siten, että tämä amatöörivalmentaja antaa tätä oppiaan niille hänen mielestään lupaavimmille yksilöille ja jättää muut tyystin paitsioon vie maun koko touhusta. Pärjäsin kyllä kilpatasolla kuten muutkin jo siinä pisteessä olevat, mutta yksinkertaisesti seuran resurssit eivät riittäneet ja sieltä nousee sitä suosimista ja myös sukupuolen perusteella, ikävä kyllä. Onneksi perusasiat ovat hyvin hallussa joten olen jatkanut harrastusta aikuisiällä itsekseni.

Vanhemmat, miettikää tarkasti haluatteko lapsenne kilpaurheilun maailmaan ja yksilölajit ovat aina raaempia kuin joukkuelajit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan liian vanha. Kyllä ne omat kyvyt ja harrastukset pitäisi olla viimeistäänkolmivuotiaana selvillä. Tutkittu juttu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei todellakaan ole liian vanha, tämä maa on vaan niin some/itse/menestys-keskeinen, ettei mitään rajaa. Leikki on lapsen työtä ja kuusi vuotias on vielä lapsi!

Mikäänhän ei takaa sitä, etteikö lapsena hyvin menestynyt rupea käyttämään teini-iässä huumeita ja viinaa niin paljon, ettei lapsena hippo-hiidoista voitetut mitallit paljoa auta.

toki tekniikkaa/motorisia taitoja kannataa opetella, mutta ne kehittyy treenaamalla ja leikkimällä.. minkään sortin voimaharjoittelusta ei tuossa iässä ole muuta kuin haittaa..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulkaa partioon! Sen voi aloittaa eka luokalle mentäessä, tai jo perhepartiossa mikäli sellainen ryhmä löytyy. Partioon voi liittyä minkä ikäisenä vain, aikuisetkin ovat oikein tervetulleita mukaan! Ei pääsyvaatimuksia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tavoitteellinen harrastaminen aloitetaan heti 2-vuotiaana kun vain lapsi pysyy omatoimisesti pystyssä. Harjoitusmäärät ovat alkuun vain noin 10h viikko ja iän karttuessa harjoitusmääriä lisätään keskimäärin +10% vuodessa. Ja kuten viestiketjun aloittaja toteaakin, on 6-vuotias auttamatta menetetty tapaus uusien harrastusten osalta, taso vain ei riitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ei ole junassa, on ikävä kyllä toivo mennyt heti ja myöhemmin. 2 tuntia joka arki-ilta kovatehoista toistotreeniä on välttämättömyys 2-vuotiaasta alkaen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minusta 2-vuotiaskin on jo liian vanha aloittamaan mitään. Tavoitteellinen harrastaminen tulee aloittaa jo raskausaikana, viimeistään 8. viikolla. Harjoitusmäärät voivat olla maltillisia sinne 7. kuulle saakka, jonka jälkeen aletaan buustata päivittäisillä treeneillä lisäten harjoitusmääriä heti syntymän jälkeen 10 % joka kuukausi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vasta raskausaikana on jo menetetty tapaus. Kyllä pitää tutkia urheilullisten isäehdokkaiden siittiöiden nopea liikkuvuus ja määrätietoinen eteneminen. Siitä on hyvä sitten valita paras isä, joka voi treenata intensiivisesti tulevaa uinti-joukkuetta ennen raskausaikaa ja lopussa joukkueesta valitaan kehitys kelpoinen valioyksilö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joissain lajeissa ei välttämättä edes ole vielä harrastusryhmää 6-vuotiaille, vaan hyvin voi aloittaa vasta alakouluiässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harrastusryhmiä ei edes pitäisi olla alle 10 vuotiaille. Heille riittävät ip-kerhot ja päiväkerhot. On ihan sairasta kunnianhimoa, jos pikkuisia viedään "harrastuksiin".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi pullonkaula ovat harrastepaikat. Eri lajeihin sopivia harrastetiloja on hyvin vähän ja parhaat vuorot annetaan kilpajoukkueille, joihin karsitaan rankasti. Oulun pitäisi rakentaa uusia liikuntapaikkoja eri lajien käyttöön, jotta harrastus ei jäisi harrastetiloista kiinni. Rahaa kyllä riittää kaiken maailman kilpa-areenoille, mutta yhden kilpa-areenan hinnalla saisi kymmenen harrastekenttää. Ei-kilpailullisiin lajeihin ei edes tarvitse olla juuri virallisten mittojen mukainen paikka, mutta kuitenkin riittävän iso ja muutenkin tarkoitukseen sopiva. Kuitenkin jopa kuntoiluun tarkoitetut uimahallit rakennetaan kilpaliiton määräämien kilparatamitoitusten mukaan, vaikka kukaan ei siinä koskaan kilpailisikaan ja kyseinen mitoitus vain haittaa kunto- ja hönstäuintia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Linnanmaalle on kaavailtu sitä uimahallia. Suunnitelmissa olisi tehdä sinne 25 m allas, joka pituutensa vuoksi ei sovi kilpailukäyttöön, vaan olisi tarkoitettu puhtaasti kuntouintitarkoitukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siihen tulee kuitenkin kilpailukäytöstä kopioidut edes takaisin uitavat 2,5 m leveät radat, joissa törmäillään koko ajan vastaantuleviin. Ihan vaan siksi, että uimaseuralaiset voivat siellä harjoitella kilpauintia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulkopelejä voi harrastaa ihan joka paikassa ja ilmaiseksi. Ympäri kaupunkia on ruohokenttiä, jopa maaleja esim. jalkapalloa varten, talvisin jääratoja (mm. kaupungin keskustassa torilla), jotka ovat enimmäkseen tyhjillään. Pallo maksaa muutaman euron, samaten kirpparilta saa pelikengät tai luistimet pikkurahalla. Ja urheilun lisäksi voi harrastaa ihan tavallisia pihaleikkejä. Liikuntaa ja yhdessäoloa on sekin, ilman mitään kilpailupaineita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voihan niitä harrastaa YKSIN, mutta onko se harrastus. Ei nykyisin ole kulmilla lapsilaumoja, vaan harrastajat pitää kerätä matkojen päästä.
Ruohokentät ovat yleensä varattuja seuroille. Satunnaisen pallonpotkijan pitää mennä hiekkakentille tai puistonurmelle.
Meidän lasten luisteluharrastus taas kaatui siihen, että luistelukentät olivat ruokottoman kehnossa kunnossa. Joskus lanasin niitä itse, mutta jäädyttämään en omin voimin pysty.

Pihaleikit ovat erinomainen "harrastus" leikki-ikäiselle, mutta se loppuu viimeistään murrosiän alkuun. Ohjaamattomien harrastusten hyvä puoli on, että lapset oppivat sosiaalisia taitoja, mutta haittana, että kaikki eivät pääse yhtäläisesti mukaan. Koulujen kentät ovat usein kiusaajien pesäpaikkoja, jos aikuisia ei ole paikalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (53)

Uutisvirta

17:33
Kokoomus jättää välikysymyksen: "On päätetty menolisäyksistä, joille ei ole tulopuolella katetta"
17:26
Etiopian ME-nainen Genzebe Dibaba jää pois MM-Dohasta
17:18
Omakotitalo palaa Sodankylän Vuotsossa, palon sammutustyöt käynnissä
17:00
Aika on py­säh­ty­nyt, mutta voi myös ajaa kaiken ohi – Andreas Ala­ries­ton mökki uinuu ja ra­pis­tuu So­dan­ky­län Vuot­sos­sa Tilaajille
16:59
Siltatyömaa hidastaa liikennettä Pohjantiellä lähes kahden vuoden ajan – järjestelyn ensimmäisinä päivinä odotettavissa ruuhkaa
14:58
Rehnin madonluvut poikivat heti rajun ehdotuksen keskustan riveistä: Massiivinen 50 miljardin euron velkaelvytyspaketti – Kärnä valmis harkitsemaan valtion omaisuuden myyntejä uudestaan
14:41
Työryhmä: Biojätteen erilliskeräys pakolliseksi jokaiselle taajamatalolle, pakkauskeräys vähintään viiden asunnon kiinteistöille
79
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
53
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
40
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
39
Psykologit: Sipilän hallituksen hidasautolait pitäisi perua kokonaan – perusteluina nuorten kuljettajien aivojen kehittymättömyys
37
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
33
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
27
Vanhan laivanhylyn kappaleet lähtivät rekalla Oulusta etelään kunnostettaviksi – paluu koittaa vuoden tai kahden päästä, katso video

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image